Julkaistu

Suunta on enimmäkseen oikeaa ja matka jatkuu

Hätäily oli osittain turhaa ja nyt kun kaikki suunnittelijat ja tekijät ovat taas samoilla linjoilla, niin projekti etenee. Tämän hetken tilanne on se, että talon alle, pohjoispäätyyn, jää 150 cm avoin tila. Kiitos Mikalle hyvästä kommentista!

Pidimme tosiaan pikapalaverin vastaavan rakennusmestarin ja kaivurikuskin kanssa, jossa huomasimme, että ehkä huolemme oli aiheeton, talo ei jää huomattavasti korkeammalla ja vaikka tontin luonnollinen muoto olikin muuttunut ja tasoittunut, niin nykyisellä perustustavalla on helpointa ja järkevintä tehdä perustus samaan tasoon. Alunperin – suunnittelijoiden mukaan – oli tarkoitus täyttää takaosa enemmän maan alle, myös sisäpuolelta, mutta nyt takaosa jätetään auki, joten siellä on sitten enemmän tilaa puuhailla.

Tosin ongelma oli silti olemassa – me emme olleet perillä mitä tapahtui. Toivottavasti jatkossa ei käy näin. Nyt tekijät ja suunnittelijat olivat tehneet ratkaisuja, eikä niitä ollut selitetty meille maallikoille, jotka emme ymmärrä tuollaisia asioita, jos niitä ei selitetä tai emme itse selvitä – eli olisi pitänyt itse olla aktiivisempi. En tiedä kuinka paljon tällaista tapahtuu rakennuttajille, mutta voihan se olla melko yleistä – onhan huomattavasti nopeampaa tehdä, jos ei tarvitse kaikkia tekemisiä selittää.

Mietimme tässä vaiheessa nopeasti myös koko talon alimmaisen kerroksen muuttamista yhteen tasoon, mitä nimimerkki hmmh ehdotti. Tason vaihtelu oli kuitenkin alun perin tontin sanelema ehto, ei niinkään tyyliseikka, joten tässä tilanteessa asiaa oli syytä harkita. Tosin itse olin jo jollain tavalla tottunut ajatukseen ja tuntui vähän pahalta miettiä portaan poistamista, vaikka se ehkä tekisikin tilasta hieman helpomman. Tavallaan helpotuksekseni alakerran muuttaminen yhteen tasoon olisi aiheuttanut koko piirustusten uudistamisen, sillä korkeusmuutosten takia portaat yläkertaan olisivat äkkiä olleet pesuhuoneessa. Joten porras säilyy, vaikkei se enää olekaan samalla tavalla tontin sanelema ratkaisu.

Perjantaina tontille ilmestyivät valumuotit ja tällä viikolla pitäisi työn alkaa. Toivottavasti homma nyt tosiaan menee oikein!

Julkaistu

Timelapse-kamera

Koska nyt kun vihdoin jotain tapahtuu, niin haluan tietenkin nähdä kaikki muutokset tontilla. Osittain tämän meidän rakennusprojektin takia ja osittain siksi, että on hauska kehitellä asioita, niin olen ollut parin kaverin kanssa kehittämässä timelapse-kameraa, jolla saa kuvattua erittäin laadukkaita kuvia, joista saa hyviä pitkän aikavälin timelapse-videoita. Saa niistä lyhyempiäkin videoita.

Tällä hetkellä tontilla pyörii kehittämämme timelapse-kameran prototyyppi. Tai no ei tuo enää ole edes prorotyyppi, vaan ihan toimiva kokoonpano. Pystyn etänä säätämään kuinka usein kamera ottaa kuvia ja saan kuvat suoraan itselleni verkon yli. Pystyn siis lähes reaaliaikaisesti seuraamaan mitä tontilla tapahtuu – ja samalla saan oikeasti hyviä kuvia projektin eri vaiheista. Kuvat ovat digijärjestelmäkameran raw-kuvia, joten niistä saa irti vaikka mitä.

Kameran pitäisi kestää sadetta ja pakkasta – ja ajatuksena olisi, että se saisi virtansa akusta ja lisäksi akkua voisi ladata aurinkokennon avulla. Tosin tällä hetkellä ystävällinen naapuri lainasi autotallin seinää ja sähköä, joten ei tarvitse akun varaustilasta huolehtia toistaiseksi. Mutta mahdollisuus on olemassa ja akkuversio on jo suunniteltu.

Kamera on koko ajan yhteydessä internettiin, joten voin säätää kuvien ottointervallia, kuten jo mainitsinkin ja lisäksi monitoroin jatkuvasti kameran toimintaa. Tällä hetkellä olen säätänyt kameran ottamaan kuvia kello 7-18 ja jos jostain syystä kamera ei saakaan kuvia otettua, niin saan siitä sähköpostiini ilmoituksen. Olisi kurjaa, jos ei saisikaan kaikista rakennusvaiheista kuvamateriaalia.

Koska haluan jakaa kivat jutut, niin myös te voitte seurata projektin etenemistä blogin webcam-sivun kautta.

Lisäksi Jukka Koskinen koosti ensimmäisen Timelapse-videon katsottavaksi:

– Samuli

Julkaistu

Mitä ihmettä, nythän jotain tapahtuukin!

Nämä leudot syksyt, jotka jatkuvat pitkälle marras- tai no joulukuuhun ovat rakentamisen kannalta – sopivissa vaiheissa – hyvä juttu. Kesän rakennusprojektit ovat jo päättyneet ja kalusto on hiljalleen matkalla talviteloille, tosin samat telat niissä kai on kesät talvet. Matkan varrella on hyvä pysähtyä pienimmille työmaille. Meidänkin tontille oli ilmestynyt kaivuri ja hommaan oli ryhdytty vauhdilla.

Ensin mitään ei tapahdu ja yhtäkkiä pihat on auki ja tontti näyttää oikeasti työmaalta. Hämmentävää kuinka nopeasti sammalmättäät ovat kadonneet ja tilalle on ilmestynyt tien pohjaa ja vähän jo autotallin paikkakin alkaa hahmottua.

Tosin toistaiseksi meillä on vielä paljon selvitettävää ja perustustyöt tuskin alkavat ennen kuin omat selvityksemme on tehty. Odottelemme nyt Itävallasta tarjousta CLT-elementeistä, että voimme tehdä vertailua Suomen hintoihin. Tällä hetkellä vaikuttaa, että suomalaiset tehtaat eivät pysty kilpailemaan hintojen kanssa. Mutta se selviää sitten, kun meillä on kaikkialta viralliset tarjoukset. Jos sinulla on CLT-talo, niin mielellämme kuulisimme mistä olet CLT:t hankkinut!

Tarjouksia odotellessa on hyvä käydä päivittäin tontilla katsomassa miten kaikki etenee. Aikaisempi epätoivo etenemisen hitaudesta hälvenee hiljalleen ja ehkä meidänkin talo joskus valmistuu.

– Samuli

Julkaistu

Tontin ostaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet

Tämä on tylsää. Mutta tieto on kai hyväksi. En itse löytänyt yhtään kovin selkeää kuvausta tontin ostoprosessista ja kaikesta mitä siihen liittyy, mutta koska olen käynyt prosessin läpi, niin ajattelin kirjoittaa sen ylös. Ja nyt kirjoitan vain kaava-alueiden tonteista, joissa homma on hieman selkeämpi. Lisäksi pankki voi yleensä auttaa näissä asioissa, jos ei itse halua hoitaa.

Kuitenkin ensimmäiseksi, ainakin Pyhtäällä, tontin voi varata itselleen – meille se maksoi 500 euroa. Varausaika on 6 kuukautta. Tuona aikana voi selvitellä asioita, hankkia lainan ja niin edelleen. Tämän jälkeen tontin voi ostaa ja meillä varausmaksu hyvitettiin tontin hinnasta. Tontin hinta oli 24 800 euroa. Tosin tontin hintaan tulee päälle vielä lohkomiskustannus, joka oli 900 euroa ja kun tonttia mennään ostamaan, niin kauppa vahvistetaan ja kaupan vahvistajan maksu oli 120 euroa.

Eli yhteensä tontti on maksanut meille 24 800 euroa + lohkomiskustannukset 900 euroa + kaupan vahvistajan maksu 120 euroa eli 25 820 euroa. Tosin homma ei vielä ole valmis, tontista pitää maksaa vielä varainsiirtovero ja se on 4% kauppahinnasta. Varainsiirtovero pitää maksaa omatoimisesti. Varainsiirtoverot maksetaan tontin hinnasta + lohkomiskustannuksista eli meille tontin ostohinta, josta maksetaan veroja 4% on 25 700 euroa eli veroja tulee maksettavaksi 1028 euroa, tässä on tärkeä huomata, että jos tontti ostetaan puoliksi, kuten me teimme, niin kummankin pitää maksaa oma osuutensa varainsiirtoverosta. Varainssiirtoveron maksuohjeet ja tiedot lyötyvät Verottajan sivuilta.

Kun varainsiirtovero on maksettu, pitää tehdä Maanmittauslaitokselle Lainhuutohakemus. Ohjeet hakemuksen tekemiseksi löytyvät Maanmittauslaitoksen sivuilta.

Eli jos tonttikaupan on vahvistanut virallinen vahvistaja, niin tarvitset liitteiksi kuitit varainsiirtoveron ja tontin maksusta. Lainhuudatus maksaa tällä hetkellä 119 euroa.

Vielä emme kuitenkaan ole maalissa. Nyt kun tontti, lohkomiskustannukset, kaupanvahvistus, verot ja lainhuutohakemus on hoidettu, haetaan kiinnityksiä. Ohjeet ja lomakkeet löytyvät Maanmittauslaitoksen sivuilta. Kiinnityksen voi hakea ja maksaa suoraan verkossa.

Kiinnityksiä haetaan valmiiksi tulevaa taloa varten ja kiinnityksiä vastaan – talon edistymisen mukaan – pankki maksaa lainaa. Kiinnitykset haetaan myös Maanmittauslaitoksen sivuilta. Ne voi hakea paperisina tai sähköisinä. Jos kiinnitykset menevät pankille lainan vakuudeksi, niin monet pankit haluavat kiinnnitykset suoraan sähköisinä.

Tontin ostamisen kustannukset kaikkine osineen:
– Tontin hinta 24 800 euroa
– Lohkomiskustannukset 900 euroa
– Varainsiirtovero 1028 euroa (4 % kauppahinnasta)
– Kaupanvahvistajan maksu 120 euroa
– Lainhuutohakemus 119 euroa
– Lainhuutotodistus 18 euroa
– Kiinnityksen hakeminen 35 euroa / kiinnitys

Tässä näin lyhyesti tontin ostaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet. Jos teillä on kysyttävää tai lisää kerrottavaa aiheesta, niin laittakaa kommentteja!

Pyhtäällä muuten poksautettiin pullo kuohuvaa kunnantalolla kaupanvahvistuksen yhteydessä.

Julkaistu

Puunkaato

Kaadoimme tontilta talon tiellä olevia puita isäni kanssa. Isäni on kaatanut puita koko ikänsä, minulle tämä taisi olla ensimmäinen kerta, jos pieniä puita ei lasketa mukaan. Tosin en minä nytkään kuin vähän tökännyt, mutta ehkäpä seuraavalla kerralla sitten enemmän. Muutama puu pitää vielä kaataa, mutta pääasiassa kaikki talon tiellä olevat puut on nyt kaadettu. Juuri kun olimme saaneet tulevan talon paikan raivattua risuista, niin taas tuli siivottavaa. Tosin ihan mukava niin, sillä edelleen odottelemme, joten pitää kehittää jotain puuhaa.

Oksat saimme jo siivottua ja seuraavaksi pääsenkin sitten hakkaamaan halkoja. Halkojen hakkaaminen lienee perisuomalaisen miehen toiveiden täyttymys – siinä saa kokea olevansa mies ja vielä jollain tavalla tärkeä mies. Tosin en aina tiedä luenko itseäni perisuomalaiseksi mieheksi, mutta pakko myöntää, että jonkinlaista tyydytystä halkojen hakkaamisesta sai ja jotenkin pystyi kuvittelemaan järjestävänsä perheelleen lämpöä tulevaa talvea varten. Talvi nimittäin on tulossa. Vaikka todellisuudessa saan enemmän lämpöä aikaan istumalla tietokoneen ääressä päivätyössäni ja ansaitsemalla euroja, joilla maksaa laskut. Mutta saan minä siinä halkoja hakatessa kuvitella olevani tärkeässä hommassa ja tekemällä sitä enemmän muita kuin itseäni varten – vaikka todellisuus olisikin toinen.

-Samuli

Julkaistu

Mustikoita

Olemme viettäneet kesälomaa ja samalla odotelleet kaikkien suunnitelmien valmistumista. Sen takia täällä blogissakin on ollut hiljaista. Välillä tuntuu, että koko ajan joku kiusallaan keksii jotain uusia suunnitelmia. Tässä välissä, koska olemme malttamattomia ja haluamme tehdä jotain, päätimme kerätä tontilta mustikat talteen ennen kuin kaikki myllätään.

Aika nopsasti saimme yhden ämpärillisen täyteen ja siihen olikin pakko lopettaa, koska pakastimeen ei mahdu enempää. Millan äiti kävi myös poimimassa yhden ämpärillisen ja veikkaisin että kyllä sieltä vielä lisääkin saisi. Tavallaan hienoa, että omalta maalta saa mustikkaa noinkin runsaasti. Tosin onhan tuosta se 25 000 euroa maksettu, joten ehkä sillä sietääkin pari ämpärillistä mustikkaa saada.

– Samuli

Julkaistu

Risuhommia

Vaikka monet ovat sanoneet, että säät eivät ole olleet suosiollisia, niin minusta on ollut ihan riittävän aurinkoista ja lämmintä. Ja jos aurinko ei paista, niin eipähän tarvitse laittaa verhoja kiinni. Näytöt ja liian kirkas auringonpaiste eivät sovi yhteen. Lisäksi en oikein osaa huvikseni mennä ulos. Minusta on siis kyllä mukava mennä ulos, mutta sitten pitää mennä lenkille tai tekemään jotain hyödyllistä. En oikein osaa vain hengailla. Aurinkoinen kesäpäivä ei välttämättä saa siis minua hihkumaan riemuissani – mutta ei siitä haittaakaan ole, jos on jotain mukavaa puuhaa ulkona. Ja nyt viime aikoina on ollut. Olemme tehneet risuhommia.

Tiedän, että risuhommat voisi hoitaa koneella ja se kävisi nopeasti – ja melko vaivattomastikin. Eikä varmaan edes maksaisi kauheasti. Mutta kun meistä on ollut mukana puuhailla, kävellä tontilla edestakaisin ja raahata risuja yhteen kasaan. Tavallaan voi kuvitella, että rakennusprojekti etenee, kun ympäriinsä jääneet risukasat hiljalleen häviävät ja tontti näyttää siistiltä. Toki kohta kaikki myllätään uudestaan, mutta ehkäpä raahailemme risuja enemmän itseämme kuin rakennusprojektia varten.

Kun on koko kevään suunnitellut ja oikeastaan mitään ei vieläkään tapahdu, vaikka kesä on jo pitkälle, niin pitää saada jotain konkreettista puuhaa kaiken suunnittelun tilalle. Toki risujen raahaaminen on mukavaa vaihtelua myös päivätyöhön eli päätteen ääressä istumiseen. Illalla tulee lisäksi hyvin uni, joten mahdollisesti turha risujen raahaaminen on jollain tavalla perusteltua.


musiikki: Keiken soku by Rolemusic / freemusicarchive.org (CC BY)

Julkaistu

Saimme luvan

Saimme lupahakemuksen täytettyä kaikkine pakollisine kohtineen viime perjantaina ja laitoimme hakemuksen vireille. Tänään aamulla lupa hyväksyttiin. Muutama muutoskuva tarvitaan vielä, mutta voimme kuitenkin aloittaa työt tontilla. Melkoisessa kiireessä tämä tehtiin ja siihen nähden meni melko hyvin. Edelleen pakko kyllä ylistää Pyhtään kuntaa joustavuudesta ja tehokkuudesta. Rakennustarkastajan piti olla jo lomalla, mutta keskiviikkona vielä viestitteli meille ja kertoi, että kyllä tämä tästä järjestyy, kun itse olin vähän huolissani.

Digitaalinen lupahakemuksen käsittely on kyllä uskomattoman kätevää. Kaikki osapuolet pääsevät samaan projektiin, voivat lisätä tiedostoja ja sitten lopulta rakennustarkastaja hyväksyy luvan. Tosin sitä ennen tarvitaan lausunnot paloviranomaiselta ja vesilaitokselta – ja aika monen muunkin ihmisen työpanos. Noin kymmenkunta ihmistä on mukana tuolla lupaprojektissa joko tuottamassa sisältöä tai hyväksymässä sitä tai osa tekee vähän molempia. En usko, että tämä olisi onnistunut ilman Lupapiste-sovellusta. Ohjelmistokehittäjänä ilahduin myös siitä, että sovelluksen lähdekoodi oli julkisesti jaossa.

Nyt meillä kuitenkin on lupa aloittaa. Pientä täydennystä toki vaaditaan, mutta ei suuria muutoksia enää. Tämä on kai taas sellainen vaihe rakennusprojektissa, kun kaikki tuntuu hieman todellisemmalta. Toisaalta kun olimme siivoilemassa risukasoja tontilla, niin sekin tuntui todelliselta. Mutta nyt tämä on virallista. Risujen siivoaminen oli epävirallista.

Entäs sitten seuraavaksi? Nyt kun pääpiirustus on valmis, niin seuraavaksi käydään sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden kanssa läpi miten mikäkin piuha ja putki viedään. Tämän jälkeen arkkitehti täydentää piirustukset ja tekee niistä 3D-mallit – minkä jälkeen päästään tilaamaan CLT-elementit tehtaalta. Tällä välin tontilla tehdään pohjatöitä eli tiet ja perustukset kuntoon.

Julkaistu

Millä perusteilla valitsimme tontin eli miten me päädyimme Pyhtäälle

Minun mielestäni omakotitalossa tärkeintä on sijainti. Talon voit kuitenkin melko vapaasti rakentaa sellaiseksi kuin haluat, toki siihenkin on sijainnin mukaan määrättyjä rajoituksia, mutta sijainti määrittää kuitenkin kaiken muun.

Meillä tärkeimmät kriteerit sijainnissa olivat:
– Oma rauha ja etäisyyttä naapuriin
– Luonto ja meri lähellä
– Kauppa ja muut palvelut kävelyetäisyydellä
– Ei liian kaukana suuremmista kaupungeista

Pyhtäällä tontit ovat suurehkoja. Meidän tontti on reilu 2000m2, joten halutessani voin olla alasti pihalla ja naapurit eivät häiriinny. Tai voivat häiriintyä, jos katselevat kiikareilla. En tarkoita, että kiikarit olisivat välttämättömät. Tai siis. No ehkä parempi, etten jatka aiheesta, mutta kuitenkin – tontti on tarpeeksi suuri, joten meillä on omaa rauhaa.

Lisäksi tontilta ei ole kaadettu kaikkia puita. Vaikka kyseessä on kunnan kaavoitusalue, jotka yleensä on hakattu aika paljaaksi, niin vanha kangasmetsä oli hyvässä kunnossa ja puita oli runsaasti. Meidän toiveemme on kuitenkin aina ollut asua metsässä ja nyt se toteutuu.

Asumme metsässä, joten luonto on lähellä. Merikin on melko lähellä, linnuntietä noin kilometri. Muutaman kilometrin päässä on Valkmusan luonnonpuisto, joten metsää, luontoa ja liikuntamahdollisuuksia riittää.

Vaikka asumme metsässä, niin kauppa, koulu, terveyskeskus ja kirjasto ovat kaikki kävelymatkan päässä. Vaikka meillä on auto, niin kaikkialle ei ole pakko mennä autolla.

Kotkaan ja töihin ajaa noin kymmenen minuuttia. Helsinkiin pääsee alle tunnissa. Pietariin noin kolmessa ja puolessa tunnissa. Eli olemme aika lähellä kaikkea. Ja jos emme halua ajella, niin meneehän tuossa noita bussejakin.

Hauska testi, millä voi selvittää mikä Pyhtään asuinalue sopisi juuri sinulle parhaiten: www.pyhtaa.fi/asuinaluetesti

Julkaistu

Koska rakentamisesta tulee totta?

Onhan tätä jo tehty ja suunniteltu. Tontilla on kävelty, mittailtu ja tampattu lumeen talon ääriviivoja. Pinterestissä on oma board, tai no noin kymmenen boardia, on keittiötä, terassia, makuuhuonetta ja niin edelleen. On kaikenlaisia piirustuksia. Pankistakin on ensimmäinen osa lainaa nostettu ja maksettu laskuja. Mutta vieläkään tämä ei tunnu todelliselta. Vaikka nyt alkaakin kaikki olla kasassa ja selvää, että päästään oikeasti etenemään – ja törmätään oikeisiin ongelmiin – niin toistaiseksi tämä ei ole vielä totta. Tai ei tunnu todelta. Edelleen asumme nykyisessä asunnossa ja jatkamme elämäämme normaalisti. Mikään ei ole muuttunut, eikä varmaan kauheasti muutukaan ihan hetkeen – ja vaikka voikin kuvitella uuden CLT-omakotitalon, niin en usko, että se tulee tuntumaan todelliselta ennen kuin seinät ovat pystyssä, jos silloinkaan.

Olemme jopa käyneet jo Ikeassa. Ikeassa käymisen pitäisi viimeistään muuttaa kaiken todelliseksi. Tai no olen ymmärtänyt, että joillekin se muuttaa kaiken painajaiseksi. Itse olen aina pitänyt Ikeasta. Etenkin olen aina pitänyt Ikean huonekalujen kasaamisesta. Ohjeet ovat pääasiassa hyvät ja osiakin puuttuu melko harvoin – ei, en hupaile, pidän oikeasti Ikean huonekalujen kasaamisesta. Pidän myös lihapullista. Mutta ei, vaikka kuinka katselimme Ikeassa keittiöitä ja sen sellaisia, niin ei se tuntunut todelliselta. Availimme laatikoita ja kaappeja, mietimme minkälaisia purnukoita minnekin tulee, mutta toisaalta niin voisi tehdä, vaikkei taloa rakentaisikaan. Ehkä sitten kun pääsen availemaan ensimmäisiä pahvilaatikoita ja jännittämään oliko kaikki osat tällä kertaa mukana, kaikki muuttuu todeksi.

Entä jos sellaista yksittäistä todeksi muuttumista ei edes tapahdu? Pääasiassa omakotitalon rakentaminen on kuitenkin melko pitkä prosessi, joten siinä ei tule sellaista kovin isoja muutoksia kerralla. Tai CLT-rakentamisessa seinät ovat parissa päivässä pystyssä, joten se lienee suurin nopeasti tapahtuva muutos. Tai ehkä sitten kun nukkuu ensimmäisen yön uudessa kodissa. En tiedä. Siihen on vielä aikaa ja vaikea kuvitella sitä todellisuutena.

Lähinnä mietin tätä projektin etenemisen kannalta. Niin kauan kuin rakentaminen ja omakotitalo eivät tunnu todelliselta, niin osaanko suhtautua kaikkeen tarpeeksi vakavasti ja oikealla asenteella – vai onko tämä kaikki toistaiseksi pelkkää puuhastelua? Kaikissa projekteissa on tärkeää, että on selkeä tavoite ja kaikki toimenpiteet johtavat tavoitetta kohti. Toki meillä on tavoite, haluamme rakentaa CLT-talon, mutta onko tavoite selkeä ja etenemmekö riittävällä vauhdilla ja vakavuudella?

-Samuli