Julkaistu

Katon rakenne

Meillä oli pari toivetta, kun ryhdyimme suunnittelemaan kotiamme. Yksi tärkeimmistä oli, että haluamme vinon CLT-katon. En muista kummalta toive tuli. Muistan kuitenkin kuvan, jossa on ikkuna, vino CLT-katto ja joku hylly. Se näytti miellyttävältä. Halusin että meillä joku paikka näyttäisi samalta.

CLT-Omakotitalo ja vino sisäkatto

Esitimme siis arkkitehdille toiveen, että sisäkatto olisi CLT:tä ja vino. No eihän siinä suoranaisesti ollut mitään ongelmaa CLT-rungon kannalta. Suunnitelmaan oli helppo laittaa katto paikalleen, eikä sen asennuskaan älyttömästi aikaa vienyt, mutta kaikki mitä tuli sen vinon CLT-kattorungon päälle olikin sitten vähän työläämpää.

Katolle nostetut korkeat palkit, joiden väliin puhullateen villa.
Katolle nostetut korkeat palkit, joiden väliin puhalletaan eristevilla.

Talolla on korkeutta tarpeeksi ja katto on melko jyrkkä, joten työskentelyolosuhteet eivät ole helpoimmat. Sinne sitten asennettiin noin 400 milliä korkeat palkit, joiden päälle tuulensuojalevy, toiset 145 mm korkeat palkit ja kattovaneri. Monta kerrosta, paljon tavaraa ja asennattavaa. Piti taas kerran tilata nosturi tontille.

Taas kerran nostori pihalla

Tällä kertaa pääsin itsekin hommiin. Katolla oli kaksi asentajaa, jotka laittoivat isot palkit aina suoraan kiinni, kun nosturi nosti ne ylös. Minun tehtäväni oli kiinnittää seuraava palkki. Homma sujui aika nopeasti ja parissa tunnissa palkit oli asennettu. Nostimme samalla tuulensuojalevyt, vanerit ja nuo toiset 145 mm leveät koolauspuut ylös telineille, jotta asentajat voivat laittaa ne paikoilleen.

Ajattelin, että no tämähän meni nopeasti, eiköhän loputkin työvaiheet mene yhtä joutuisasti. Kaikkineen siinä taisi mennä vielä viikko ennen kuin katon rakenne oli valmis. Katon muoto oli hankala ja työskentely tapahtui korkealla, joten kaikki tekeminen oli melko hidasta. Mutta runko saatiin kuitenkin kasaan ja sen jälkeen puhallusvillaa valmistettuihin koteloihin ja katon eristeet olikin kunnossa.

Katon rakenne alhaalta ylös:, CLT, kotelot puhallusvillalle, tuulensuojalevy, ilmarako, katevaneri ja kevyt huopa.

Ja katto oli myös periaatteessa vesitiivis, kun sinne oli asennettu kevyt huopa. Huopa pitää kyllä vettä, mutta ennen lumia pitää saada oikea katto. Kerran huopa rullautui harjalle kovan tuulen aikana. Silloin jouduin hakemaan valjaat ja kiipeämään itsekin katolle. Jukka auttoi telineiltä.

Katolla. Jukka kuvasi.

Vähän jännitti.

-Samuli

Julkaistu

CLT-runko on pystyssä!

Tiesin, että CLT-runko saadaan pystyyn nopeasti, mutta pakko myöntää, että olin kyllä hämmentynyt kuinka nopeasti kaikki kävi. Viime viikon maanantaina vähän kahdeksan jälkeen saapui KHL:n ensimmäinen kuorma Itävallasta. Keskiviikkona toinen. Torstaina hyvissä ajoin oli viimeinenkin kattoelementti paikoillaan ja katon saumat tiivistetty. Neljä päivää. Se on aika vähän. Toki kaikki ei olisi mennyt näin nopeasti, jos töitä ei olisi tehty ammattilaisten kanssa.

Ensimmäiseksi arkkitehtimme Martin suunnitteli talon ja teki myös CLT-elementtisuunnittelun eli jakoi 3D-mallin sopiviksi CLT-elementeiksi. Martinin suunnittelemat pystyelementit vähän jännittivät, koska ainakin yksi suomalainen CLT-tehdas sanoi, ettei tuo elementtisuunnitelma ole mahdollinen. Onneksi olivat väärässä ja Martin oikeassa. Tilanne oli kyllä näin rakennuttajalle aika stressaava, kun toinen asiantuntija sanoo, ettei työ ole mahdollinen. Olimme kuitenkin jo pitkään luottaneet Martiniin ja päätimme tälläkin kertaa luottaa siihen, että hän tiesi mitä teki.

Tämän jälkeen KHL:n tehdas työsti elementit Martinin suunnitelmien mukaan ja työn jälki oli äärimmäisen tarkkaa. Elementit myös saapuivat ajallaan, eikä elementtejä puuttunut yhtään. Muutama hassu nostopalikka puuttui, mutta pystytystiimi ei jäänyt murehtimaan, vaan hoiti homman varsin näppärästi.

Ja kolmanneksi Emmahusin Erkki tiiminsä kanssa pystytti talon. Sekään ei ollut mikään helppo tehtävä, koska ensin Erkin piti korjailla perustuksien virheitä ja tasoittaa asennuspinnat CLT:tä varten. Perustusten päälle tuli liimapuupalkit, joiden korko piti tehdä täysin yhteneväksi, että CLT-lattialementit voitiin laskea niiden päälle – ja sitten korkeat pystyelementit lattian päälle. Pienikin heitto ja rako elementin alaosassa voisi aiheuttaa kymmenen metriä korkeissa seinäelementeissä melko isonkin raon yläosassa. Kaikki elementit asettuivat paikoilleen ja työt etenivät rivakasti.

Kiitos kaikille asiantuntijoille tähän mennessä! Talo ei ole vielä valmis, mutta nyt vihdoin talon valmistuminen tuntuu todelliselta, kun runko on pystyssä ja sisällä voi kävellä. Seuraavana on vuorossa katon rakenteet ja vesikatto sekä ikkunat ja ovet.

Pystytyksestä on valtava määrä kuvamateriaalia ja sen läpikäyminen voi viedä hetken, mutta lisäilen kuvia ja videoita hiljalleen.

– Samuli

Julkaistu

Terveisiä yhdeksästä metristä

Kun asiat etenevät, niin ne etenevätkin sitten aika vauhdilla. Teen alle listan, niin on selkeämpää:

  1. CLT-elementit on tilattu, ne tulevat Itävallasta ja muutaman lisäyksen jälkeen elementeille tuli hintaa noin 88 000 euroa kuljetuksineen
  2. Talon ympärille pitää rakentaa telineet, jotta noin 10 metriä korkeiden pystyelementtien kiinnityksiin päästään käsiksi
  3. Toimitus tulee noin viikon päästä ja sitten jännittää

Päädyimme tilaamaan talon CLT-elementit Itävallasta, KLH:n tehtaalta. Syynä oli puhtaasti raha. Itävallan elementit jäivät reilu 15 000 euroa halvemmiksi kuljetuksineen. 15 000 euroa on kuitenkin aika paljon rahaa, joten päätimme ottaa pienen riskin tilaamalla elementit ulkomailta. Jokaisen kannattaa tehdä itse päätös tässä asiassa – ja me kerromme parin viikon päästä miten meidän lopulta kävi.

Tosiaan nyt pari viikonloppua ja arki-illat ovat kulunut telineiden parissa ja valmistelevassa työssä. Talon ympärille pitää rakentaa joka puolelle telineet, hieman eri korkeuksiin riippuen katon korkeudesta, jotta asennus tulee onnistumaan. Samalla telineiden korkeimmassa kohdassa vihdoin näki millaiset näkymät ylimmästä kerroksesta on.

Telineet ovat kasassa ja valitsemamme pystytystiimi Emmahus kävi tekemässä pohjatyöt CLT-asennusta varten, joten nyt vaan odotellaan pystytyspäivää, joka on noin viikon päästä.

Onneksi on koko ajan ollut vähän kiire, niin ei ole ehtinyt vielä jännittämään. Meille iski tähän samalla muutto päälle, joten kiire tuplaantui. Muutamme talon valmistumiseen asti Millan vanhemmille. Sekin on pitänyt kiireisenä. Terveisiä vaan sinne! Käytännössä kahden viikon sisällä muutamme ja talon runko tulee olemaan pystyssä.

Siinä on paljon asioita kahdelle viikolle.

– Samuli

Julkaistu

CLT-elementtien hinta-arviot

Olemme saaneet alustavan hinta-arvion usealta eri CLT-tehtaalta.

Edullisimmalta suomalaiselta CLT-tehtaalta saimme hinta-arvioksi noin 103 000 euroa. CLT-elementtien hintaa voidaan laskea joko kuutioiden tai neliömetrien mukaan. Neliömetreinä hinta on vähän hankala, koska CLT-elementtien paksuus vaihtelee, meilläkin on 60-200 millisiä elementtejä, mistä syntyy merkittäviä eroja – joten on helpompi puhua kuutioista.

Meille on siis tulossa noin 105 kuutiota CLT:tä. Kuution hinnaksi tulee suomalaisen tehtaan valmistamana noin 980 euroa per kuutio.

Latvialaisen ja itävaltalaisen tehtaan hinnat olivat lähes samat eli noin 86 000 euroa, kuljetuksineen. Kuutiohinnaksi noille tehtaille tulee siis noin 820 euroa per kuutio (kuljetus mukaan laskettuna). Itävaltalainen tehdas oli hieman halvempi kuin latvialainen ja heillä oli joitakin kommentteja talon rakenteisiin. Kommenttien perusteella lisättiin yksi liimapuupalkki talon etelä-seinälle.

Myös suomalaiselta tehtaalta kommentoitiin rakennetta ja kerrottiin, että jos heiltä tilaa elementit, niin elementtisuunnittelu pitää tehdä uudelleen, mikä maksaa 1000 euroa. Meidän nykyinen elementtisuunnitelma ei ole kuulemma toteutuskelpoinen. Taas kerran olemme hankalassa tilanteessa. Joku sanoo, ettei homma toimi ja pitäisi tehdä eri tavalla. Toinen taas on sitä mieltä, ettei ongelmaa ole.

Lisäksi suomalainen puu on tasalaatuista ja laatuvarmistettua, joten siinäkin on noiden muiden maiden elementteihin verrattuna eroja. Esimerkiksi Itävallan CLT:ssä vain näkyvä CLT-pinta on laadukkaampaa puuta. Suomalaiset elementit ovat myös päätyliimattuja, kun taas ulkomaisten tehtaiden eivät ole.

Mutta riittääkö se perusteeksi 17 000 euron hintaeroon? Jos unohdetaan kommentit, että elementtisuunnitelma ei toimi, vaan keskitytään laatuun ja päätyliimaukseen. Mielestäni 17 000 euroa on aikasta paljon rahaa ja vaikka mielelläni ostaisin kotimaisia tuotteita, niin jossain rajakin menee.

Sitten on ongelmatapaukset. Entä, jos joku elementti puuttuu tai tulee muita ongelmia? CLT-talossa pystytysvaihe on tosi kriittinen ja jos jotain puuttuu, niin se tulee melko kalliiksi. Lisäksi jos laadussa on huomautettavaa, niin kuinka sitten toimitaan – pyydetäänkö uudet elementit vai mikä siinä tilanteessa auttaa? Taas tulee melkoisen kalliiksi. Toisin sanoen, jos ongelmia tulee, niin se maksaa. Mutta joka tapauksessa olemme nyt erittäin vahvasti kallistumassa Itävallan tehtaaseen.

Sitten vaan jännätään miten meidän käy ja kuinka isossa pississä olemme – vai onko talo pystyssä parin kuukauden päästä ja säästimme 17 000 euroa.

– Samuli

Julkaistu

CLT-elementtien suunnittelu, osa 1 – pysty- vai vaakaelementit

Blogissa on eletty hiljaiseloa. Meillä on kulunut aika paljon aikaa CLT-elementtien tilausta valmistellessa. Pääasiassa olemme hioneet talon 3D-mallia arkkitehtimme Martinin kanssa ja nyt malli alkaa vihdoin olla ihan valmis. Mallin pohjalta on tehty elementtisuunnitelma, jossa koko talo on nyt jaettu paloihin – ja tämä suunnitelma lähetetään sitten CLT-tehtaalle, jossa CLT-elementit työstetään suunnitelman mukaisesti.

Aika yksinkertaista?

No on ja ei. Me olemme taas lähteneet hieman kokeelliselle puolelle suunnittelussa – pelkkä CLT-talo ei ole tarpeeksi kokeellinen, vaan teemme senkin nyt hieman eri tavalla kuin normaalisti. Tai se on ainakin tavoite. Tai ainakin arkkitehtimme on sitä mieltä, että se on paras ja nopein vaihtoehto. Parasta ja nopeintahan kannattaa aina tavoitella, eikö?

Normaalisti CLT-talot tehdään kerros kerrallaan ja välipohjan CLT-elementit lasketaan kerroksen päälle eli käytännössä CLT-elementit ovat vaakaelementtejä, joiden korkeus on sama kuin huonekorkeus. CLT-pystytys on siis aika selkeä ja yksinkertainen prosessi.

Meille CLT-elementit tulevat pystyelementteinä eli sellaisia 3 metriä leveitä ja parhaimmillaan melkein 10 metriä korkeita elementtejä. Eli kun seiniä laitetaan paikoilleen, niin kaikki kerrokset ovat aika nopeasti kasassa. Elementteihin kiinnitetään L-muotoiset teräspalkit, joiden päälle sitten lasketaan välipohjaelementit – kun seinät on ensin pystytetty.

Jos on muuten vinkata Kymenlaakson alueelta tai miksei muualtakin sopivaa paikkaa erikoisten teräspalkkien hankkimiseen, niin vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

3D-kuva CLT-talon sisuksista. Sinisellä L-muotoiset teräspalkit, joiden päällä välipohjat lepäävät.

Tässä on hieman käyty keskustelua, että kannattaako tuollainen pystyelementeistä kasattu CLT-talo vai mennäänkö nyt kuinka pahasti metsään. Me emme tosiaankaan tiedä. Olemme kuulleet mielipiteitä molempiin suuntiin ja joku sanoi, ettei homma edes onnistu tuollaisista pystyelementeistä ja on tyhmää tehdä talo noin. Toinen taas sanoi, että hyvä idea ja talon saa varmasti tosi nopeasti pystyyn.  Taas sama ongelma kuin aina aikaisemminkin, emme tiedä kuka asiantuntijoista on paras ja kenen sanaa kuunnella.

Olemme todennäköisesti ottamassa nyt pientä kokeellista riskiä ellei nyt mitään kovin ihmeellistä ilmene. Riippuu aika paljon itse asiassa CLT-elementtien hinnasta miten tästä edetään. Olemme nyt saaneet alustavan hinnan kolmelta eri CLT-elementtejä valmistavalta yritykseltä, yhdeltä suomalaiselta, yhdeltä itävaltalaiselta ja yhdeltä latvialaiselta. Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

– Samuli

Julkaistu

Miten teidän rakennusprojekti etenee?

En osaa enää edes laskea kuinka monta kertaa meiltä on kysyttä rakennusprojektin etenemisestä. Kesällä vielä vastasimme, että tarkoitus olisi saada seinät pystyyn tämän vuoden puolella. Nyt syksymmällä se on vaihtunut siihen, että pyrimme saamaan perustukset valmiiksi. Kohta varmaan vastaamme, että aloitamme hommat ensi keväänä. Hävettää hieman miten hidasta kaikki on ja tuntuu, ettei mitään tapahdu.

Voisimme toki syytellä vaikka ketä, mutta lopulta syy ja vika on kuitenkin meissä. Lähdimme ehkä vähän soitellen sotaan, tosin emme osanneet edes soittaa, saatikka sotia, joten lähtökohdat olivat melko kehnot. Olihan meillä toki paljon ideoita, mutta ideat eivät kanna kovinkaan pitkälle ilman ymmärrystä.

Ajattelimme, että kun haalimme ympärillemme asiantuntijoita, niin sittenhän projekti varmasti etenee mainiosti ja asiantuntijat kertovat meille miten saamme ideamme toteutettua. Nyt meillä on monta asiantuntijaa, jotka lähettävät meille laskuja, mutta ei se ole tehnyt meistä yhtään fiksumpia, oikeastaan välillä vielä hämmentyneempiä, kun asiantuntijat ovat keskeneen eri mieltä ja emme oikein tiedä ketä meidän pitäisi kuunnella – kuka on se kaikkein kovin asiantuntija. No eihän sellaista ole. Lopulta meidän on itse tehtävä päätös.

Rahaa on silti kulunut. Itse asiassa olemme jo oikeastaan ylittäneet budjetin, vaikkemme vielä ole edes aloittaneet. Kunhan saamme vielä muutaman vastauksen tarjouspyyntöihimme, niin pyrin kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi ja rehellisesti budjetista. Suomalaisen mentaliteettiin rahasta puhuminen ei usein sovi, mutta toisaalta se on kuitenkin yleensä se merkittävin asia rakennusprojektissa, joten mielestäni se vaatii jonkinlaista läpinäkyvyyttä.

Mutta niin. Miten teidän rakennusprojekti etenee? No ei se oikein etene ja nolottaa vastailla joka kerta samalla tavalla. Nolottaa ja ärsyttää, tosin eipä tässä pitäisi mitään äärikiirettä olla. Tai ei oikeastaam edes saisi olla. Jonkin aikaa sitten tuli sellainen olo, että nyt on pakko saada jotain aikaiseksi, mutta se olisi varmaan kaikkein tyhmintä – kiirehtiä ja saada aikaiseksi jotain keskinkertaista tai kallista tai molempia.

Vaikkei suunnitelmiin ole tullut isoja muutoksia aikoihin, niin kaikki on kuitenkin tarkentunut ja on tässä itsekin oppinut paljon kaikenlaista matkan varrella. Oppiminen on edistymistä, mutta vielä se ei näy missään. Itse kun olen kovin malttamaton ja yleensä jos Milla sanoo, että jotain pitäisi tehdä, niin olen suunnilleen saman tien ryntäämässä tekemään, vaikken oikeastaan edes vielä tiedä mitä. Yleensä Milla silloin toppuuttelee ja pakottaa meidät suunnittelemaan, mikä lienee hyvä. No nyt on ainakin suunniteltu ja mietitty – ja mielipidekin on muuttunut pariin kertaan, joten ehkä tämä on ollut vain hyvä.

– Samuli

Julkaistu

Ensimmäinen versio CLT-talon piirustuksista

Saimme ensimmäisen version piirustuksista. Olimme itse kaavailleet hyvin yksinkertaisia muotoja ja pakko myöntää, että hieman säikähdimme, kun katsoimme ensimmäistä piirustusta. Ymmärsimme kuitenkin, että tässä vaiheessa kyse on linjan hakemisesta. Arkkitehti haastaa meitä ja voimme tunnustella erilaisia ajatuksia. Piirustuksessa ei vielä ole edes kaikkia kylpyhuoneita, eikä muitakaan välttämättömiä tiloja, vaan kyseessä on enemmän hahmotelma yleisestä ilmeestä ja fiiliksestä.

Päällimmäinen ajatus meillä kuitenkin oli, että erilaisia tasoja on liikaa. On vaikea kuvitella tarkkaan miltä ratkaisu, erityisesti portaat, näyttäisivät käytännössä. Ei voi välttää ajatusta, että portaat tulisivat näyttämään silloilta eri tasojen välillä ja se tuntuu meistä turhan sekavalta (eikä sovi asumisfilosofiaamme!).

Ilmaisimme siis huolemme portaista ja tasoista, ja ehdotimme mm. että pohjakerros voisi olla yhdessä tasossa, ilman porrastusta. Mietimme myös voisiko keittiön ja sisäänkäynnin siirtää talon eteläpäätyyn. Toisaalta pidämme paljon talon muodosta – se saa jäädä kuten onkin!

-Samuli

Julkaistu

Mikä ihmeen CLT?

CLT eli cross laminated timber on laudoista ristiinliimattua massiivipuulevyä. Ensimmäisen kerran törmäsin CLT-rakentamiseen Grand Designs tv-sarjassa. En tiennyt tekniikasta mitään, mutta tekniikka ja lopputulos tekivät vaikutuksen. Siinä oli jotain raikasta ja puhdasta, mutta samalla helposti kodikkaaksi muokattavaa.

Grand Designs jakso:
http://www.dailymotion.com/video/x2go2ia

CLT-elementit ovat kestäviä ja kantavia rakenteita, mikä mahdollistaa hyvinkin mielikuvitukselliset muodot ja ratkaisut verrattuna useisiin muihin rakennustapoihin. Lisäksi CLT:n pinta voi toimia suoraan sisäpintana, jolloin sisätilat on mahdollista saada äärettömän nopeasti kuntoon. Ehkä mieltymykseni CLT:tä kohtaan johtuu laiskuudesta. Minusta on ihan mukava tehdä töitä, mutta en halua tehdä turhia asioita. Tai välillä haluan, mutta haluan itse päättää mitä turhia asioita teen. CLT antaa minulle mahdollisuuden valita.

CLT-elementti (kuva: Stora Enso)

Laiskuuteen ja ajan käyttöön liittyy myös rakentamisen nopeus. CLT-talon runkoelementit tulevat valmiina ja oikeassa koossa. Kun suunnitelmat on tehty hyvin, niin pystytys onnistuu muutamassa päivässä.

Me olemme päättäneet rakentaa CLT:stä koska

  • se on nopea pystyttää
  • sillä saadaan kaunis ja lämmin puupinta sisälle
  • sisäpinnat ovat lähes suoraan valmiit
  • suunnittelu on vapaampaa kuin monissa muissa rakennustekniikoissa.

Kysymyksiä ja aiheita, joita CLT-talon rakentaminen on tähän mennessä herättänyt ja joihin pyrimme selvittämään vastaukset tulevissa blogikirjoituksissa:

  1. CLT vs muut puutalot – miten CLT-rakentaminen eroaa muusta puurakentamisesta?
  2. Hinta – onko CLT-rakentaminen kalliimpaa kuin muu puurakentaminen?
  3. Lämpöeristys – kuinka hyvin CLT-elementti eristää lämpöä ja miten CLT-taloissa toteutetaan lämmöneristys?
  4. Terveellisyys – minkälainen sisäilma CLT-taloissa on, onko CLT-rakenteessa haitallisia aineita, jotka voivat päätyä sisäilmaan?
  5. Ekologisuus – kuinka ekologinen CLT on rakennusmateriaalina?
  6. Äänieristys – kuinka hyvä äänieristys CLT-elementeillä on ja kulkevatko askeläänet CLT-rakenteissa?
  7. Paloturvallisuus – onko kokonaan puusta valmistettu CLT paloturvallinen?
  8. Kosteuden hallinta – CLT-talon kosteusvaihtelut saavat elementit halkeilemaan ja paukahtelemaan kovaäänisesti, mistä tämä johtuu ja voiko sille tehdä jotain?

-Samuli

Julkaistu

Miksi minusta on tyhmää rakentaa ja silti aiomme tehdä niin?

En osaa tiivistää suomalaisuuden ydintä, mutta siihen voisi ihan hyvin kuulua ruisleipä, viina ja omakotitalo. En ole koskaan ollut humalassa ja ruisleipä pierettää, mutta omakotitalon voisin varmaan rakentaa – tai no syön minä ruisleipää ja joskus otan pienen lasin viskiäkin. Ehkäpä nykyään, kun puhutaan tasa-arvosta, metroseksuaaleista, useimmista sukupuolista ja kaikesta muustakin suomalaista miestä hämmentävästä, niin talon rakentaminen mielletään edelleen perinteiseksi miehisyyden osoitukseksi. Uskoisin että jokainen osaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian alun. Itse tosin en aio rakentaa suolle ja nykyään on kaivureita, mutta kuitenkin, ajatus on sama.

En ole koskaan kokenut tarvetta korostaa miehisyyttäni ja olen usein ajatellut että rakentaminen on tyhmää. Jos nyt katson asuinalueeltani myytäviä omakotitaloja, niin niitä on noin 200 kappaletta. Hinnat alkavat 25 000 eurosta ja päättyvät noin puoleen miljoonaan euroon. Siltä väliltä löytyy varmasti jokaisen budjetille sopiva koti. Ja kun otetaan kerrostaloasunnot mukaan, niin määrä moninkertaistuu. Mutta olen asunut oikeastaan koko aikuisikäni kerrostaloissa ja nyt kun olen naimisissa ja lapsetkin ovat varmaan mahdollisia, niin ehkäpä nyt olisi oikea hetki muuttaa omakotitaloon.

Millan vanhemmat tonttia mittaamassa vuonna 1989

Olemme katselleet myytäviä omakotitaloja useamman vuoden. Olemme jopa käyneet joitakin katsomassa, mutta toistaiseksi emme ole löytäneet yhtäkään, joka voittaisi nykyisen kerrostaloasuntomme. Kaikissa on aina ollut joku vika. Hetken aikaa mietimme, että ostaisimme jonkun täydellista remonttia vaativan talon, jonka sitten remontoisimme mieleiseksemme, mutta nopeasti aloimme pelkäämään homeita, rakennusteknisiä virheitä ja sen sellaisia. Miksi ottaa riski, kun voimme ihan hyvin tehdä ne virheet itsekin? Ovathan muutkin rakentaneet tai rakennuttaneet. En minä tiedä kuinka moni enää oikeasti rakentaa, pääasiassa kai rakennutetaan, mutta on hienompaa puhua rakentamisesta.

Minä rakennan perheelleni kodin kuulostaa paljon hienommalta ja arvostettavammalta kuin että minä rakennutan perheelleni kodin.

Mutta on se silti tyhmää. Niin moni asia voi mennä pieleen. Pahimmillaan rakentamisen jälkeen tai jo sen aikana ei ole enää perhettä, jolle rakentaa. En tiedä kuinka paljon eroista johtuu rakentamisesta, mutta se on varmasti kaikille tuttu uhkakuva. En myöskään ole koskaan ollut mikään rakentaja. Olen koko työikäni ollut päätetyöskentelijä. Pääasiassa minä kai ohjelmoin. Onhan sekin rakentamista, mutta digitaalisessa työskentelyssä on huomattavasti miellyttävämpi tehdä virheitä. No olen kuitenkin pari kertaa tehnyt pieniä remontteja, joten on minulla jonkunlainen käsitys rakentamisesta – todennäköisesti väärä, mutta jonkunlainen silti. Lisäksi minua pelottaa budjetti. Se ei kuulemma koskaan pidä paikkaansa. Voiko rakennusprojekti ajaa meidät vararikkoon?

Samulin isä rakennustyömaalla vuonna 1990

Rakentaminen on tyhmää. Olisi paljon helpompia ja hallittavampia vaihtoehtoja, mutta helppo ja hallittava ei välttämättä kuitenkaan ole se mitä haluamme. Me haluamme oman kodin ja meillä on ajatus siitä millainen sen pitäisi olla. Rakentaminen on oikeastaan ainoa mahdollisuus toteuttaa ajatuksemme. Rakentaminen on tyhmää, mutta meistä se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.

-Samuli