Julkaistu

Saimme luvan

Saimme lupahakemuksen täytettyä kaikkine pakollisine kohtineen viime perjantaina ja laitoimme hakemuksen vireille. Tänään aamulla lupa hyväksyttiin. Muutama muutoskuva tarvitaan vielä, mutta voimme kuitenkin aloittaa työt tontilla. Melkoisessa kiireessä tämä tehtiin ja siihen nähden meni melko hyvin. Edelleen pakko kyllä ylistää Pyhtään kuntaa joustavuudesta ja tehokkuudesta. Rakennustarkastajan piti olla jo lomalla, mutta keskiviikkona vielä viestitteli meille ja kertoi, että kyllä tämä tästä järjestyy, kun itse olin vähän huolissani.

Digitaalinen lupahakemuksen käsittely on kyllä uskomattoman kätevää. Kaikki osapuolet pääsevät samaan projektiin, voivat lisätä tiedostoja ja sitten lopulta rakennustarkastaja hyväksyy luvan. Tosin sitä ennen tarvitaan lausunnot paloviranomaiselta ja vesilaitokselta – ja aika monen muunkin ihmisen työpanos. Noin kymmenkunta ihmistä on mukana tuolla lupaprojektissa joko tuottamassa sisältöä tai hyväksymässä sitä tai osa tekee vähän molempia. En usko, että tämä olisi onnistunut ilman Lupapiste-sovellusta. Ohjelmistokehittäjänä ilahduin myös siitä, että sovelluksen lähdekoodi oli julkisesti jaossa.

Nyt meillä kuitenkin on lupa aloittaa. Pientä täydennystä toki vaaditaan, mutta ei suuria muutoksia enää. Tämä on kai taas sellainen vaihe rakennusprojektissa, kun kaikki tuntuu hieman todellisemmalta. Toisaalta kun olimme siivoilemassa risukasoja tontilla, niin sekin tuntui todelliselta. Mutta nyt tämä on virallista. Risujen siivoaminen oli epävirallista.

Entäs sitten seuraavaksi? Nyt kun pääpiirustus on valmis, niin seuraavaksi käydään sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden kanssa läpi miten mikäkin piuha ja putki viedään. Tämän jälkeen arkkitehti täydentää piirustukset ja tekee niistä 3D-mallit – minkä jälkeen päästään tilaamaan CLT-elementit tehtaalta. Tällä välin tontilla tehdään pohjatöitä eli tiet ja perustukset kuntoon.

Julkaistu

CLT-talon piirustukset osa 4 – loppukiri

Olen aina ihmetellyt miksi rakennusprojekteissa kaikki viivästyy. En ihmettele enää. Kaikki vaan viivästyy. Tai no ei se kai aina niin mene, mutta mitä enemmän on ihmisiä tekemässä, niin sitä todennäköisemmin tulee jotain viivästyksiä. Reilu kaksi kuukautta sitten esittelimme edellisen version piirustuksista. Ajattelimme että olemme melkein maalissa, pari pientä muutosta ja voimme hakea rakennuslupaa. Muutokset tulivat, mutta aika vaan kuluu yllättävän nopeasti ja nyt olemme kesäkuun lopussa. Ja nyt on kiire! Rakennusprojekteissa on kai aina myös kiire.

Pyhtään kunnan rakennustarkastaja jää lomalle heinäkuun alussa eli toisin sanoen, jos haluamme rakennusluvan ja että homma etenisi heinäkuun aikana, niin meidän pitää saada paperit tarkastettavaksi huomenna. Onneksi rakennustarkastaja on tietoinen meidän projektista ja on muutenkin äärettömän avulias, niin hän lupasi tehdä parhaansa, että saisimme luvan näinkin nopeasti. En tiedä kuinka monessa paikassa tällainen on mahdollista.

Eilen kiirehdimme töistä Helsinkiin ja tapasimme arkkitehtimme Martinin. Kävimme viimeiset muokkaukset läpi ennen rakennusluvan hakemista. Katsoimme esimerkiksi ikkunoiden paikat kohdalleen ja löimme lukkoon autotallin pohjan.

Toki tässä on vielä monta tekijää, piirustusten viimeiset versiot pitäisi saada valmiiksi ja kaikki liitteet, naapureiden kuulemiset ja muut kasaan. Eli ei tässä ole ainakaan liikaa aikaa käytettäväksi. En osaa sanoa onko luvan saaminen mitenkään mahdollista, mutta katsotaan miten meidän käy. Olisi nimittäin kiva päästä aloittamaan työt tontilla. Vaikka pidän myös suunnittelusta, niin tekisi mieli jo tehdä jotain, esimerkiksi kaataa pari puuta tai jotain muuta sellaista.

Mutta ne piirustukset. Edelliseen versioon jos verrataan, niin alakerran pohjoispääty eli eteinen, kodinhoitohuone, keittiö ja sauna -linjasto on selkeytynyt. Ja sama linja on myös yläkerrassa – käytännössä yläkerrasta karsittiin yksi käytävä pois ja suurennettiin makuuhuone, vaatehuone ja kylpyhuone -kokonaisuutta hieman. Ei varmaan ihme, että graafikko ja ohjelmistosuunnittelija pitävät selkeistä ja toistuvista elementeistä, joten nykyinen malli miellyttää meitä huomattavasti enemmän kuin aikaisempi vähän epäselvempi ja hajanaisempi pohjapiirustus.

Muuten kaikki on edennyt aika pitkälti kommenttiemme mukaan eli keittiöstä on ovi poistettu, yläkertaan on lisätty parveke ja ullakolla on yhtenäinen varasto/työtila, jossa on myös tekninen tila. Rappujen paikka ullakolle siirrettiin toisten rappujen yläpuolelle, joten eivät vie muualta turhaan tilaa.

Saa nähdä mihin äärikiire meidät vie ja saammeko lupapaperit, toki digitaalisina versioina, lähetettyä ajoissa. Toivottavasti edes pari puuta pääsisi heinäkuussa kaatamaan!

– Samuli

Julkaistu

CLT-talon sähkösuunnitelmat

Koska meille tulee jäämään paljon CLT-pintaa näkyviin, niin on ennalta suunniteltava aika tarkasti miten ja missä sähköt kulkevat. Tämän takia sähkösuunnittelijan rooli on tärkeä, sillä kaikki sähköjen viennit pitäisi olla selvillä, sillä vientien tekeminen jälkikäteen on melkoisen hankalaa.

CLT-elementteihin siis tehdään CLT-tehtaalla tarvittavat läpiviennit sähkölle. Elementit ovat täyttä puuta ja meillekään ei älyttömästi tule jäämään mitään laskettuja kattoja tai rakenteita, joissa piuhoja voisi kuljettaa jälkikäteen. Tämän takia olen itse etenkin valokytkimissä mieltynyt ajatukseen langattomuudesta – saan kytkimet minne haluan ja voin helposti vaihtaa niiden paikkaan.

Valoille pitää kuitenkin viedä sähköt, sillä langaton sähkö on vielä vähän ongelmallista, ja pisto- ja verkkorasiat vaativat myös omat reittinsä. Vaikka pidän langattomuudesta, niin haluan kuitenkin mahdollisimman moneen paikkaan RJ45-rasiat, koska verkko on tärkeä ja ethernet-verkko voi käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi videon ja äänen siirtoon.

Kunhan saamme suunnittelijalta piirustukset, niin esittelemme minkälaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet. Tässä vaiheessa pitäisi jo valita minkälaiseen valojen ohjaukseen päädytään eli mitä älykotijärjestelmää tulemme käyttämään.

Julkaistu

Suunnittelua kuplassa

Talon rakentaminen on suunnittelua. Suunnittelussa lähdetään yleensä liikkeelle jonkinlaisista haluista. Ja sitten ne halut taas ovat usein elämäntilanteen synnyttämiä. Tämä tekee talon suunnittelun haastavaksi, koska meillä on tarkoitus rakentaa talo ainakin seuraavaksi 25 vuodeksi ja siinä 25 vuoden aikana tulee olemaan monta eri vaihetta, jotka pitäisi huomioida.

Olen seuraillut paljon talon rakentajia tuttavapiirissä ja lukenut blogeja netissä ja huomannut, että valtaosa on lapsiperheitä. Luultavasti lapset tuovat mukanaan tarpeen lisätilalle ja oman talon rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Ja kun taloa suunnitellaan, niin suunnittelu pohjautuu pitkälti lapsikeskeisen elämän haluihin ja tarpeisiin.

Meillä on tavallaan hyvä ja huono tilanne, kun lapsia ei ole. Olemme aina suunnitelleet asiamme melko pitkälle etukäteen. Esimerkiksi kun olimme seurustelleet noin vuoden, niin olimme jo suunnitelleet kihloihin menemisen, häät ja oman kodin rakentamisen – ja lapset sitten sen jälkeen. Siitä on nyt kuusi vuotta. Olemme koko ajan ajatelleet, että on helpompi rakentaa, kun ei ole vielä lapsia pyörimässä jaloissa. Mutta onko se virhe?

Elämme nyt lapsettomassa kuplassa ja meidän halumme eivät pohjaudu lapsiarjen haluihin, vaan kahden nuoren, hieman nörtähtävän, aikuisen haluihin. Meidän 25-vuotissuunnitelmaan kuitenkin kuuluu lapset, joten olemme pyrkineet huomioimaan lapsia myös talon suunnittelussa, mutta jo nyt – hyvien blogi- ja Facebook-kommenttien kautta – olemme huomanneet, että ehkemme ole ajatelleet ihan kaikkea.

Toisaalta jatkuuko se lapsiarki kuinka kauan ja tuleeko se muuttumaan? Etenkin monilla rakentajilla on pikkulapsia, jolloin kaikenlaisen puhdistamisen pitää olla kätevää ja helppoa. Elämään pikkulasten kanssa kuuluu paljon puhdistamista, niin olen ymmärtänyt. Puhdistetaan vaatteita, pyllyjä ja no oikeastaan kaikkea mahdollista. Tällaisessa puhdistustarpeessa halu saada puhdistamisesta helppoa ja vaivatonta on äärettömän suuri. Mutta entä kun lapset ovat vähän vanhempia, tarvitaanko silloin vaivattomia puhdistustiloja yhtä paljon? Luultavasti ei. Tilanne muuttuu ja elää. Muuttuvatko vaivattomat puhdistustilat turhiksi?

Tällä hetkellä meillä ei ole lapsia, mutta yritämme kuvitella elämäämme lapsiperheenä – mutta yritämme samalla kuvitella elämäämme myös sitäkin kauemmas. Ainakin toivon, että jos meille joskus tulee lapsia, niin lopulta lapset muuttavat myös pois kotoa. Silloin olemme toki paljon vanhempia, mutta taas kahdestaan – minkälaista elämämme silloin on, minkälaisia haluja meillä on silloista kotiamme ajatellen? 25 vuoden päästä olen 58-vuotias. Mitä minä silloin haluan?

Kannattaako edes ajatelle niin pitkälle? Jotenkin toivoisin että kannattaa. Vaikka asiat tuskin menevät juuri niin kuin olen suunnitellut, niin miettimällä ja suunnittelemalla etukäteen voin ainakin jonkin verran vaikuttaa tulevaisuuteen ja varautua erilaisiin tilanteisiin. 25 vuoden päästä maailma tulee olemaan erilainen kuin nyt ja on paljon asioita, joihin en voi oikeasti vaikuttaa, mutta ainakin olen yrittänyt ja varmasti tehnyt suunnitelmissani virheitä, mutta samalla luultavasti oppinut jotain.

Meidän kuplassamme, vaikka huomioimme lapset, niin teemme ehkä vähän hölmöjä ratkaisuja, koska rakennamme taloa kuitenkin pääasiassa omaksi iloksemme, emme vielä ajattele lapsiamme, emmekä vanhoja niveliämme, vaan tätä hetkeä ja mikä juuri nyt tuntuu parhaalta, mutta silti jollain tapaa huomioisi tulevat vuodet. Voi olla että suunnitelmamme ei toimi ja viiden vuoden päästä etsimme uutta kotia, mutta toivotaan ettemme tee liikaa hölmöyksiä.

-Samuli

Julkaistu

CLT-talon piirustukset osa 3

Saimme vihdoin eteisen ja tulisijan. Alakerran WC siirtyi eteisen ja kodinhoitohoineen väliin ja keittiön muoto hieman muuttui. Makuuhuone on edelleen turhan iso ja elokuvaparvi pelottaa.

Olemme kuitenkin aika pitkällä ja pienillä muutoksilla melkein perillä. Sinänsä kaikki on edennyt aika helposti, vaikka onhan tässäkin toki aikaa kulunut, mutta toisaalta ei meillä ole ainakaan vielä ollut kiire. Tosin eiköhän se kiire kohta iske, kun maa alkaa olla sula ja pohjatöihin voisi ryhtyä.

Keittiössä pitää olla runsaasti laskutilaa, joten Martinin suunnittelema sisäänkäynti talon pohjoispäädyssä lienee korvattava ikkunalla ja tehtävä siihen keittiön taso, jolla olisi liesi, allas olisi saunaa vastapäätä olevalla tasolla. Korkea keittiökaapisto voisi olla eteistä vastapäätä, jolloin säilytystilaa olisi tarpeeksi.

Makuuhuone on edelleen turhan iso ja osan sen tilasta voisi antaa vaatehuoneelle. Vaikka elokuvaparvi onkin hauska idea, niin käytännössä se ei kuitenkaan ole kovin toimiva. Ensinnäkin olisi hieman ahdistavaa, jos parven kautta pääsee makuuhuoneeseen ja muutenkin jos elokuvia katsotaan perheen tai vieraiden kesken, niin sitten sille on jokin muu paikka kuin meidän makuuhuone.

Alunperin makuuhuone oli suunniteltu korkeaksi tilaksi, joka veisi osan parven tilasta, mutta silloin makuuhuoneesta tulisi turhan korkea ja koska makuuhuone ei ole oleskelutila, niin mieluummin muuttaisimme kylpyhuoneen korkeaksi tilaksi ja siellä voisi olla jopa kattoikkuna.

Yläkerralla voisi olla oma pääsy terassille ja terassi voisi olla kahdessa tasossa. Sinänsä meillä ei ole tarvetta toisen kerroksen terassille, mutta toisaalta katon muodon takia ensimmäisen kerroksen terassi olisi ehkä turhan korkea, joten terassin jakaminen kahteen kerrokseen tekee tilasta helpommin hallittavan ja sen lasittaminenkin on edullisempaa.

– Samuli

Julkaistu

CLT-talon piirustukset osa 2

Asiantuntijan tehtävä ei ole noudattaa asiakkaan toiveita kirjaimellisesti, vaan miettiä mikä oikeasti on paras ratkaisu – vaikka se olisikin jotain muuta kuin asiakas pyytää. Olen ollut yrittäjänä yli kymmenen vuotta ja huomannut usein, että vaikka asiakkaalla on välillä hyvinkin vahvoja mielipiteitä ja toiveita, niin velvollisuuteni asiantuntijana on välillä kyseenalaistaa asiakkaan toiveet ja esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka ainakin omasta mielestäni ovat parempia kuin asiakkaan esittämät toiveet.

Onneksemme Martinkaan ei noudata toiveitamme kirjaimellisesti, vaan pitää kiinni linjoistaan ja valinnoistaan, jotka hänen mielestään ovat parempia ratkaisuja meille. Olimme aikaisemmin ehdottaneet, että alakerta olisi yhdessä tasossa ja keittiö siirrettäisiin eteläpäätyyn. Martin ei noudattanut kumpaakaan näistä ehdotuksista.

Martin oli jättänyt alakerran kahteen tasoon, mutta yläkerta ja parvi olivat nyt yhtenäisiä kerroksia. Portaat olivat perinteisemmät, mikä on paljon rauhallisempi ja selkeämpi ratkaisu. Itse olimme ajatelleet toisin päin, mutta nyt uusia kuvia katsellessamme huomasimme, että itse asiassa näin onkin parempi.

Menimme tapaamaan Martinia Helsinkiin. Vaikka sähköpostilla on hyvä antaa palautetta ja itse pidän, kun keskusteluista jää jotain kirjallista ylös, niin sähköposti on silti vähän kankea tapa kommunikoida ja etenkin suunnitteluvaiheessa välitön palaute ja keskustelu jää pois, mikä itse asiassa hidastaa suunnitteluprosessia. Nyt kun kävimme Martinin kanssa kasvokkain uutta piirustusta läpi, niin keskustelu ja innostuneisuus vei suunnitelmaa nopeasti eteenpäin.

Piirustuksista puuttui vielä eteinen, joka on meille tärkeä, koska muuten pelkona olisi että kengät ja vaatteet leviävät oleskelutiloihin. Millan kanssa ehdotimme, että alakerran tasomuunnos voisi olla koko talon levyinen yhtenäinen porras, jolla voi myös istuskella. Alakerrassa pitäisi olla myös tulisija.

Yläkerran makuuhuone voisi olla pienempi ja vaatehuone erotettaisiin makuuhuoneesta. Makuuhuone ei kuitenkaan ole meille oleskelutila, joten siihen ei ole syytä uhrata neliöitä. Sitä vastoin kylpyhuone voisi olla isompi.

Katsomme Millan kanssa paljon elokuvia ja vaikka toistaiseksi voimmekin käyttää toista makuuhuonetta elokuvien katseluun, niin joskus mahdolliset lapset kuitenkin vievät kyseisen huoneen, jolloin tarvitsemme uuden paikan videotykille. Ainoa paikka, jossa silloin saa katsoa rauhassa elokuvia on makuuhuone, joten videotykille ja kankaalle pitäisi saada paikka myös makuuhuoneeseen. Martin sai siitä ajatuksen elokuvaparvelle, jota voisi katsella makuuhuoneen yläpuolisesta parvitilasta.

Jäämme odottamaan uusia piirustuksia.

-Samuli

Julkaistu

Ensimmäinen versio CLT-talon piirustuksista

Saimme ensimmäisen version piirustuksista. Olimme itse kaavailleet hyvin yksinkertaisia muotoja ja pakko myöntää, että hieman säikähdimme, kun katsoimme ensimmäistä piirustusta. Ymmärsimme kuitenkin, että tässä vaiheessa kyse on linjan hakemisesta. Arkkitehti haastaa meitä ja voimme tunnustella erilaisia ajatuksia. Piirustuksessa ei vielä ole edes kaikkia kylpyhuoneita, eikä muitakaan välttämättömiä tiloja, vaan kyseessä on enemmän hahmotelma yleisestä ilmeestä ja fiiliksestä.

Päällimmäinen ajatus meillä kuitenkin oli, että erilaisia tasoja on liikaa. On vaikea kuvitella tarkkaan miltä ratkaisu, erityisesti portaat, näyttäisivät käytännössä. Ei voi välttää ajatusta, että portaat tulisivat näyttämään silloilta eri tasojen välillä ja se tuntuu meistä turhan sekavalta (eikä sovi asumisfilosofiaamme!).

Ilmaisimme siis huolemme portaista ja tasoista, ja ehdotimme mm. että pohjakerros voisi olla yhdessä tasossa, ilman porrastusta. Mietimme myös voisiko keittiön ja sisäänkäynnin siirtää talon eteläpäätyyn. Toisaalta pidämme paljon talon muodosta – se saa jäädä kuten onkin!

-Samuli

Julkaistu

Koska rakentamisesta tulee totta?

Onhan tätä jo tehty ja suunniteltu. Tontilla on kävelty, mittailtu ja tampattu lumeen talon ääriviivoja. Pinterestissä on oma board, tai no noin kymmenen boardia, on keittiötä, terassia, makuuhuonetta ja niin edelleen. On kaikenlaisia piirustuksia. Pankistakin on ensimmäinen osa lainaa nostettu ja maksettu laskuja. Mutta vieläkään tämä ei tunnu todelliselta. Vaikka nyt alkaakin kaikki olla kasassa ja selvää, että päästään oikeasti etenemään – ja törmätään oikeisiin ongelmiin – niin toistaiseksi tämä ei ole vielä totta. Tai ei tunnu todelta. Edelleen asumme nykyisessä asunnossa ja jatkamme elämäämme normaalisti. Mikään ei ole muuttunut, eikä varmaan kauheasti muutukaan ihan hetkeen – ja vaikka voikin kuvitella uuden CLT-omakotitalon, niin en usko, että se tulee tuntumaan todelliselta ennen kuin seinät ovat pystyssä, jos silloinkaan.

Olemme jopa käyneet jo Ikeassa. Ikeassa käymisen pitäisi viimeistään muuttaa kaiken todelliseksi. Tai no olen ymmärtänyt, että joillekin se muuttaa kaiken painajaiseksi. Itse olen aina pitänyt Ikeasta. Etenkin olen aina pitänyt Ikean huonekalujen kasaamisesta. Ohjeet ovat pääasiassa hyvät ja osiakin puuttuu melko harvoin – ei, en hupaile, pidän oikeasti Ikean huonekalujen kasaamisesta. Pidän myös lihapullista. Mutta ei, vaikka kuinka katselimme Ikeassa keittiöitä ja sen sellaisia, niin ei se tuntunut todelliselta. Availimme laatikoita ja kaappeja, mietimme minkälaisia purnukoita minnekin tulee, mutta toisaalta niin voisi tehdä, vaikkei taloa rakentaisikaan. Ehkä sitten kun pääsen availemaan ensimmäisiä pahvilaatikoita ja jännittämään oliko kaikki osat tällä kertaa mukana, kaikki muuttuu todeksi.

Entä jos sellaista yksittäistä todeksi muuttumista ei edes tapahdu? Pääasiassa omakotitalon rakentaminen on kuitenkin melko pitkä prosessi, joten siinä ei tule sellaista kovin isoja muutoksia kerralla. Tai CLT-rakentamisessa seinät ovat parissa päivässä pystyssä, joten se lienee suurin nopeasti tapahtuva muutos. Tai ehkä sitten kun nukkuu ensimmäisen yön uudessa kodissa. En tiedä. Siihen on vielä aikaa ja vaikea kuvitella sitä todellisuutena.

Lähinnä mietin tätä projektin etenemisen kannalta. Niin kauan kuin rakentaminen ja omakotitalo eivät tunnu todelliselta, niin osaanko suhtautua kaikkeen tarpeeksi vakavasti ja oikealla asenteella – vai onko tämä kaikki toistaiseksi pelkkää puuhastelua? Kaikissa projekteissa on tärkeää, että on selkeä tavoite ja kaikki toimenpiteet johtavat tavoitetta kohti. Toki meillä on tavoite, haluamme rakentaa CLT-talon, mutta onko tavoite selkeä ja etenemmekö riittävällä vauhdilla ja vakavuudella?

-Samuli

Julkaistu

Pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja

Vaikkei meillä ole vielä mitään valmista, niin olemme keskustelleet rakennusprojektista noin kymmenen eri ihmisen kanssa. Keskustelujen aikana on huomannut kuinka vähän itse ymmärtää ja olisi kauhean kiva, jos olisi joku, jolta voisi kysyä, että mistä tässä nyt oikein on kyse. Tämän takia olemme käyttäneet jonkin verran aikaa hyvän pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan etsimiseen.

Ensinnäkin olimme päättäneet, että haluamme pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan olevan sama henkilö, koska silloin kaikki tiedot ovat yhdessä paikassa ja ei tule viestintäongelmia. Viesintäongelmat ovat lähes missä tahansa projektissa isoin syy ongelmiin ja viivästyksiin.

Muutaman tapaamisen jälkeen löysimme Arto Saksan Kymen Laatutalot Oy:stä, joka jo heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen vaikutti oikealta mieheltä tähän projektiin. Kuten jo äskenkin mainitsin, niin viestintä on tärkeää ja viestintäongelmat johtavat ajan ja rahan menettämiseen.

Lähestyimme kaikkia ehdokkaita sähköpostilla, koska ainakin itse pidän usein sähköpostista enemmän kuin puhumisesta. Sähköpostista jää aina jälki ja asiaan voi palata myöhemmin. Puhelimessa puhutut asiat ovat sanomisen jälkeen ohi ja etenkin kun on liian monta asiaa yhtäaikaa menossa, niin helposti tuppaa unohtamaan ainakin jotain. Saimme tarjouksen projektista heti seuraavana aamuna, kun olimme laittaneet sähköpostia ja lisäksi puhuimme vielä puhelimessa. Kaikilta emme saaneet edes vastausta tai joillakin vastaus kesti yli viikon. Se ei anna kauhean hyvää kuvaa – kestäisikö vastaaminen yhtä kauan myös rakentamisen aikana?

Kun ryhtyy isoon ja uuteen projektiin, jota ei täysin ymmärrä, niin on tärkeä löytää oikeat ihmiset auttamaan. Lisäksi on tärkeää, että oikeat ihmiset ainakin vaikuttavat innostuneilta ja motivoituneilta edistämään projektia. Vaikkei meillä vielä olekaan mitään valmista, niin meillä alkaa olla jo suunnittelutiimi kasassa – mikä lienee hyvä juttu.

Pääsuunnittelija koordinoi rakennusprojektin suunnittelua. Meillä pääsuunnittelijan palveluihin sisältyy:

  • Tapaaminen, lähtötietojen kartoitus ja lähtötiedot suunnittelunohjaukselle
  • Rakennettavaan tonttiin tutustuminen
  • Luonnoskuviin tutustuminen
  • Viranomaisesittely kertaalleen
  • Luvan jättäminen rakennusvirastoon
  • LVI-, S-, Rakennesuunnittelun käynnistäminen, tarvittaessa
  • Pohjatutkimuksen ja pintavaaituksen tekijän järjestäminen
  • Eristyssuunnitelmien yhteensopivuuden tarkastus
  • Rakennuksen sijainnin ja korkeusaseman määritys ennen luvan jättöä
  • Lupa-asiakirjojen kokoaminen, laatiminen ja hoitaminen
  • Rakenne-, Sähkö- ja LVI-suunnittelijoiden hankkiminen
  • Viranomaisten kanssa käydyt neuvottelut
  • Tapaamiset asiakkaan kanssa, kolme tapaamista

Vastaavan työnjohtaja on lakisääteinen eli pakollinen rakennusprojektissa. Meillä vastaavan työnjohtajan palveluihin kuuluu:

  • Vastaavan työnjohtajan luvan hakemisen ja hyväksyttämisen
  • Rakennusluvassa määrättyihin katselmuksiin ja kokouksiin osallistumisen
  • Huolehtii että katselmuksissa ja tarkastuksissa on mukana rakennuslupapäätös ja tarvittavat piirustukset, suunnitelmat sekä muut määrätyt dokumentit
  • Rakennuspaikan merkitseminen ja sijainnin tarkastaminen
  • Tarkastuksissa ja katselmuksissa velvoitetut valvontatoimenpiteet
    • Työmaapöytäkirjan täyttö
    • Kaikki työmaa- ja kokoustapahtumien kirjaaminen
    • Muistiin merkittävien asioiden kirjaaminen
    • Asiakkaan internetpohjaisen työmaapöytäkirjan täyttäminen
    • Kirjallisen reklamoinnin virheistä ja puutteista ja näiden asioiden kuntoon saattaminen
    • Tyyppihyväksyntä merkintöjen tarkastukset
    • Muiden luvan edellyttämien tarkastusten tekeminen
    • Viranomaistarkastuksen edellytysten kunnossa oleminen

– Samuli

Julkaistu

Asumisen filosofia

Asuminen on elämistä. Asumista ja asumisen filosofiaa ei voi käsitellä käsittelemättä ensin elämistä – ja elämisen filosofiaa.

Haluaisin löytää yhden ainoan sanan, jolla kuvata elämäämme. En ole keksinyt vielä sopivaa. Tehokas on aika lähellä, mutta antaa väärän kuvan, sillä emme me ole aina tehokkaita – tai olemme, jos voi olla tehokas myös laiskottelussa ja miksei voisi. Lainasanoista ”optimoitu” olisi varmaan aika hyvä. Olemme optimoineet elämäämme. Olemme tehostaneet elämäämme. Kyse on aika pitkältä siitä, että olemme pyrkineet minimoimaan sellaiset asiat, joista emme pidä, jotta meille jäisi enemmän aikaa sellaisiin asioihin, joista pidämme. Minimoiminen, optimoiminen ja tehostaminen jakautuvat kahteen ajalliseen jaksoon eli tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.

Tässä hetkessä olemme pyrkineet muokkaamaan kulutus- ja ajankäyttötottumuksiamme. Pari vuotta sitten kävimme kaupassa miten sattui, ostelimme vaatteita ja kaikkea muutakin, vaikkei välttämättä ollut erityistä tarvetta. Luultavasti elimme melko tavallista nuoren työssäkäyvän aikuisen elämää.

Meistä kumpikaan ei pitänyt ruokakaupoissa käymisestä, joten ensimmäinen askel oli vähentää kauppareissuja. Ryhdyimme käymään kaupassa kerran viikossa ja mietimme koko viikon ruokalistan aina valmiiksi. Seuraava askel oli ruoan tilaaminen kotiin, johon ryhdyimme heti, kun se oli asuinpaikkakunnallamme mahdollista. Tällä hetkellä mietimme kahden viikon ruoat valmiiksi ja tilaamme ne kotiin kuljetettuna – käymme tosin hakemassa salaatteja ja hedelmiä lähikaupasta täydennyksenä, koska ne eivät välttämättä kestä kovin hyvin kahta viikkoa. Olemme optimoineet päivittäistavaroiden hankinnan, meillä ei mene aikaa kaupassa, emme tee heräteostoksia ja olemme luultavasti pienentäneet päivittäistavaran/ruoan kustannuksia jopa puolella.

Aikaisemmin kävin melkein joka päivä työpäivän aikana ulkona syömässä. Tällä hetkellä syön eväitä tai Huelia. Työpäivän lounaan hinta on nykyään alle kaksi euroa eli minulle jää joka työpäivä noin 6 euroa enemmän eli kuukaudessa noin 130 euroa, mikä tarkoittaa 10 vuodessa reilua 20 000 euroa korkoineen.

Lisäksi olemme nykyään tarkkoja ostoksistamme muutenkin. Milla vietti vuoden ostamatta vaatteita, mikä varmasti osaltaan vaikutti kulutuskäyttäytymiseemme. Vaikken itse ole koskaan ollut mikään erityinen vaateshoppailija, niin saatoin silti joskus hetken mielijohteesta ostaa farkut tai hupparin tai jotain, etenkin jos oli joku alennusmyynti, enkä sitten välttämättä käyttänyt vaatteita kertaakaan. Ja vielä enemmän hankin kaikenlaisia laitteita, olin sellainen gadgetnörtti. Olemme parin vuoden aikana hankkiutuneet turhasta eroon, mikä vaikuttaa paljon asumiseemme, sillä emme tarvitse säilytystilaa yhtä paljon kuin ennen. Tehostamme asumistamme.

Emme myöskään pidä siivoamisesta, mutta toistaiseksi nykyisessä kodissamme emme ole kauheasti voineet vaikuttaa vielä siihen, mutta tulevassa kodissamme se tulee olemaan yksi oleellinen osa suunnittelua. CLT-talon mahdollinen listattomuus ja yksinkertaisuus helpottaa siivoamista aika paljon. Lisäksi pyrimme hankkimaan sellaisia huonekaluja, jotka eivät haittaa imurointia. Emme pidä siivoamisesta, joten haluamme tehdä siitä mahdollisimman helppoa. Meidän on kuitenkin pakko siivota, koska emme pidä siivottomuudesta. Joka tapauksessa olemme pyrkineet minimoimaan kaiken sellaisen, mistä emme pidä, jotta meille jäisi enemmän aikaa ja varaa niihin asioihin, joista pidämme.

Entä se tulevaisuus? Tulevaisuus on meille tärkeä ja ajattelemme tulevaisuuttamme noin 10-15 vuotta eteenpäin. Tavoitteemme on olla taloudellisesti riippumattomia. Koska olemme optimoineet kulutuksemme, niin meillä jää merkittävä osa tuloistamme käyttämättä ja tuon osan olemme nyt reilun vuoden ajan sijoittaneet passiivisiin indeksirahastoihin. Rahastoista ja sijoittamisesta en ryhdy nyt tässä kirjoittamaan, mutta aiheista löytyy paljon erittäin hyviä blogeja. Tällä hetkellä normaaleilla kahden hengen tuloilla säästämme niin paljon, että olemme 10-15 vuoden päästä taloudellisesti riippumattomia. Ja tämän on mahdollistanut muutamien hyvin yksinkertaisten kulutustottomusten muutos – eli kuka tahansa voisi tehdä saman.

Aikaväli 10-15 vuotta on suurehko, mutta siinä on huomioitu jonkinlainen heittely tulotasossa ja rahan tarpeessa. Esimerkiksi nyt tämän vuoden aikana emme laita säästöön rahaa yhtä paljon kuin normaalisti, vaan säästämme rakentamista varten, jotta saamme juuri sellaisen talon kuin haluamme. Talon rakentaminen on tyhmää. Rakentaminen maksaa paljon ja siltä osin pienentää summaa, jonka saamme kerran kuussa säästöön, mutta toisaalta kyse on tasapainon lyötämisessä – karsimme niistä asioista, jotka eivät ole meille tärkeitä, jotta voimme panostaa sellaisiin asioihin, joilla on merkitystä. Oma talo on meille tärkeä, se tuo meille iloa.

Talon suunnittelussa olemme lähteneet tehokkaista neliöistä. Toki neliöitä on näin alkuun liikaa meille kahdelle, mutta on hyvinkin mahdollista, että perheemme koko kasvaa tulevaisuudessa, joten olemme ottaneet sen huomioon suunnittelussa. Tällä hetkellä olemme suunnitelleet noin 120 m2 taloa kahteen kerrokseen. Kaksi kerrosta sotii taas ehkä vähän tehostamista vastaan, mutta toisaalta se on ainakin meidän kuvitelmissamme sellainen asia, joka tuo vaihtelua elämiseen ja saamme jaettua elämisen osa-alueita eri kerroksiin.

Emme ole nurmikkoihmisiä. Nurmikko tarkoittaa nurmikon leikkaamista ja muuta huoltoa, mikä tuo omakotitaloasumiseen työtä. Emme suoranaisesti näe nurmikkoa itsellemme esteettisestikään tärkeänä – ja vaikka olisi kiva hankkia nurmikon huoltoon kaikenlaisia leluja – niin olemme jo pitkään nähneet pihamme enemmän luonnontilassa olevana sammalmetsänä kuin hoidettuna pihana. Pidämme luonnosta, emmekä halua käyttää aikaa pihan ylläpitoon. Haluamme asumisestamme mahdollisimman vaivatonta ja haluamme olla lähellä metsää ja luontoa, meille tulee terassi, muttei juuri muuta pihaa.

Asumisemme on enimmäkseen optimoitua, mutta samalla pyrimme tekemään siitä itsellemme mukavaa ja inspiroivaa. Tasapainoilemme tehokkuuden ja viihdyttävyyden välillä. Emme halua kotia, joka näyttää liian siistiltä, tavarattomalta katalogikodilta, vaan haluamme kotimme näyttävän kodilta, emme luovu kaikista esineistä, eikä kaikki ole harmaansävyistä – haluamme kodista meidän näköisen eli edelleen legot, vanhat kamerat, kirjat ja kaikki muu meille tärkeä roina tulee jäämään esille ja olemaan osa kotiamme.

Tietenkin asumisen filosofiaan liittyy myös ekologisuus ja kuluttaminen ylipäätänsä. Haluamme olla ekologisia ja pyrimme rakentamaan talon, joka ei kuluta liikaa. Näihin asioihin tulemme palaamaan myöhemmin yksityiskohtaisemmin, kun edelleen käymme läpi lämmitystä, aurinkoenergiaa ja talon energiatehokkuutta.

Olemme optimoineet elämämme ja nyt pyrimme rakentamaan itsellemme asunnon, joka täyttää tarpeemme, tuo meille iloa, muttei ole liikaa. Asuminen on elämistä.

-Samuli