Julkaistu

Pyhtää 670 vuotta ja Saaristomarkkinat

Pyhtää täyttää tänä vuonna 670 vuotta. Ensimmäinen asiakirjatieto Pyhtäästä on vuodelta 1347, jossa aiheena oli kiista Ahvenkosken lohipadon käytöstä. Vuonna 1743 Turun rauhassa Ruotsin ja Venäjän raja siirtyi Kymijoen Ahvenkosken haaraan ja tämä jakoi alueen Pyhtääksi ja Ruotsinpyhtääksi, joka jäi Ruotsille. 1809 Haminan rauhassa ns. Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen, jolloin muodostui tuntemamme Suomi-neidon hahmo.

Viime viikonloppuna vietettiin Pyhtään saaristomarkkinoita Lökörenniemessä. Me kävimme markkinoilla ensimmäistä kertaa ja pakko myöntää, että markkinoiden koko ja vilinä yllätti hieman. Pyhtäällä on noin 5300 asukasta, joista jokainen taisi olla markkinoilla ja tuoda kaverinsakin. Markkinoilla kävi nimittäin 12 000 vierailijaa. Pieni sadekaan ei ketään haitannut.

  

Vaikka vielä olemmekin virallisesti kotkalaisia, niin hiljalleen tässä alkaa tunteaan itsensä pyhtääläiseksi. En tiedä, mutta olen jotenkin jo pidemmän aikaa rinnastanut Pyhtään Stars Hollowhun. Milla aina vähän naureskelee minulle, kun olen jo melko tosissani järjestämässä 24 h tanssimaratonia. Minä en suoranaisesti edes pidä tanssimisesta. Olen tanssinut kahden käden sormilla laskettavan määrän ja seuraavaksi tanssin tulevan tyttäremme häissä – jos sellainen siis tulee joskus – tai tanssimaratonissa. Sitä siis odotellessa. Saaristomarkkinoilla olisi voinut tanssia Tauskin tahdissa.

-Samuli

Julkaistu

Päärakennesuunnittelija on hukassa ja perustus kaipaa suunnittelua

Luulimme, että meillä on päärakennesuunnittelija. Tai no suoranaisesti emme tienneet, että meiltä voisi sellainen edes puuttua – tai että sellainen pitäisi suoranaisesti olla. Tästä huomaa taas kuinka pihalla itse välillä on, mutta nyt tiedämme, että meidän pitäisi hankkia päärakennesuunnittelija ja yksi tärkeä tehtävä olisi perustussuunnittelu. Meiltä saattaa siis uupua jopa kaksi henkilöä. Tai no meiltä puuttuu vielä iso kasa ihmisiä, mutta tällä hetkellä kaipaamme päärakennesuunnittelijaa ja perustussuunnittelmaa.

Meillehän on nyt alustavasti suunniteltu pilariperustus ja pilareiden päälle tulisi CLT-levy. Noin sen pitäisi olla kustannustehokasta ja periaatteessa aika helppoa, kuulemma. Tontti on kallioinen ja hienoa metsää, joten tavoitteena olisi säilyttää mahdollisimman iso osa tontista luonnontilassa ja pilareiden kanssa mylläämistä tulisi luultavasti aika paljon vähemmän. Mutta nyt jonkun pitäisi käsittääkseni laskea pilareiden paikat ja osoittaa että homma toimii – ja toimivuus on herättänyt jo jonkin verran epäilyksiä. Koska itse emme tiedä perustuksista oikeastaan mitään, niin on hyvin vaikea ottaa kantaa ja nyt yritämme metsästellä asiantuntijoita, mielellään useampaa asiantuntijaa, joilta voisi keräillä mielipiteitä ja edetä sen mukaan.

Onhan meillä jo nytkin asiantuntijoita, mutta kun osa sanoo toista ja osa toista, niin on hankala päättää ketä tässä kuuntelisi. Rakentamisessa on liikaa vaihtoehtoja ja mielipiteitä, niin välillä on hukassa ja ei tiedä ketä kuuntelisi. Lueskelin tietoja vuodelta 2014, että yleisin perustustapa on kevytsoraharkko, sitten tulee valubetoni/puumuotti, betoniharkko, betonielementti, valubetoni/EPS-valmismuotti ja sitten muut perustustavat. Muut perustustavat ovat noin 2% ja tuo pilariperustus menee varmaan siihen Muut perustustavat -kategoriaan. Toisin sanoen niin ei yleensä tehdä ja ehkä se juuri tekee tuosta ongelmallisen. Rakentamisessa ja oikeastaan kaikessa pääasiassa tehdään tietyllä tavalla, koska aina ennenkin on tehty niin. Toki siihen, että aina ennenkin on tehty jotenkin, on varmasti ihan oikea syy. En tiedä mihin tässä päädytään, mutta kaikki vaihtoehdot on hyvä käydä läpi.

Nyt jos jollain olisi vinkata päteviä perustussuunnittelijoita tai päärakennesuunnittelijoita, niin olisi mahtava homma.

– Samuli

Julkaistu

Puunkaato

Kaadoimme tontilta talon tiellä olevia puita isäni kanssa. Isäni on kaatanut puita koko ikänsä, minulle tämä taisi olla ensimmäinen kerta, jos pieniä puita ei lasketa mukaan. Tosin en minä nytkään kuin vähän tökännyt, mutta ehkäpä seuraavalla kerralla sitten enemmän. Muutama puu pitää vielä kaataa, mutta pääasiassa kaikki talon tiellä olevat puut on nyt kaadettu. Juuri kun olimme saaneet tulevan talon paikan raivattua risuista, niin taas tuli siivottavaa. Tosin ihan mukava niin, sillä edelleen odottelemme, joten pitää kehittää jotain puuhaa.

Oksat saimme jo siivottua ja seuraavaksi pääsenkin sitten hakkaamaan halkoja. Halkojen hakkaaminen lienee perisuomalaisen miehen toiveiden täyttymys – siinä saa kokea olevansa mies ja vielä jollain tavalla tärkeä mies. Tosin en aina tiedä luenko itseäni perisuomalaiseksi mieheksi, mutta pakko myöntää, että jonkinlaista tyydytystä halkojen hakkaamisesta sai ja jotenkin pystyi kuvittelemaan järjestävänsä perheelleen lämpöä tulevaa talvea varten. Talvi nimittäin on tulossa. Vaikka todellisuudessa saan enemmän lämpöä aikaan istumalla tietokoneen ääressä päivätyössäni ja ansaitsemalla euroja, joilla maksaa laskut. Mutta saan minä siinä halkoja hakatessa kuvitella olevani tärkeässä hommassa ja tekemällä sitä enemmän muita kuin itseäni varten – vaikka todellisuus olisikin toinen.

-Samuli

Julkaistu

Mustikoita

Olemme viettäneet kesälomaa ja samalla odotelleet kaikkien suunnitelmien valmistumista. Sen takia täällä blogissakin on ollut hiljaista. Välillä tuntuu, että koko ajan joku kiusallaan keksii jotain uusia suunnitelmia. Tässä välissä, koska olemme malttamattomia ja haluamme tehdä jotain, päätimme kerätä tontilta mustikat talteen ennen kuin kaikki myllätään.

Aika nopsasti saimme yhden ämpärillisen täyteen ja siihen olikin pakko lopettaa, koska pakastimeen ei mahdu enempää. Millan äiti kävi myös poimimassa yhden ämpärillisen ja veikkaisin että kyllä sieltä vielä lisääkin saisi. Tavallaan hienoa, että omalta maalta saa mustikkaa noinkin runsaasti. Tosin onhan tuosta se 25 000 euroa maksettu, joten ehkä sillä sietääkin pari ämpärillistä mustikkaa saada.

– Samuli

Julkaistu

Risuhommia

Vaikka monet ovat sanoneet, että säät eivät ole olleet suosiollisia, niin minusta on ollut ihan riittävän aurinkoista ja lämmintä. Ja jos aurinko ei paista, niin eipähän tarvitse laittaa verhoja kiinni. Näytöt ja liian kirkas auringonpaiste eivät sovi yhteen. Lisäksi en oikein osaa huvikseni mennä ulos. Minusta on siis kyllä mukava mennä ulos, mutta sitten pitää mennä lenkille tai tekemään jotain hyödyllistä. En oikein osaa vain hengailla. Aurinkoinen kesäpäivä ei välttämättä saa siis minua hihkumaan riemuissani – mutta ei siitä haittaakaan ole, jos on jotain mukavaa puuhaa ulkona. Ja nyt viime aikoina on ollut. Olemme tehneet risuhommia.

Tiedän, että risuhommat voisi hoitaa koneella ja se kävisi nopeasti – ja melko vaivattomastikin. Eikä varmaan edes maksaisi kauheasti. Mutta kun meistä on ollut mukana puuhailla, kävellä tontilla edestakaisin ja raahata risuja yhteen kasaan. Tavallaan voi kuvitella, että rakennusprojekti etenee, kun ympäriinsä jääneet risukasat hiljalleen häviävät ja tontti näyttää siistiltä. Toki kohta kaikki myllätään uudestaan, mutta ehkäpä raahailemme risuja enemmän itseämme kuin rakennusprojektia varten.

Kun on koko kevään suunnitellut ja oikeastaan mitään ei vieläkään tapahdu, vaikka kesä on jo pitkälle, niin pitää saada jotain konkreettista puuhaa kaiken suunnittelun tilalle. Toki risujen raahaaminen on mukavaa vaihtelua myös päivätyöhön eli päätteen ääressä istumiseen. Illalla tulee lisäksi hyvin uni, joten mahdollisesti turha risujen raahaaminen on jollain tavalla perusteltua.


musiikki: Keiken soku by Rolemusic / freemusicarchive.org (CC BY)

Julkaistu

Saimme luvan

Saimme lupahakemuksen täytettyä kaikkine pakollisine kohtineen viime perjantaina ja laitoimme hakemuksen vireille. Tänään aamulla lupa hyväksyttiin. Muutama muutoskuva tarvitaan vielä, mutta voimme kuitenkin aloittaa työt tontilla. Melkoisessa kiireessä tämä tehtiin ja siihen nähden meni melko hyvin. Edelleen pakko kyllä ylistää Pyhtään kuntaa joustavuudesta ja tehokkuudesta. Rakennustarkastajan piti olla jo lomalla, mutta keskiviikkona vielä viestitteli meille ja kertoi, että kyllä tämä tästä järjestyy, kun itse olin vähän huolissani.

Digitaalinen lupahakemuksen käsittely on kyllä uskomattoman kätevää. Kaikki osapuolet pääsevät samaan projektiin, voivat lisätä tiedostoja ja sitten lopulta rakennustarkastaja hyväksyy luvan. Tosin sitä ennen tarvitaan lausunnot paloviranomaiselta ja vesilaitokselta – ja aika monen muunkin ihmisen työpanos. Noin kymmenkunta ihmistä on mukana tuolla lupaprojektissa joko tuottamassa sisältöä tai hyväksymässä sitä tai osa tekee vähän molempia. En usko, että tämä olisi onnistunut ilman Lupapiste-sovellusta. Ohjelmistokehittäjänä ilahduin myös siitä, että sovelluksen lähdekoodi oli julkisesti jaossa.

Nyt meillä kuitenkin on lupa aloittaa. Pientä täydennystä toki vaaditaan, mutta ei suuria muutoksia enää. Tämä on kai taas sellainen vaihe rakennusprojektissa, kun kaikki tuntuu hieman todellisemmalta. Toisaalta kun olimme siivoilemassa risukasoja tontilla, niin sekin tuntui todelliselta. Mutta nyt tämä on virallista. Risujen siivoaminen oli epävirallista.

Entäs sitten seuraavaksi? Nyt kun pääpiirustus on valmis, niin seuraavaksi käydään sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden kanssa läpi miten mikäkin piuha ja putki viedään. Tämän jälkeen arkkitehti täydentää piirustukset ja tekee niistä 3D-mallit – minkä jälkeen päästään tilaamaan CLT-elementit tehtaalta. Tällä välin tontilla tehdään pohjatöitä eli tiet ja perustukset kuntoon.

Julkaistu

CLT-talon piirustukset osa 4 – loppukiri

Olen aina ihmetellyt miksi rakennusprojekteissa kaikki viivästyy. En ihmettele enää. Kaikki vaan viivästyy. Tai no ei se kai aina niin mene, mutta mitä enemmän on ihmisiä tekemässä, niin sitä todennäköisemmin tulee jotain viivästyksiä. Reilu kaksi kuukautta sitten esittelimme edellisen version piirustuksista. Ajattelimme että olemme melkein maalissa, pari pientä muutosta ja voimme hakea rakennuslupaa. Muutokset tulivat, mutta aika vaan kuluu yllättävän nopeasti ja nyt olemme kesäkuun lopussa. Ja nyt on kiire! Rakennusprojekteissa on kai aina myös kiire.

Pyhtään kunnan rakennustarkastaja jää lomalle heinäkuun alussa eli toisin sanoen, jos haluamme rakennusluvan ja että homma etenisi heinäkuun aikana, niin meidän pitää saada paperit tarkastettavaksi huomenna. Onneksi rakennustarkastaja on tietoinen meidän projektista ja on muutenkin äärettömän avulias, niin hän lupasi tehdä parhaansa, että saisimme luvan näinkin nopeasti. En tiedä kuinka monessa paikassa tällainen on mahdollista.

Eilen kiirehdimme töistä Helsinkiin ja tapasimme arkkitehtimme Martinin. Kävimme viimeiset muokkaukset läpi ennen rakennusluvan hakemista. Katsoimme esimerkiksi ikkunoiden paikat kohdalleen ja löimme lukkoon autotallin pohjan.

Toki tässä on vielä monta tekijää, piirustusten viimeiset versiot pitäisi saada valmiiksi ja kaikki liitteet, naapureiden kuulemiset ja muut kasaan. Eli ei tässä ole ainakaan liikaa aikaa käytettäväksi. En osaa sanoa onko luvan saaminen mitenkään mahdollista, mutta katsotaan miten meidän käy. Olisi nimittäin kiva päästä aloittamaan työt tontilla. Vaikka pidän myös suunnittelusta, niin tekisi mieli jo tehdä jotain, esimerkiksi kaataa pari puuta tai jotain muuta sellaista.

Mutta ne piirustukset. Edelliseen versioon jos verrataan, niin alakerran pohjoispääty eli eteinen, kodinhoitohuone, keittiö ja sauna -linjasto on selkeytynyt. Ja sama linja on myös yläkerrassa – käytännössä yläkerrasta karsittiin yksi käytävä pois ja suurennettiin makuuhuone, vaatehuone ja kylpyhuone -kokonaisuutta hieman. Ei varmaan ihme, että graafikko ja ohjelmistosuunnittelija pitävät selkeistä ja toistuvista elementeistä, joten nykyinen malli miellyttää meitä huomattavasti enemmän kuin aikaisempi vähän epäselvempi ja hajanaisempi pohjapiirustus.

Muuten kaikki on edennyt aika pitkälti kommenttiemme mukaan eli keittiöstä on ovi poistettu, yläkertaan on lisätty parveke ja ullakolla on yhtenäinen varasto/työtila, jossa on myös tekninen tila. Rappujen paikka ullakolle siirrettiin toisten rappujen yläpuolelle, joten eivät vie muualta turhaan tilaa.

Saa nähdä mihin äärikiire meidät vie ja saammeko lupapaperit, toki digitaalisina versioina, lähetettyä ajoissa. Toivottavasti edes pari puuta pääsisi heinäkuussa kaatamaan!

– Samuli

Julkaistu

Millä perusteilla valitsimme tontin eli miten me päädyimme Pyhtäälle

Minun mielestäni omakotitalossa tärkeintä on sijainti. Talon voit kuitenkin melko vapaasti rakentaa sellaiseksi kuin haluat, toki siihenkin on sijainnin mukaan määrättyjä rajoituksia, mutta sijainti määrittää kuitenkin kaiken muun.

Meillä tärkeimmät kriteerit sijainnissa olivat:
– Oma rauha ja etäisyyttä naapuriin
– Luonto ja meri lähellä
– Kauppa ja muut palvelut kävelyetäisyydellä
– Ei liian kaukana suuremmista kaupungeista

Pyhtäällä tontit ovat suurehkoja. Meidän tontti on reilu 2000m2, joten halutessani voin olla alasti pihalla ja naapurit eivät häiriinny. Tai voivat häiriintyä, jos katselevat kiikareilla. En tarkoita, että kiikarit olisivat välttämättömät. Tai siis. No ehkä parempi, etten jatka aiheesta, mutta kuitenkin – tontti on tarpeeksi suuri, joten meillä on omaa rauhaa.

Lisäksi tontilta ei ole kaadettu kaikkia puita. Vaikka kyseessä on kunnan kaavoitusalue, jotka yleensä on hakattu aika paljaaksi, niin vanha kangasmetsä oli hyvässä kunnossa ja puita oli runsaasti. Meidän toiveemme on kuitenkin aina ollut asua metsässä ja nyt se toteutuu.

Asumme metsässä, joten luonto on lähellä. Merikin on melko lähellä, linnuntietä noin kilometri. Muutaman kilometrin päässä on Valkmusan luonnonpuisto, joten metsää, luontoa ja liikuntamahdollisuuksia riittää.

Vaikka asumme metsässä, niin kauppa, koulu, terveyskeskus ja kirjasto ovat kaikki kävelymatkan päässä. Vaikka meillä on auto, niin kaikkialle ei ole pakko mennä autolla.

Kotkaan ja töihin ajaa noin kymmenen minuuttia. Helsinkiin pääsee alle tunnissa. Pietariin noin kolmessa ja puolessa tunnissa. Eli olemme aika lähellä kaikkea. Ja jos emme halua ajella, niin meneehän tuossa noita bussejakin.

Hauska testi, millä voi selvittää mikä Pyhtään asuinalue sopisi juuri sinulle parhaiten: www.pyhtaa.fi/asuinaluetesti

Julkaistu

Auto

Me hankimme uuden auton tai no me hankimme vanhan auton.

Olen aina halunnut pakettiauton ja nyt kun tämä rakentaminen antoi siihen hyvän syyn, niin sain luvan hankkia sellaisen. Nyt pitäisi myydä vanha auto pois ja elellä seuraava vuosi pelkän pakettiauton kanssa. Kunhan talo valmistuu ja kuljetustarpeita ei ole enää niin paljoa, niin voi sitten palata taas henkilöautomaailmaan. Todennäköisesti seuraava auto on jonkinlainen pluginhybridi, kun ajelua tulee jatkossa enemmän ja noin 50 kilometrin range olisi mainio päivittäiseen ajeluun.

Mutta nyt meillä on mörkö. Auto ei maksanut juuri mitään, sillä on ajettu ihan tuhottomasti ja siinä on automaattivaihteet. Jos olet joskus lukenut Internetistä autoista, niin VW-groupin automaattivaihteita ei kauheasti hehkuteta. Etenkin kun auton vuosimalli on 1996, niin elellään koko ajan jännittävästi.

Oliko auton hankkiminen järkevää rakentamisen kannalta? Se on hyvä kysymys, johon en osaa vastata, mutta minusta tuntuu hyvältä. Eikös se ole auton hankkimisessa tärkeintä, että on hyvä fiilis?

Julkaistu

CLT-talon sähkösuunnitelmat

Koska meille tulee jäämään paljon CLT-pintaa näkyviin, niin on ennalta suunniteltava aika tarkasti miten ja missä sähköt kulkevat. Tämän takia sähkösuunnittelijan rooli on tärkeä, sillä kaikki sähköjen viennit pitäisi olla selvillä, sillä vientien tekeminen jälkikäteen on melkoisen hankalaa.

CLT-elementteihin siis tehdään CLT-tehtaalla tarvittavat läpiviennit sähkölle. Elementit ovat täyttä puuta ja meillekään ei älyttömästi tule jäämään mitään laskettuja kattoja tai rakenteita, joissa piuhoja voisi kuljettaa jälkikäteen. Tämän takia olen itse etenkin valokytkimissä mieltynyt ajatukseen langattomuudesta – saan kytkimet minne haluan ja voin helposti vaihtaa niiden paikkaan.

Valoille pitää kuitenkin viedä sähköt, sillä langaton sähkö on vielä vähän ongelmallista, ja pisto- ja verkkorasiat vaativat myös omat reittinsä. Vaikka pidän langattomuudesta, niin haluan kuitenkin mahdollisimman moneen paikkaan RJ45-rasiat, koska verkko on tärkeä ja ethernet-verkko voi käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi videon ja äänen siirtoon.

Kunhan saamme suunnittelijalta piirustukset, niin esittelemme minkälaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet. Tässä vaiheessa pitäisi jo valita minkälaiseen valojen ohjaukseen päädytään eli mitä älykotijärjestelmää tulemme käyttämään.