Julkaistu

CLT-talon lämmitys

Kylmä koti on surkea koti ja siksi meillekin tulee lämmitys. Tosin vielä on vähän epäselvää millainen lämmitys meille tulee. Vaihtoehtoja on vähän liikaa. On olemassa sähkölämmitystä, maalämpöä, ulkoilmavesilämpöpumppuja, puupellettejä ja vaikka mitä. Olen nyt jo pidemmän aikaa selvitellyt eri lämmitysvaihtoehtojen kokonaiskustannuksia eri aikajaksoille ja siinä kätevä apu on ollut Lämmitystapojen vertailulaskuri: http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Todennäköisesti meille tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin seinille kiinnitettävät patterit. On miellyttävää, jos muut lämmitysvempaimet tulisijan lisäksi eivät ole näkyvissä. Veden voi sitten lämmittää esimerkiksi sähköllä, maalla tai sillä ulkoilma-vesilämpöpumpulla. Aika pitkälti kyse on kai siitä, koska rahat haluaa käyttää.

Asennuskustannuksiltaan maalämpö on kallein, mutta samalla energiakustannuksiltaan halvin. Maalämpöä suositellaan monessa paikassa. Ulkoilma-vesilämpöpumppu on minulle uusi tuttavuus ja en voi väittää, että vieläkään tietäisin niistä kauheasti, mutta asentaminen on halvempaa kuin maalämpö, mutta toki energiakustannukset ovat sitten vähän tyyriimmät. Ja kuten kuka tahansa voikin arvata, niin sähkölämmityksen asentaminen on halvinta, mutta energiakustannukset ovat korkeimmat.

Lämmitystapojen vertailulaskuri antaa hämmentäviä tuloksia, jos lasketaan lämmityskustannukset 15 vuoden ajalle, niin sähkö ja tulisija oli halvin, kun kyseessä on noin 120 m2 talo. Meille tulee joka tapauksessa jonkinlainen tulisija, joten en ole ottanut sen kustannuksia huomioon tuossa lämmityksessä, mutta olen silti merkinnyt sen mukaan tukevaksi lämmitysmuodoksi. Laskurissa huomioidaan polttopuiden kulut. Lisäksi syötin kaikkiin lämmitystapojen kustannuksiin vesikiertoisen lattialämmityksen kustannukset.

Allaolevasta kuvaajasta näkee vuosittaisen lämmityskustannuksen:

Sähkö ja tulisija on kaikkein halvin vaihtoehto. Ero on kuitenkin melko pieni verrattuna ulkoilmavesilämpöpumppuun. Toisaalta en sitten tiedä minkälaisia huoltokustannuksia eri lämmitystavoilla on, eikä laskurikaan sitä huomioi. Tosin koska teknologinen kehitys on huimaa ja vauhti kasvavaa, niin 15 vuoden päästä nykyisillä valinnoilla tuskin on enää suurta merkitystä, jos laitteet siis kestävät siihen asti – silloin pitää kuitenkin miettiä asiat uudestaan.

Mielenkiintoinen uutinen aiheesta, jossa tulokset ovat taas hieman erilaiset, mitä itse sain laskurilla: http://yle.fi/uutiset/3-9454377

Toisaalta tarkat aloitus kustannukset ovat vielä epäselvät ja pitäisi varmaan kysellä tarjoukset ja selvittää tämän hetken hinnat eri lämmitysvaihtoehdoille, niin saisi tarkemmat lähtökohdat laskennalle.

-Samuli

Julkaistu

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – ja paskat

En ole aina ihan varma pidänkö sanonnoista. Yleensä minua ärsyttää sanontojen lopullinen sävy ja piittaamattomuus vaihtoehdoista. Sanonnat ovat ehdottomia. Sanonnoissa asia on aina jotenkin ja se siitä sitten. Hyvin suunniteltu on varmasti arvokasta, mutta ei se silti ole vielä puoliksi tehty. Toki se suunnittelu auttaa tekemistä tosi paljon, mutta ei mitään ole oikeasti tehty paitsi se suunnitelma. Kyse on tavallaan turhautumisesta, haluaisin jo tehdä.

Meillä oli ensimmäinen suunnittelupalaveri. Olimme lähettäneet arkkitehdillemme Martinille referenssikuvia taloista joista pidämme, selvittäneet minkälaisia tiloja ja huoneita haluaisimme taloomme – ja lisäksi kertoneet itsestämme ja puuhailustamme. Alun turhautumisesta ei kannata päätellä, että palaveri olisi mennyt huonosti, päinvastoin, Martinin esittelemät suunnitelmat ylittivät odotuksemme, vaikka olivatkin raakileita vielä. Tämän takia juuri valitsimme arkkitehdin. Vaikka kuvittelemme olevamme luovia ja melko kekseliäitä, niin silti saimme jo ensimmäisessä suunnitelmassa jotain uutta ja mielenkiintoista, mitä emme itse olleet ajatelleet.

Olimme nimittäin salaa sommitelleet huonejärjestyksiä, mutta ei kerrota sitä kenellekään, eihän? Koska emme tiedä rakentamisesta ja meitä huolestutti budjetti, niin suunnittelimme aika perinteisesti, eikä suunnitelmassamme ollut mitään kekseliästä, vain huoneita ripoteltuna kahteen kerrokseen. Tiesimme tämän itsekin ja kun koostimme materiaalia arkkitehdille niin tietoisesti pyrimme välttämään liikaa omien ajatustemme tuomista esille, jotta Martin voisi pohtia asiaa ilman liian rajoittavaa suunnitelmaa.

Kyse ei ole mistään mullistavasta, emmekä me mitään mullistavaa haluakaan, mutta silti pieni tasoilla leikittely, muotojen rikkominen ja yleinen fiilis tuntui sopivalta – ja sellaiselta, mitä emme varmaan itse ihan heti olisi tulleet ajatelleeksi. Lisäksi CLT-talossa budjettikaan ei kasva niin kauheasti pienistä muutoksista ja muodon rikkomisesta, kun monessa muussa rakennustavassa tuollainen voisi tuoda kustannuksia merkittävästi lisää. CLT-rakentamisessa materiaalin mahdollisuudet menevät hukkaan, jos ei yhtään leikittele.

Alustava suunnitelma miellytti meitä, mutta kaikki ei ole vielä selvää. Ensin pitää selvittää saammeko rakentaa siihen paikkaan mihin haluamme, kun kaavoituksessa on joku suoja-alue niillä paikkeilla, missä talon olisi paras olla – meidän mielestämme ainakin – ja onko talosta tulossa liian korkea, kun sillekin on joku raja. Paljon kyseltävää, että saadaan suunnitelmat etenemään. Minä vaan olen malttamaton ja haluaisin jo tehdä jotain – mutta siihen on vielä aikaa. Ensin selvitetään, sitten suunnitellaan ja sen jälkeen pitää saada vielä lupa tekemiselle. Toisaalta niinhän se menee meillä kotonakin.

-Samuli

Julkaistu

Meillä on tontti

Rakentaminen on hankalaa ilman tonttia. Ilman tonttia, kun katselee erilaisia talomalleja ja suunnittelee, niin kaikki on vielä helppo perua. Mutta nyt meillä on tontti ja peruminen muuttuu paljon vaikeammaksi. Peruminen tarkoittaa eurojen menettämistä. Peruminen olisi tyhmää. Melkein yhtä tyhmää kuin rakentaminen.

Tonttimme on kukkulalla. Ajotieltä on jyrkkä nousu ylös, mikä varmasti tulee aiheuttamaan ongelmia, kun liittymiä ja tietä rakennetaan. Emme selkeästikään halua tehdä rakentamisesta liian helppoa. Toisaalta mieluummin rakennamme paikkaan joka miellyttää kuin on helppo. Rakentaessa joutuu kuitenkin kärsimään, joten pieni lisäkärsimys ei haittaa.

Tontti on kahdessa tasossa ja tasojen välillä on noin kahden metrin korkeusero. Ja jo ensimmäiselle tasolle nousu tieltä on huomattava. Lisäksi tontti on kalliolla, joten luultavasti jotain pitää räjäytellä. En tiedä räjäyttelystä, mutta se kuulostaa kalliilta.

Saimme tontista piirustuksen, josta näkee korkeuskäyriä ja tontin rajat. Halusimme selvittää tarkemmin tontilla olevien kivien ja puiden sijaintia, joten päätimme mennä mittailemaan. Tietenkin päätimme mennä sellaisena päivänä, kun pakkasta on reilu 20 astetta. Kuten olen sanonut, rakentaminen on tyhmää. Siellä kylmissämme mittailimme puiden ja kivien etäisyyksiä ja katsoimme tarkan kohdan tason vaihdolle. Milla piirsi sitten puhtaaksi pakkasessa tekemämme merkinnät ja saimme aikaan ihan kelvollisen kuvan, mistä näkyy isoimmat kivet ja puut. Nyt voimme miettiä mihin sijoittaisimme talon. Onkohan kenelläkään hyviä ideoita?

-Samuli

Julkaistu

Arkkitehti vai legoinsinööri

Olen aina pitänyt legoista. Pidin monta vuotta taukoa, mutta muutama vuosi sitten palasin harrastukseni pariin. Olen keräilijä ja rakentelija. Rakentelija on parempi sana kuvaamaan minua kuin rakentaja. Minä rakentelen. Se on pienimuotoista, sellaista harrastelua. Legot ovat ehkä paras lelu mitä ikinä on keksitty. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomia. Legoista toki voi rakentaa talon, kuten James May teki, mutta itse olin ajatellut, että koska osaan rakentaa ja suunnitella legorakennuksia, niin enköhän osaa myös suunnitella ja rakentaa talon. Eihän ero niin mittava ole?

Tällaisena legoinsinöörinä voisin toki suunnitella talon ja miettiä ratkaisuja hyvinkin paljon, mutta todennäköisesti tulisin lopulta tekemään liian paljon huonoja ratkaisuja. Vähän voi, ja kannattaakin, tehdä huonoja ratkaisuja – täydellisiä ihmisiä kuitenkin vihataan enemmän – mutta kun rakennetaan omaa kotia, niin on ehkä järkevämpää pyytää jonkun sellaisen apua, joka on ammattilainen. Tosin nyt en saa koskaan tietää kuinka hyvin olisimme itse suoriutuneet tehtävästä, mutta toisaalta jo tähän mennessä, olen ollut erittäin tyytyväinen, kun päätimme ottaa avuksemme arkkitehdin.

Tapasimme Martinin (Martin Lukasczyk, Arkkitehti SAFA, ORTRAUM Oy) ensimmäisen kerran hänen työmaallaan. Hän oli parhaillaan rakentamassa omaa CLT-kotiaan ja kutsui meidät vierailulle luokseen. Oli pimeä syysilta, kun saavuimme hänen työmaalleen. Talo oli tumma ja emme kauheasti erottaneet muotoja ulkoa, mutta kun astuimme sisään, niin keskeneräisenäkin talo teki meihin heti vaikutuksen ja tiesimme, että olimme oikeassa paikassa – ja oikean henkilön luona.

Talon rakentamisessa monessa asiassa kyse on tunteesta, jos ei ole ammattilainen. Päätökset tekee sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta – toki ennen päätöstä yrittää selvittää asioita, mutta lopulta selvitystyö joko vahvistaa tai heikentää tunnetta, jonka mukaan lopullinen päätös tehdään. Sama asia pätee myös arkkitehdin valintaan. Olisimme voineet käyttää tuhottomasti aikaa etsimällä useita arkkitehtejä ja tutustumalla heidän referensseihinsä, mutta onneksi siihen ei ollut tarvetta. Heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien meistä tuntui siltä, että Martin oli meille oikea valinta.

-Samuli

Julkaistu

Miksi minusta on tyhmää rakentaa ja silti aiomme tehdä niin?

En osaa tiivistää suomalaisuuden ydintä, mutta siihen voisi ihan hyvin kuulua ruisleipä, viina ja omakotitalo. En ole koskaan ollut humalassa ja ruisleipä pierettää, mutta omakotitalon voisin varmaan rakentaa – tai no syön minä ruisleipää ja joskus otan pienen lasin viskiäkin. Ehkäpä nykyään, kun puhutaan tasa-arvosta, metroseksuaaleista, useimmista sukupuolista ja kaikesta muustakin suomalaista miestä hämmentävästä, niin talon rakentaminen mielletään edelleen perinteiseksi miehisyyden osoitukseksi. Uskoisin että jokainen osaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian alun. Itse tosin en aio rakentaa suolle ja nykyään on kaivureita, mutta kuitenkin, ajatus on sama.

En ole koskaan kokenut tarvetta korostaa miehisyyttäni ja olen usein ajatellut että rakentaminen on tyhmää. Jos nyt katson asuinalueeltani myytäviä omakotitaloja, niin niitä on noin 200 kappaletta. Hinnat alkavat 25 000 eurosta ja päättyvät noin puoleen miljoonaan euroon. Siltä väliltä löytyy varmasti jokaisen budjetille sopiva koti. Ja kun otetaan kerrostaloasunnot mukaan, niin määrä moninkertaistuu. Mutta olen asunut oikeastaan koko aikuisikäni kerrostaloissa ja nyt kun olen naimisissa ja lapsetkin ovat varmaan mahdollisia, niin ehkäpä nyt olisi oikea hetki muuttaa omakotitaloon.

Millan vanhemmat tonttia mittaamassa vuonna 1989

Olemme katselleet myytäviä omakotitaloja useamman vuoden. Olemme jopa käyneet joitakin katsomassa, mutta toistaiseksi emme ole löytäneet yhtäkään, joka voittaisi nykyisen kerrostaloasuntomme. Kaikissa on aina ollut joku vika. Hetken aikaa mietimme, että ostaisimme jonkun täydellista remonttia vaativan talon, jonka sitten remontoisimme mieleiseksemme, mutta nopeasti aloimme pelkäämään homeita, rakennusteknisiä virheitä ja sen sellaisia. Miksi ottaa riski, kun voimme ihan hyvin tehdä ne virheet itsekin? Ovathan muutkin rakentaneet tai rakennuttaneet. En minä tiedä kuinka moni enää oikeasti rakentaa, pääasiassa kai rakennutetaan, mutta on hienompaa puhua rakentamisesta.

Minä rakennan perheelleni kodin kuulostaa paljon hienommalta ja arvostettavammalta kuin että minä rakennutan perheelleni kodin.

Mutta on se silti tyhmää. Niin moni asia voi mennä pieleen. Pahimmillaan rakentamisen jälkeen tai jo sen aikana ei ole enää perhettä, jolle rakentaa. En tiedä kuinka paljon eroista johtuu rakentamisesta, mutta se on varmasti kaikille tuttu uhkakuva. En myöskään ole koskaan ollut mikään rakentaja. Olen koko työikäni ollut päätetyöskentelijä. Pääasiassa minä kai ohjelmoin. Onhan sekin rakentamista, mutta digitaalisessa työskentelyssä on huomattavasti miellyttävämpi tehdä virheitä. No olen kuitenkin pari kertaa tehnyt pieniä remontteja, joten on minulla jonkunlainen käsitys rakentamisesta – todennäköisesti väärä, mutta jonkunlainen silti. Lisäksi minua pelottaa budjetti. Se ei kuulemma koskaan pidä paikkaansa. Voiko rakennusprojekti ajaa meidät vararikkoon?

Samulin isä rakennustyömaalla vuonna 1990

Rakentaminen on tyhmää. Olisi paljon helpompia ja hallittavampia vaihtoehtoja, mutta helppo ja hallittava ei välttämättä kuitenkaan ole se mitä haluamme. Me haluamme oman kodin ja meillä on ajatus siitä millainen sen pitäisi olla. Rakentaminen on oikeastaan ainoa mahdollisuus toteuttaa ajatuksemme. Rakentaminen on tyhmää, mutta meistä se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.

-Samuli