Julkaistu

Pyhtää 670 vuotta ja Saaristomarkkinat

Pyhtää täyttää tänä vuonna 670 vuotta. Ensimmäinen asiakirjatieto Pyhtäästä on vuodelta 1347, jossa aiheena oli kiista Ahvenkosken lohipadon käytöstä. Vuonna 1743 Turun rauhassa Ruotsin ja Venäjän raja siirtyi Kymijoen Ahvenkosken haaraan ja tämä jakoi alueen Pyhtääksi ja Ruotsinpyhtääksi, joka jäi Ruotsille. 1809 Haminan rauhassa ns. Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen, jolloin muodostui tuntemamme Suomi-neidon hahmo.

Viime viikonloppuna vietettiin Pyhtään saaristomarkkinoita Lökörenniemessä. Me kävimme markkinoilla ensimmäistä kertaa ja pakko myöntää, että markkinoiden koko ja vilinä yllätti hieman. Pyhtäällä on noin 5300 asukasta, joista jokainen taisi olla markkinoilla ja tuoda kaverinsakin. Markkinoilla kävi nimittäin 12 000 vierailijaa. Pieni sadekaan ei ketään haitannut.

  

Vaikka vielä olemmekin virallisesti kotkalaisia, niin hiljalleen tässä alkaa tunteaan itsensä pyhtääläiseksi. En tiedä, mutta olen jotenkin jo pidemmän aikaa rinnastanut Pyhtään Stars Hollowhun. Milla aina vähän naureskelee minulle, kun olen jo melko tosissani järjestämässä 24 h tanssimaratonia. Minä en suoranaisesti edes pidä tanssimisesta. Olen tanssinut kahden käden sormilla laskettavan määrän ja seuraavaksi tanssin tulevan tyttäremme häissä – jos sellainen siis tulee joskus – tai tanssimaratonissa. Sitä siis odotellessa. Saaristomarkkinoilla olisi voinut tanssia Tauskin tahdissa.

-Samuli

Julkaistu

Saimme luvan

Saimme lupahakemuksen täytettyä kaikkine pakollisine kohtineen viime perjantaina ja laitoimme hakemuksen vireille. Tänään aamulla lupa hyväksyttiin. Muutama muutoskuva tarvitaan vielä, mutta voimme kuitenkin aloittaa työt tontilla. Melkoisessa kiireessä tämä tehtiin ja siihen nähden meni melko hyvin. Edelleen pakko kyllä ylistää Pyhtään kuntaa joustavuudesta ja tehokkuudesta. Rakennustarkastajan piti olla jo lomalla, mutta keskiviikkona vielä viestitteli meille ja kertoi, että kyllä tämä tästä järjestyy, kun itse olin vähän huolissani.

Digitaalinen lupahakemuksen käsittely on kyllä uskomattoman kätevää. Kaikki osapuolet pääsevät samaan projektiin, voivat lisätä tiedostoja ja sitten lopulta rakennustarkastaja hyväksyy luvan. Tosin sitä ennen tarvitaan lausunnot paloviranomaiselta ja vesilaitokselta – ja aika monen muunkin ihmisen työpanos. Noin kymmenkunta ihmistä on mukana tuolla lupaprojektissa joko tuottamassa sisältöä tai hyväksymässä sitä tai osa tekee vähän molempia. En usko, että tämä olisi onnistunut ilman Lupapiste-sovellusta. Ohjelmistokehittäjänä ilahduin myös siitä, että sovelluksen lähdekoodi oli julkisesti jaossa.

Nyt meillä kuitenkin on lupa aloittaa. Pientä täydennystä toki vaaditaan, mutta ei suuria muutoksia enää. Tämä on kai taas sellainen vaihe rakennusprojektissa, kun kaikki tuntuu hieman todellisemmalta. Toisaalta kun olimme siivoilemassa risukasoja tontilla, niin sekin tuntui todelliselta. Mutta nyt tämä on virallista. Risujen siivoaminen oli epävirallista.

Entäs sitten seuraavaksi? Nyt kun pääpiirustus on valmis, niin seuraavaksi käydään sähkö- ja lvi-suunnittelijoiden kanssa läpi miten mikäkin piuha ja putki viedään. Tämän jälkeen arkkitehti täydentää piirustukset ja tekee niistä 3D-mallit – minkä jälkeen päästään tilaamaan CLT-elementit tehtaalta. Tällä välin tontilla tehdään pohjatöitä eli tiet ja perustukset kuntoon.

Julkaistu

Millä perusteilla valitsimme tontin eli miten me päädyimme Pyhtäälle

Minun mielestäni omakotitalossa tärkeintä on sijainti. Talon voit kuitenkin melko vapaasti rakentaa sellaiseksi kuin haluat, toki siihenkin on sijainnin mukaan määrättyjä rajoituksia, mutta sijainti määrittää kuitenkin kaiken muun.

Meillä tärkeimmät kriteerit sijainnissa olivat:
– Oma rauha ja etäisyyttä naapuriin
– Luonto ja meri lähellä
– Kauppa ja muut palvelut kävelyetäisyydellä
– Ei liian kaukana suuremmista kaupungeista

Pyhtäällä tontit ovat suurehkoja. Meidän tontti on reilu 2000m2, joten halutessani voin olla alasti pihalla ja naapurit eivät häiriinny. Tai voivat häiriintyä, jos katselevat kiikareilla. En tarkoita, että kiikarit olisivat välttämättömät. Tai siis. No ehkä parempi, etten jatka aiheesta, mutta kuitenkin – tontti on tarpeeksi suuri, joten meillä on omaa rauhaa.

Lisäksi tontilta ei ole kaadettu kaikkia puita. Vaikka kyseessä on kunnan kaavoitusalue, jotka yleensä on hakattu aika paljaaksi, niin vanha kangasmetsä oli hyvässä kunnossa ja puita oli runsaasti. Meidän toiveemme on kuitenkin aina ollut asua metsässä ja nyt se toteutuu.

Asumme metsässä, joten luonto on lähellä. Merikin on melko lähellä, linnuntietä noin kilometri. Muutaman kilometrin päässä on Valkmusan luonnonpuisto, joten metsää, luontoa ja liikuntamahdollisuuksia riittää.

Vaikka asumme metsässä, niin kauppa, koulu, terveyskeskus ja kirjasto ovat kaikki kävelymatkan päässä. Vaikka meillä on auto, niin kaikkialle ei ole pakko mennä autolla.

Kotkaan ja töihin ajaa noin kymmenen minuuttia. Helsinkiin pääsee alle tunnissa. Pietariin noin kolmessa ja puolessa tunnissa. Eli olemme aika lähellä kaikkea. Ja jos emme halua ajella, niin meneehän tuossa noita bussejakin.

Hauska testi, millä voi selvittää mikä Pyhtään asuinalue sopisi juuri sinulle parhaiten: www.pyhtaa.fi/asuinaluetesti

Julkaistu

Meillä on tontti

Rakentaminen on hankalaa ilman tonttia. Ilman tonttia, kun katselee erilaisia talomalleja ja suunnittelee, niin kaikki on vielä helppo perua. Mutta nyt meillä on tontti ja peruminen muuttuu paljon vaikeammaksi. Peruminen tarkoittaa eurojen menettämistä. Peruminen olisi tyhmää. Melkein yhtä tyhmää kuin rakentaminen.

Tonttimme on kukkulalla. Ajotieltä on jyrkkä nousu ylös, mikä varmasti tulee aiheuttamaan ongelmia, kun liittymiä ja tietä rakennetaan. Emme selkeästikään halua tehdä rakentamisesta liian helppoa. Toisaalta mieluummin rakennamme paikkaan joka miellyttää kuin on helppo. Rakentaessa joutuu kuitenkin kärsimään, joten pieni lisäkärsimys ei haittaa.

Tontti on kahdessa tasossa ja tasojen välillä on noin kahden metrin korkeusero. Ja jo ensimmäiselle tasolle nousu tieltä on huomattava. Lisäksi tontti on kalliolla, joten luultavasti jotain pitää räjäytellä. En tiedä räjäyttelystä, mutta se kuulostaa kalliilta.

Saimme tontista piirustuksen, josta näkee korkeuskäyriä ja tontin rajat. Halusimme selvittää tarkemmin tontilla olevien kivien ja puiden sijaintia, joten päätimme mennä mittailemaan. Tietenkin päätimme mennä sellaisena päivänä, kun pakkasta on reilu 20 astetta. Kuten olen sanonut, rakentaminen on tyhmää. Siellä kylmissämme mittailimme puiden ja kivien etäisyyksiä ja katsoimme tarkan kohdan tason vaihdolle. Milla piirsi sitten puhtaaksi pakkasessa tekemämme merkinnät ja saimme aikaan ihan kelvollisen kuvan, mistä näkyy isoimmat kivet ja puut. Nyt voimme miettiä mihin sijoittaisimme talon. Onkohan kenelläkään hyviä ideoita?

-Samuli

Julkaistu

Korkealta näkee, jos zombit tulevat

Kun olimme hylänneet idean ostaa talo valmiina, niin seuraava tehtävä oli etsiä tontti. Etsiskelimme enemmän tai vähennän aktiivisesti tonttia ainakin vuoden. Meillä oli monia ajatuksia siitä, mitä me tontilta kaipasimme. Pidämme molemmat metsästä ja omasta rauhasta, mikä oikeastaan sulki lähikaupungin tiheään asutetut ja puuttomat asuinalueet pois. Toisaalta liian metsässä asuminen oli vähän pelottavaa ja aiheuttaisi myös kaikenlaisia ongelmia kunnallistekniikan puuttumisena, mikä taas sulki yksityiset tontit kaukana kaikesta pois. Olisi myös kiva, jos lähellä olisi kaikki tarvittavat palvelut.

Olimme kierrelleet lähialuiden kuntien tarjoamia tontteja useamman kerran, mutta päätimme taas mennä katsomaan kaava-alueita ja tällä kertaa jalkauduimme maastoon. Päädyimme eräälle kulmatontille uudella asuinalueella. Olimme selkeästi vähän korkeammalla ja katselimme aukeavaa maisemaa. Tänne jos rakentaisi talon, niin näkisi hyvissä ajoin, jos zombit tulevat.

-Samuli