Julkaistu

Suunta on enimmäkseen oikeaa ja matka jatkuu

Hätäily oli osittain turhaa ja nyt kun kaikki suunnittelijat ja tekijät ovat taas samoilla linjoilla, niin projekti etenee. Tämän hetken tilanne on se, että talon alle, pohjoispäätyyn, jää 150 cm avoin tila. Kiitos Mikalle hyvästä kommentista!

Pidimme tosiaan pikapalaverin vastaavan rakennusmestarin ja kaivurikuskin kanssa, jossa huomasimme, että ehkä huolemme oli aiheeton, talo ei jää huomattavasti korkeammalla ja vaikka tontin luonnollinen muoto olikin muuttunut ja tasoittunut, niin nykyisellä perustustavalla on helpointa ja järkevintä tehdä perustus samaan tasoon. Alunperin – suunnittelijoiden mukaan – oli tarkoitus täyttää takaosa enemmän maan alle, myös sisäpuolelta, mutta nyt takaosa jätetään auki, joten siellä on sitten enemmän tilaa puuhailla.

Tosin ongelma oli silti olemassa – me emme olleet perillä mitä tapahtui. Toivottavasti jatkossa ei käy näin. Nyt tekijät ja suunnittelijat olivat tehneet ratkaisuja, eikä niitä ollut selitetty meille maallikoille, jotka emme ymmärrä tuollaisia asioita, jos niitä ei selitetä tai emme itse selvitä – eli olisi pitänyt itse olla aktiivisempi. En tiedä kuinka paljon tällaista tapahtuu rakennuttajille, mutta voihan se olla melko yleistä – onhan huomattavasti nopeampaa tehdä, jos ei tarvitse kaikkia tekemisiä selittää.

Mietimme tässä vaiheessa nopeasti myös koko talon alimmaisen kerroksen muuttamista yhteen tasoon, mitä nimimerkki hmmh ehdotti. Tason vaihtelu oli kuitenkin alun perin tontin sanelema ehto, ei niinkään tyyliseikka, joten tässä tilanteessa asiaa oli syytä harkita. Tosin itse olin jo jollain tavalla tottunut ajatukseen ja tuntui vähän pahalta miettiä portaan poistamista, vaikka se ehkä tekisikin tilasta hieman helpomman. Tavallaan helpotuksekseni alakerran muuttaminen yhteen tasoon olisi aiheuttanut koko piirustusten uudistamisen, sillä korkeusmuutosten takia portaat yläkertaan olisivat äkkiä olleet pesuhuoneessa. Joten porras säilyy, vaikkei se enää olekaan samalla tavalla tontin sanelema ratkaisu.

Perjantaina tontille ilmestyivät valumuotit ja tällä viikolla pitäisi työn alkaa. Toivottavasti homma nyt tosiaan menee oikein!

Julkaistu

Taloprojekti etenee, mutta onko suunta oikea?

Ensin vuosi pohdittiin. Pohtiminen on tärkeää ja monta virhettä korjattiin ja samalla me olemme oppineet paljon rakentamisesta. Kaksi viikkoa sitten työt alkoivat konkreettisesti. Kaivuri tuli tontille, siitä viikko ja kivet räjäytettiin hittoon. Homma eteni joutuisasti ja perustustöiden pitäisi alkaa ensi viikolla. Meille on tulossa on rossipohja eli tuulettuva alapohja. Eilen talon pohja oli tasoitettu yhdeksi tasaiseksi kentäksi.

Siinä oli ongelma. Jos katsoo arkkitehtikuvia – ja katseli sitä tontin muotoa, niin talon etuosan piti jäädä noin 70 cm takaosaa alemmas. Sisällä oli koko talon läpikulkeva pitkä porras. Mutta nyt pohja on tasainen. Minusta tässä on jotain mätää. Tai kun talo suunniteltiin tuollaiseksi tontin muodon takia ja nyt tontti muuttuikin yhden päivän aikana tasaiseksi kentäksi. Tosiaan muutos oli oikeasti noin nopea. Nyt on perjantai. Keskiviikkona talon paikalla oli vielä kuoppaa ja eilen siihen tuli soraa – ja nyt kaikki on tasaista. En pääse siitä yli.

Mitä tämä nyt sitten tarkoittaa?

Talo suunniteltiin maisemaan ja tontin muotoja kunnioittaen. Mutta nyt kun talon pohja on tasainen, niin tuo porrastus ei enää ole tontin sanelema, vaan kyseessä on arkkitehtuurinen ominaisuus – ja arkkitehtuurinen ominaisuus vaatii nyt sen, että perustukset tehdään tasaiselle maalle, mutta kahteen korkoon. Tuulettuvassa alapohjassa ryömintätilan pitää olla 80 senttimetriä, toisin sanoen talon etuosa nousee nyt 80 senttiämetriä tuon tasaisen kentän yläpuolelle, siihen tulee talon alapohja ja porrastuksen takia, joka nostaa taloa noin 70 cm ylemmäs eli talon takaosa nouseekin jo yli 150 senttimetriä maanpinnan yläpuolelle. Sopivan pieni ihminen voisi jo elää talon takaosan alla.

Tässä kuva arkkitehtipiirrustuksista ja esitin viivoilla tämän hetken tilanteen.

Nyt pitää aika pikaisesti miettiä että onko tuo arkkitehtuurinen korotus, tasovaihtelu, enää tärkeä, koska nyt se ei ole enää tontin sanelema ja maisemaan istuva, vaan nostaa vaan talon takaosaa sen 150 cm maanpinnan yläpuolelle. Tokihan siihen tulee täyttöjä, mutta kun talo ei nytkään ole missään kuopassa, joten täytöt talon ympärillä tekevät siihen pienen kukkulan ja se nousee luonnollisen maiseman yläpuolelle – melko huomattavasti. Enkä ole varma haluammeko sitä.

Yksi vaihtoehto on muuttaa jo tehty tasoitettu maapohja, tehdä joku nopea korjausliike ja laskea talon etuosan maapohjaa alemmas – miten luulin alun perin sen menevänkin. Käytännössä en tiedä miten se onnistuu – ja se tarkoittaisi tehdyn työn uudelleen tekoa. Onko se millään tapaa järkevää tässä tilanteessa ja tarkoittaako se minkälaisia kustannuksia? Toisaalta jos luovumme tuosta porrastuksesta, niin sekin tarkoittaa kustannuksia ja kaiken muuttamista, koska pitää muuttaa arkkitehtipiirustuksia, 3D-kuvaa ja perustussuunnitelmia.

Mitä mieltä te olette? Miten te tekisitte tässä tilanteessa?

Entä mistä tämä kaikki johtuu? Viestinnästä tietenkin. Yleensä missä tahansa projektissa, missä on useampi ihminen tekemässä jotain, niin ongelmat johtuvat viestinnästä. Eli taas lopulta meidän vika. Me emme ole ymmärtäneet mitä muut ovat tekemässä ja emme ole viestineet tarpeeksi selkeästi mitä haluamme, koska olemme kuvitelleet, että kyllähän kaikki nyt ymmärtävät, kun tontti viettää alaspäin ja arkkitehdin piirustuksissa on porrastus. Mutta ei se niin mene. Itse pitää huolehtia kaikesta ja jutella kaikkien kanssa, jotta suunta säilyy oikeana. Nyt kun suunta on väärä, niin pitää miettiä miten se korjataan.

– Samuli

Julkaistu

Miten teidän rakennusprojekti etenee?

En osaa enää edes laskea kuinka monta kertaa meiltä on kysyttä rakennusprojektin etenemisestä. Kesällä vielä vastasimme, että tarkoitus olisi saada seinät pystyyn tämän vuoden puolella. Nyt syksymmällä se on vaihtunut siihen, että pyrimme saamaan perustukset valmiiksi. Kohta varmaan vastaamme, että aloitamme hommat ensi keväänä. Hävettää hieman miten hidasta kaikki on ja tuntuu, ettei mitään tapahdu.

Voisimme toki syytellä vaikka ketä, mutta lopulta syy ja vika on kuitenkin meissä. Lähdimme ehkä vähän soitellen sotaan, tosin emme osanneet edes soittaa, saatikka sotia, joten lähtökohdat olivat melko kehnot. Olihan meillä toki paljon ideoita, mutta ideat eivät kanna kovinkaan pitkälle ilman ymmärrystä.

Ajattelimme, että kun haalimme ympärillemme asiantuntijoita, niin sittenhän projekti varmasti etenee mainiosti ja asiantuntijat kertovat meille miten saamme ideamme toteutettua. Nyt meillä on monta asiantuntijaa, jotka lähettävät meille laskuja, mutta ei se ole tehnyt meistä yhtään fiksumpia, oikeastaan välillä vielä hämmentyneempiä, kun asiantuntijat ovat keskeneen eri mieltä ja emme oikein tiedä ketä meidän pitäisi kuunnella – kuka on se kaikkein kovin asiantuntija. No eihän sellaista ole. Lopulta meidän on itse tehtävä päätös.

Rahaa on silti kulunut. Itse asiassa olemme jo oikeastaan ylittäneet budjetin, vaikkemme vielä ole edes aloittaneet. Kunhan saamme vielä muutaman vastauksen tarjouspyyntöihimme, niin pyrin kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi ja rehellisesti budjetista. Suomalaisen mentaliteettiin rahasta puhuminen ei usein sovi, mutta toisaalta se on kuitenkin yleensä se merkittävin asia rakennusprojektissa, joten mielestäni se vaatii jonkinlaista läpinäkyvyyttä.

Mutta niin. Miten teidän rakennusprojekti etenee? No ei se oikein etene ja nolottaa vastailla joka kerta samalla tavalla. Nolottaa ja ärsyttää, tosin eipä tässä pitäisi mitään äärikiirettä olla. Tai ei oikeastaam edes saisi olla. Jonkin aikaa sitten tuli sellainen olo, että nyt on pakko saada jotain aikaiseksi, mutta se olisi varmaan kaikkein tyhmintä – kiirehtiä ja saada aikaiseksi jotain keskinkertaista tai kallista tai molempia.

Vaikkei suunnitelmiin ole tullut isoja muutoksia aikoihin, niin kaikki on kuitenkin tarkentunut ja on tässä itsekin oppinut paljon kaikenlaista matkan varrella. Oppiminen on edistymistä, mutta vielä se ei näy missään. Itse kun olen kovin malttamaton ja yleensä jos Milla sanoo, että jotain pitäisi tehdä, niin olen suunnilleen saman tien ryntäämässä tekemään, vaikken oikeastaan edes vielä tiedä mitä. Yleensä Milla silloin toppuuttelee ja pakottaa meidät suunnittelemaan, mikä lienee hyvä. No nyt on ainakin suunniteltu ja mietitty – ja mielipidekin on muuttunut pariin kertaan, joten ehkä tämä on ollut vain hyvä.

– Samuli

Julkaistu

Päärakennesuunnittelija on hukassa ja perustus kaipaa suunnittelua

Luulimme, että meillä on päärakennesuunnittelija. Tai no suoranaisesti emme tienneet, että meiltä voisi sellainen edes puuttua – tai että sellainen pitäisi suoranaisesti olla. Tästä huomaa taas kuinka pihalla itse välillä on, mutta nyt tiedämme, että meidän pitäisi hankkia päärakennesuunnittelija ja yksi tärkeä tehtävä olisi perustussuunnittelu. Meiltä saattaa siis uupua jopa kaksi henkilöä. Tai no meiltä puuttuu vielä iso kasa ihmisiä, mutta tällä hetkellä kaipaamme päärakennesuunnittelijaa ja perustussuunnittelmaa.

Meillehän on nyt alustavasti suunniteltu pilariperustus ja pilareiden päälle tulisi CLT-levy. Noin sen pitäisi olla kustannustehokasta ja periaatteessa aika helppoa, kuulemma. Tontti on kallioinen ja hienoa metsää, joten tavoitteena olisi säilyttää mahdollisimman iso osa tontista luonnontilassa ja pilareiden kanssa mylläämistä tulisi luultavasti aika paljon vähemmän. Mutta nyt jonkun pitäisi käsittääkseni laskea pilareiden paikat ja osoittaa että homma toimii – ja toimivuus on herättänyt jo jonkin verran epäilyksiä. Koska itse emme tiedä perustuksista oikeastaan mitään, niin on hyvin vaikea ottaa kantaa ja nyt yritämme metsästellä asiantuntijoita, mielellään useampaa asiantuntijaa, joilta voisi keräillä mielipiteitä ja edetä sen mukaan.

Onhan meillä jo nytkin asiantuntijoita, mutta kun osa sanoo toista ja osa toista, niin on hankala päättää ketä tässä kuuntelisi. Rakentamisessa on liikaa vaihtoehtoja ja mielipiteitä, niin välillä on hukassa ja ei tiedä ketä kuuntelisi. Lueskelin tietoja vuodelta 2014, että yleisin perustustapa on kevytsoraharkko, sitten tulee valubetoni/puumuotti, betoniharkko, betonielementti, valubetoni/EPS-valmismuotti ja sitten muut perustustavat. Muut perustustavat ovat noin 2% ja tuo pilariperustus menee varmaan siihen Muut perustustavat -kategoriaan. Toisin sanoen niin ei yleensä tehdä ja ehkä se juuri tekee tuosta ongelmallisen. Rakentamisessa ja oikeastaan kaikessa pääasiassa tehdään tietyllä tavalla, koska aina ennenkin on tehty niin. Toki siihen, että aina ennenkin on tehty jotenkin, on varmasti ihan oikea syy. En tiedä mihin tässä päädytään, mutta kaikki vaihtoehdot on hyvä käydä läpi.

Nyt jos jollain olisi vinkata päteviä perustussuunnittelijoita tai päärakennesuunnittelijoita, niin olisi mahtava homma.

– Samuli

Julkaistu

Saimme luvan

Saimme lupahakemuksen täytettyä kaikkine pakollisine kohtineen viime perjantaina ja laitoimme hakemuksen vireille. Tänään aamulla lupa hyväksyttiin. Muutama muutoskuva tarvitaan vielä, mutta voimme kuitenkin aloittaa työt tontilla. Melkoisessa kiireessä tämä tehtiin ja siihen nähden meni melko hyvin. Edelleen pakko kyllä ylistää Pyhtään kuntaa joustavuudesta ja tehokkuudesta. Rakennustarkastajan piti olla jo lomalla, mutta keskiviikkona vielä viestitteli meille ja kertoi, että kyllä tämä tästä järjestyy, kun itse olin vähän huolissani.

Digitaalinen lupahakemuksen käsittely on kyllä uskomattoman kätevää. Kaikki osapuolet pääsevät samaan projektiin, voivat lisätä tiedostoja ja sitten lopulta rakennustarkastaja hyväksyy luvan. Tosin sitä ennen tarvitaan lausunnot paloviranomaiselta ja vesilaitokselta – ja aika monen muunkin ihmisen työpanos. Noin kymmenkunta ihmistä on mukana tuolla lupaprojektissa joko tuottamassa sisältöä tai hyväksymässä sitä tai osa tekee vähän molempia. En usko, että tämä olisi onnistunut ilman Lupapiste-sovellusta. Ohjelmistokehittäjänä ilahduin myös siitä, että sovelluksen lähdekoodi oli julkisesti jaossa.

Nyt meillä kuitenkin on lupa aloittaa. Pientä täydennystä toki vaaditaan, mutta ei suuria muutoksia enää. Tämä on kai taas sellainen vaihe rakennusprojektissa, kun kaikki tuntuu hieman todellisemmalta. Toisaalta kun olimme siivoilemassa risukasoja tontilla, niin sekin tuntui todelliselta. Mutta nyt tämä on virallista. Risujen siivoaminen oli epävirallista.

Entäs sitten seuraavaksi? Nyt kun pääpiirustus on valmis, niin seuraavaksi käydään sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden kanssa läpi miten mikäkin piuha ja putki viedään. Tämän jälkeen arkkitehti täydentää piirustukset ja tekee niistä 3D-mallit – minkä jälkeen päästään tilaamaan CLT-elementit tehtaalta. Tällä välin tontilla tehdään pohjatöitä eli tiet ja perustukset kuntoon.

Julkaistu

CLT-talon piirustukset osa 4 – loppukiri

Olen aina ihmetellyt miksi rakennusprojekteissa kaikki viivästyy. En ihmettele enää. Kaikki vaan viivästyy. Tai no ei se kai aina niin mene, mutta mitä enemmän on ihmisiä tekemässä, niin sitä todennäköisemmin tulee jotain viivästyksiä. Reilu kaksi kuukautta sitten esittelimme edellisen version piirustuksista. Ajattelimme että olemme melkein maalissa, pari pientä muutosta ja voimme hakea rakennuslupaa. Muutokset tulivat, mutta aika vaan kuluu yllättävän nopeasti ja nyt olemme kesäkuun lopussa. Ja nyt on kiire! Rakennusprojekteissa on kai aina myös kiire.

Pyhtään kunnan rakennustarkastaja jää lomalle heinäkuun alussa eli toisin sanoen, jos haluamme rakennusluvan ja että homma etenisi heinäkuun aikana, niin meidän pitää saada paperit tarkastettavaksi huomenna. Onneksi rakennustarkastaja on tietoinen meidän projektista ja on muutenkin äärettömän avulias, niin hän lupasi tehdä parhaansa, että saisimme luvan näinkin nopeasti. En tiedä kuinka monessa paikassa tällainen on mahdollista.

Eilen kiirehdimme töistä Helsinkiin ja tapasimme arkkitehtimme Martinin. Kävimme viimeiset muokkaukset läpi ennen rakennusluvan hakemista. Katsoimme esimerkiksi ikkunoiden paikat kohdalleen ja löimme lukkoon autotallin pohjan.

Toki tässä on vielä monta tekijää, piirustusten viimeiset versiot pitäisi saada valmiiksi ja kaikki liitteet, naapureiden kuulemiset ja muut kasaan. Eli ei tässä ole ainakaan liikaa aikaa käytettäväksi. En osaa sanoa onko luvan saaminen mitenkään mahdollista, mutta katsotaan miten meidän käy. Olisi nimittäin kiva päästä aloittamaan työt tontilla. Vaikka pidän myös suunnittelusta, niin tekisi mieli jo tehdä jotain, esimerkiksi kaataa pari puuta tai jotain muuta sellaista.

Mutta ne piirustukset. Edelliseen versioon jos verrataan, niin alakerran pohjoispääty eli eteinen, kodinhoitohuone, keittiö ja sauna -linjasto on selkeytynyt. Ja sama linja on myös yläkerrassa – käytännössä yläkerrasta karsittiin yksi käytävä pois ja suurennettiin makuuhuone, vaatehuone ja kylpyhuone -kokonaisuutta hieman. Ei varmaan ihme, että graafikko ja ohjelmistosuunnittelija pitävät selkeistä ja toistuvista elementeistä, joten nykyinen malli miellyttää meitä huomattavasti enemmän kuin aikaisempi vähän epäselvempi ja hajanaisempi pohjapiirustus.

Muuten kaikki on edennyt aika pitkälti kommenttiemme mukaan eli keittiöstä on ovi poistettu, yläkertaan on lisätty parveke ja ullakolla on yhtenäinen varasto/työtila, jossa on myös tekninen tila. Rappujen paikka ullakolle siirrettiin toisten rappujen yläpuolelle, joten eivät vie muualta turhaan tilaa.

Saa nähdä mihin äärikiire meidät vie ja saammeko lupapaperit, toki digitaalisina versioina, lähetettyä ajoissa. Toivottavasti edes pari puuta pääsisi heinäkuussa kaatamaan!

– Samuli

Julkaistu

CLT-talon sähkösuunnitelmat

Koska meille tulee jäämään paljon CLT-pintaa näkyviin, niin on ennalta suunniteltava aika tarkasti miten ja missä sähköt kulkevat. Tämän takia sähkösuunnittelijan rooli on tärkeä, sillä kaikki sähköjen viennit pitäisi olla selvillä, sillä vientien tekeminen jälkikäteen on melkoisen hankalaa.

CLT-elementteihin siis tehdään CLT-tehtaalla tarvittavat läpiviennit sähkölle. Elementit ovat täyttä puuta ja meillekään ei älyttömästi tule jäämään mitään laskettuja kattoja tai rakenteita, joissa piuhoja voisi kuljettaa jälkikäteen. Tämän takia olen itse etenkin valokytkimissä mieltynyt ajatukseen langattomuudesta – saan kytkimet minne haluan ja voin helposti vaihtaa niiden paikkaan.

Valoille pitää kuitenkin viedä sähköt, sillä langaton sähkö on vielä vähän ongelmallista, ja pisto- ja verkkorasiat vaativat myös omat reittinsä. Vaikka pidän langattomuudesta, niin haluan kuitenkin mahdollisimman moneen paikkaan RJ45-rasiat, koska verkko on tärkeä ja ethernet-verkko voi käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi videon ja äänen siirtoon.

Kunhan saamme suunnittelijalta piirustukset, niin esittelemme minkälaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet. Tässä vaiheessa pitäisi jo valita minkälaiseen valojen ohjaukseen päädytään eli mitä älykotijärjestelmää tulemme käyttämään.

Julkaistu

Suunnittelua kuplassa

Talon rakentaminen on suunnittelua. Suunnittelussa lähdetään yleensä liikkeelle jonkinlaisista haluista. Ja sitten ne halut taas ovat usein elämäntilanteen synnyttämiä. Tämä tekee talon suunnittelun haastavaksi, koska meillä on tarkoitus rakentaa talo ainakin seuraavaksi 25 vuodeksi ja siinä 25 vuoden aikana tulee olemaan monta eri vaihetta, jotka pitäisi huomioida.

Olen seuraillut paljon talon rakentajia tuttavapiirissä ja lukenut blogeja netissä ja huomannut, että valtaosa on lapsiperheitä. Luultavasti lapset tuovat mukanaan tarpeen lisätilalle ja oman talon rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Ja kun taloa suunnitellaan, niin suunnittelu pohjautuu pitkälti lapsikeskeisen elämän haluihin ja tarpeisiin.

Meillä on tavallaan hyvä ja huono tilanne, kun lapsia ei ole. Olemme aina suunnitelleet asiamme melko pitkälle etukäteen. Esimerkiksi kun olimme seurustelleet noin vuoden, niin olimme jo suunnitelleet kihloihin menemisen, häät ja oman kodin rakentamisen – ja lapset sitten sen jälkeen. Siitä on nyt kuusi vuotta. Olemme koko ajan ajatelleet, että on helpompi rakentaa, kun ei ole vielä lapsia pyörimässä jaloissa. Mutta onko se virhe?

Elämme nyt lapsettomassa kuplassa ja meidän halumme eivät pohjaudu lapsiarjen haluihin, vaan kahden nuoren, hieman nörtähtävän, aikuisen haluihin. Meidän 25-vuotissuunnitelmaan kuitenkin kuuluu lapset, joten olemme pyrkineet huomioimaan lapsia myös talon suunnittelussa, mutta jo nyt – hyvien blogi- ja Facebook-kommenttien kautta – olemme huomanneet, että ehkemme ole ajatelleet ihan kaikkea.

Toisaalta jatkuuko se lapsiarki kuinka kauan ja tuleeko se muuttumaan? Etenkin monilla rakentajilla on pikkulapsia, jolloin kaikenlaisen puhdistamisen pitää olla kätevää ja helppoa. Elämään pikkulasten kanssa kuuluu paljon puhdistamista, niin olen ymmärtänyt. Puhdistetaan vaatteita, pyllyjä ja no oikeastaan kaikkea mahdollista. Tällaisessa puhdistustarpeessa halu saada puhdistamisesta helppoa ja vaivatonta on äärettömän suuri. Mutta entä kun lapset ovat vähän vanhempia, tarvitaanko silloin vaivattomia puhdistustiloja yhtä paljon? Luultavasti ei. Tilanne muuttuu ja elää. Muuttuvatko vaivattomat puhdistustilat turhiksi?

Tällä hetkellä meillä ei ole lapsia, mutta yritämme kuvitella elämäämme lapsiperheenä – mutta yritämme samalla kuvitella elämäämme myös sitäkin kauemmas. Ainakin toivon, että jos meille joskus tulee lapsia, niin lopulta lapset muuttavat myös pois kotoa. Silloin olemme toki paljon vanhempia, mutta taas kahdestaan – minkälaista elämämme silloin on, minkälaisia haluja meillä on silloista kotiamme ajatellen? 25 vuoden päästä olen 58-vuotias. Mitä minä silloin haluan?

Kannattaako edes ajatelle niin pitkälle? Jotenkin toivoisin että kannattaa. Vaikka asiat tuskin menevät juuri niin kuin olen suunnitellut, niin miettimällä ja suunnittelemalla etukäteen voin ainakin jonkin verran vaikuttaa tulevaisuuteen ja varautua erilaisiin tilanteisiin. 25 vuoden päästä maailma tulee olemaan erilainen kuin nyt ja on paljon asioita, joihin en voi oikeasti vaikuttaa, mutta ainakin olen yrittänyt ja varmasti tehnyt suunnitelmissani virheitä, mutta samalla luultavasti oppinut jotain.

Meidän kuplassamme, vaikka huomioimme lapset, niin teemme ehkä vähän hölmöjä ratkaisuja, koska rakennamme taloa kuitenkin pääasiassa omaksi iloksemme, emme vielä ajattele lapsiamme, emmekä vanhoja niveliämme, vaan tätä hetkeä ja mikä juuri nyt tuntuu parhaalta, mutta silti jollain tapaa huomioisi tulevat vuodet. Voi olla että suunnitelmamme ei toimi ja viiden vuoden päästä etsimme uutta kotia, mutta toivotaan ettemme tee liikaa hölmöyksiä.

-Samuli

Julkaistu

Työhuoneen suunnittelu

Taloudessamme on aina ollut hämmentävän paljon tietokoneita – minulla yleensä yksi kerrallaan, mutta Samuli jostain syystä tarvitsee vähintään kolme.  Siinä mielessä voidaan puhua työhuoneesta, mutta tilalle on tiedossa myös muutakin käyttöä kuin varsinainen työnteko: minä satunnaisesti maalaan, ompelen ja askartelen. Melkein aina on jokin projekti meneillään, ja sellaiselle olisi hienoa olla oma tila. Annetaan siis huoneen toiseksi nimeksi vaikka harrastustila. Ja sitten on nuo rakkaat kirjat. Nekin pitäisi johonkin sijoittaa. Siis kutsukaamme tilaa myös kirjastoksi.

Arkkitehdille kerroimme työhuoneen olevan yksi tärkeimmistä tiloista. Olemme tekeväisiä ja luovia ihmisiä, ja haluamme suoda itselemme hyvät edellytykset kehittyä. Kyllä, meille on tulossa pienehkö talo ja haluamme pitää siitä kiinni, mutta työtilasta ei paljon tingitä. Melkein mistä tahansa muualta mieluummin.

Säilytys:

  • Tietokoneet
  • Toimistotarvikkeet (mapit, paperit)
  • Tulostin
  • Paperisilppuri
  • Kirjat
  • Taidetarvikkeet
  • Askartelu- ja käsityötarvikkeet
  • Ompelukone
  • Kameratarvikkeet
  • Valokuvat
  • Lahjapaperit

Tilan ratkaisut:

Omat (tietokone)työpisteet – nörttimäisten ammattien ja harrastusten myötä kummallakin pitää olla työhuoneessa oma työpiste näyttöineen, näppiksineen ja hiirineen.

Valkotaulu – monta vuotta olemme jo puhuneet suuren valkotaulun hankkimisesta. Meillä on paljon yhteisiä hankkeita ja projekteja, joita olisi kätevää ja hauskaa suunnitella valkotaululle.

Paljon kirjahyllytilaa – kirjoja on paljon, ja niitä ei voi karsia.

Lukunurkkaus – eli mukava nojatuoli, viltti, lukuvalo ja pieni pöytä tai muu taso kirjan laskemista ja teekuppia varten.

Suuri askartelupöytä – erilaisten käsityöprojektien onnistumisen edellytys on mielestäni tarpeeksi tilaa. Tilaa levittää kankaat, paperit ja välineet. Mahdollisuus liimata, maalata, leikata, ommella ja naulata välittämättä siitä kärsiikö pöytä. Ja mikä parasta – jättää koko komeus levälleen pöydälle ja jatkaa seuraavana päivänä. Tai parin kuukauden päästä.

Säilytystilaa – laaja kirjo harrastuksia vaatii paljon erilaisia välineitä. Työhuoneessa kaikkia tavaroita ei kuitenkaan tarvitse saada laatikkoon tai kaappiin piiloon. Niiden käyttäminenkin on helpompaa, jos tärkeimmät välineet ovat siististi esillä.

Vesipiste – olisi kätevä tilassa, jossa käytetään maaleja ja liimoja. Tietokonetyötä tehdessäkin veden saanti läheltä on näppärää (kolme litraa päivässä!).

Työrauha – niin kauan kun olemme kahdestaan työrauha ei tule olemaan ongelma. Jossain vaiheessa se kuitenkin voi olla, joten työhuoneen tulisi olla ainakin jossakin määrin erillään muista tiloista. Meillä työhuone on suunniteltu parvelle.

-Milla

Julkaistu

Monikäyttöhuoneen suunnittelu

Aloimme kutsumaan toista makuuhuonetta monikäyttöhuoneeksi, sillä sen käyttötarkoitus tulee muuttumaan elämäntilanteen mukaan. Huone on suunniteltu mahdolliseksi lastenhuoneeksi, mutta kunnes se käyttötarkoitus on ajankohtaista huone tulee palvelemaan meitä vierashuoneena, kotijumppatilana ja elokuvateatterina. Olemme jo miettineet mihin nämä toiminnot siirretään, jos huone joskus tulee lapsen käyttöön: vierasmajoitus onnistuu parvella, jumppaamiselle on tilaa oleskelutilassa; ja valkokangas ja videotykki sijoitetaan makuuhuoneeseen.

Arkkitehti Martin on osannut ajatella talon mukautuvutta. Kakkosmakuuhuoneen viereen hän on piirtänyt komeron, jossa myös olisi optio pienelle kylpyhuoneelle. Lisäksi kahden makuuhuoneen välisen, alakertaan auki olevan tilan voi myöhemmin rakentaa umpeen, jotta tilalle saataisiin vielä yksi makuuhuone lisää, jos tarve vaatisi. Talo siis joustaa elämäntilanteen mukaan.

Tilan ratkaisut (juuri nyt):

Videotykki ja valkokangas – asennetaan tähän huoneeseen, kuten myös mahdolliset pleikkarit ja muut. Tila täytyy siis saada helposti pimeäksi ja viihdelaitteiston sijoittelu täytyy miettiä tarkkaan – sama haaste kuin oleskelutilassa.

Fatboyt – tähänkään huoneeseen ei sohvaa kaivata, joten istuimina voisi hyvin olla vain pari Fatboyta/säkkituolia/kasa patjoja lattialla. Lattian saa siis tarvittaessa myös nopeasti tyhjäksi, jos haluaa käyttää tilaa kotijumppaan.

Komero – on oikeastaan käytävällä huoneen vieressä, mutta se on hyvä paikka sijoittaa jumppamatot ja käsipainot sekä täytettävä vieraspeti ja petivaatteet.

-Milla