Julkaistu

CLT-elementtien suunnittelu, osa 1 – pysty- vai vaakaelementit

Blogissa on eletty hiljaiseloa. Meillä on kulunut aika paljon aikaa CLT-elementtien tilausta valmistellessa. Pääasiassa olemme hioneet talon 3D-mallia arkkitehtimme Martinin kanssa ja nyt malli alkaa vihdoin olla ihan valmis. Mallin pohjalta on tehty elementtisuunnitelma, jossa koko talo on nyt jaettu paloihin – ja tämä suunnitelma lähetetään sitten CLT-tehtaalle, jossa CLT-elementit työstetään suunnitelman mukaisesti.

Aika yksinkertaista?

No on ja ei. Me olemme taas lähteneet hieman kokeelliselle puolelle suunnittelussa – pelkkä CLT-talo ei ole tarpeeksi kokeellinen, vaan teemme senkin nyt hieman eri tavalla kuin normaalisti. Tai se on ainakin tavoite. Tai ainakin arkkitehtimme on sitä mieltä, että se on paras ja nopein vaihtoehto. Parasta ja nopeintahan kannattaa aina tavoitella, eikö?

Normaalisti CLT-talot tehdään kerros kerrallaan ja välipohjan CLT-elementit lasketaan kerroksen päälle eli käytännössä CLT-elementit ovat vaakaelementtejä, joiden korkeus on sama kuin huonekorkeus. CLT-pystytys on siis aika selkeä ja yksinkertainen prosessi.

Meille CLT-elementit tulevat pystyelementteinä eli sellaisia 3 metriä leveitä ja parhaimmillaan melkein 10 metriä korkeita elementtejä. Eli kun seiniä laitetaan paikoilleen, niin kaikki kerrokset ovat aika nopeasti kasassa. Elementteihin kiinnitetään L-muotoiset teräspalkit, joiden päälle sitten lasketaan välipohjaelementit – kun seinät on ensin pystytetty.

Jos on muuten vinkata Kymenlaakson alueelta tai miksei muualtakin sopivaa paikkaa erikoisten teräspalkkien hankkimiseen, niin vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

3D-kuva CLT-talon sisuksista. Sinisellä L-muotoiset teräspalkit, joiden päällä välipohjat lepäävät.

Tässä on hieman käyty keskustelua, että kannattaako tuollainen pystyelementeistä kasattu CLT-talo vai mennäänkö nyt kuinka pahasti metsään. Me emme tosiaankaan tiedä. Olemme kuulleet mielipiteitä molempiin suuntiin ja joku sanoi, ettei homma edes onnistu tuollaisista pystyelementeistä ja on tyhmää tehdä talo noin. Toinen taas sanoi, että hyvä idea ja talon saa varmasti tosi nopeasti pystyyn.  Taas sama ongelma kuin aina aikaisemminkin, emme tiedä kuka asiantuntijoista on paras ja kenen sanaa kuunnella.

Olemme todennäköisesti ottamassa nyt pientä kokeellista riskiä ellei nyt mitään kovin ihmeellistä ilmene. Riippuu aika paljon itse asiassa CLT-elementtien hinnasta miten tästä edetään. Olemme nyt saaneet alustavan hinnan kolmelta eri CLT-elementtejä valmistavalta yritykseltä, yhdeltä suomalaiselta, yhdeltä itävaltalaiselta ja yhdeltä latvialaiselta. Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

Julkaistu

Miten teidän rakennusprojekti etenee?

En osaa enää edes laskea kuinka monta kertaa meiltä on kysyttä rakennusprojektin etenemisestä. Kesällä vielä vastasimme, että tarkoitus olisi saada seinät pystyyn tämän vuoden puolella. Nyt syksymmällä se on vaihtunut siihen, että pyrimme saamaan perustukset valmiiksi. Kohta varmaan vastaamme, että aloitamme hommat ensi keväänä. Hävettää hieman miten hidasta kaikki on ja tuntuu, ettei mitään tapahdu.

Voisimme toki syytellä vaikka ketä, mutta lopulta syy ja vika on kuitenkin meissä. Lähdimme ehkä vähän soitellen sotaan, tosin emme osanneet edes soittaa, saatikka sotia, joten lähtökohdat olivat melko kehnot. Olihan meillä toki paljon ideoita, mutta ideat eivät kanna kovinkaan pitkälle ilman ymmärrystä.

Ajattelimme, että kun haalimme ympärillemme asiantuntijoita, niin sittenhän projekti varmasti etenee mainiosti ja asiantuntijat kertovat meille miten saamme ideamme toteutettua. Nyt meillä on monta asiantuntijaa, jotka lähettävät meille laskuja, mutta ei se ole tehnyt meistä yhtään fiksumpia, oikeastaan välillä vielä hämmentyneempiä, kun asiantuntijat ovat keskeneen eri mieltä ja emme oikein tiedä ketä meidän pitäisi kuunnella – kuka on se kaikkein kovin asiantuntija. No eihän sellaista ole. Lopulta meidän on itse tehtävä päätös.

Rahaa on silti kulunut. Itse asiassa olemme jo oikeastaan ylittäneet budjetin, vaikkemme vielä ole edes aloittaneet. Kunhan saamme vielä muutaman vastauksen tarjouspyyntöihimme, niin pyrin kirjoittamaan mahdollisimman selkeästi ja rehellisesti budjetista. Suomalaisen mentaliteettiin rahasta puhuminen ei usein sovi, mutta toisaalta se on kuitenkin yleensä se merkittävin asia rakennusprojektissa, joten mielestäni se vaatii jonkinlaista läpinäkyvyyttä.

Mutta niin. Miten teidän rakennusprojekti etenee? No ei se oikein etene ja nolottaa vastailla joka kerta samalla tavalla. Nolottaa ja ärsyttää, tosin eipä tässä pitäisi mitään äärikiirettä olla. Tai ei oikeastaam edes saisi olla. Jonkin aikaa sitten tuli sellainen olo, että nyt on pakko saada jotain aikaiseksi, mutta se olisi varmaan kaikkein tyhmintä – kiirehtiä ja saada aikaiseksi jotain keskinkertaista tai kallista tai molempia.

Vaikkei suunnitelmiin ole tullut isoja muutoksia aikoihin, niin kaikki on kuitenkin tarkentunut ja on tässä itsekin oppinut paljon kaikenlaista matkan varrella. Oppiminen on edistymistä, mutta vielä se ei näy missään. Itse kun olen kovin malttamaton ja yleensä jos Milla sanoo, että jotain pitäisi tehdä, niin olen suunnilleen saman tien ryntäämässä tekemään, vaikken oikeastaan edes vielä tiedä mitä. Yleensä Milla silloin toppuuttelee ja pakottaa meidät suunnittelemaan, mikä lienee hyvä. No nyt on ainakin suunniteltu ja mietitty – ja mielipidekin on muuttunut pariin kertaan, joten ehkä tämä on ollut vain hyvä.

– Samuli

Julkaistu

Ensimmäinen versio CLT-talon piirustuksista

Saimme ensimmäisen version piirustuksista. Olimme itse kaavailleet hyvin yksinkertaisia muotoja ja pakko myöntää, että hieman säikähdimme, kun katsoimme ensimmäistä piirustusta. Ymmärsimme kuitenkin, että tässä vaiheessa kyse on linjan hakemisesta. Arkkitehti haastaa meitä ja voimme tunnustella erilaisia ajatuksia. Piirustuksessa ei vielä ole edes kaikkia kylpyhuoneita, eikä muitakaan välttämättömiä tiloja, vaan kyseessä on enemmän hahmotelma yleisestä ilmeestä ja fiiliksestä.

Päällimmäinen ajatus meillä kuitenkin oli, että erilaisia tasoja on liikaa. On vaikea kuvitella tarkkaan miltä ratkaisu, erityisesti portaat, näyttäisivät käytännössä. Ei voi välttää ajatusta, että portaat tulisivat näyttämään silloilta eri tasojen välillä ja se tuntuu meistä turhan sekavalta (eikä sovi asumisfilosofiaamme!).

Ilmaisimme siis huolemme portaista ja tasoista, ja ehdotimme mm. että pohjakerros voisi olla yhdessä tasossa, ilman porrastusta. Mietimme myös voisiko keittiön ja sisäänkäynnin siirtää talon eteläpäätyyn. Toisaalta pidämme paljon talon muodosta – se saa jäädä kuten onkin!

-Samuli

Julkaistu

Mikä ihmeen CLT?

CLT eli cross laminated timber on laudoista ristiinliimattua massiivipuulevyä. Ensimmäisen kerran törmäsin CLT-rakentamiseen Grand Designs tv-sarjassa. En tiennyt tekniikasta mitään, mutta tekniikka ja lopputulos tekivät vaikutuksen. Siinä oli jotain raikasta ja puhdasta, mutta samalla helposti kodikkaaksi muokattavaa.

Grand Designs jakso:
http://www.dailymotion.com/video/x2go2ia

CLT-elementit ovat kestäviä ja kantavia rakenteita, mikä mahdollistaa hyvinkin mielikuvitukselliset muodot ja ratkaisut verrattuna useisiin muihin rakennustapoihin. Lisäksi CLT:n pinta voi toimia suoraan sisäpintana, jolloin sisätilat on mahdollista saada äärettömän nopeasti kuntoon. Ehkä mieltymykseni CLT:tä kohtaan johtuu laiskuudesta. Minusta on ihan mukava tehdä töitä, mutta en halua tehdä turhia asioita. Tai välillä haluan, mutta haluan itse päättää mitä turhia asioita teen. CLT antaa minulle mahdollisuuden valita.

CLT-elementti (kuva: Stora Enso)

Laiskuuteen ja ajan käyttöön liittyy myös rakentamisen nopeus. CLT-talon runkoelementit tulevat valmiina ja oikeassa koossa. Kun suunnitelmat on tehty hyvin, niin pystytys onnistuu muutamassa päivässä.

Me olemme päättäneet rakentaa CLT:stä koska

  • se on nopea pystyttää
  • sillä saadaan kaunis ja lämmin puupinta sisälle
  • sisäpinnat ovat lähes suoraan valmiit
  • suunnittelu on vapaampaa kuin monissa muissa rakennustekniikoissa.

Kysymyksiä ja aiheita, joita CLT-talon rakentaminen on tähän mennessä herättänyt ja joihin pyrimme selvittämään vastaukset tulevissa blogikirjoituksissa:

  1. CLT vs muut puutalot – miten CLT-rakentaminen eroaa muusta puurakentamisesta?
  2. Hinta – onko CLT-rakentaminen kalliimpaa kuin muu puurakentaminen?
  3. Lämpöeristys – kuinka hyvin CLT-elementti eristää lämpöä ja miten CLT-taloissa toteutetaan lämmöneristys?
  4. Terveellisyys – minkälainen sisäilma CLT-taloissa on, onko CLT-rakenteessa haitallisia aineita, jotka voivat päätyä sisäilmaan?
  5. Ekologisuus – kuinka ekologinen CLT on rakennusmateriaalina?
  6. Äänieristys – kuinka hyvä äänieristys CLT-elementeillä on ja kulkevatko askeläänet CLT-rakenteissa?
  7. Paloturvallisuus – onko kokonaan puusta valmistettu CLT paloturvallinen?
  8. Kosteuden hallinta – CLT-talon kosteusvaihtelut saavat elementit halkeilemaan ja paukahtelemaan kovaäänisesti, mistä tämä johtuu ja voiko sille tehdä jotain?

-Samuli

Julkaistu

Miksi minusta on tyhmää rakentaa ja silti aiomme tehdä niin?

En osaa tiivistää suomalaisuuden ydintä, mutta siihen voisi ihan hyvin kuulua ruisleipä, viina ja omakotitalo. En ole koskaan ollut humalassa ja ruisleipä pierettää, mutta omakotitalon voisin varmaan rakentaa – tai no syön minä ruisleipää ja joskus otan pienen lasin viskiäkin. Ehkäpä nykyään, kun puhutaan tasa-arvosta, metroseksuaaleista, useimmista sukupuolista ja kaikesta muustakin suomalaista miestä hämmentävästä, niin talon rakentaminen mielletään edelleen perinteiseksi miehisyyden osoitukseksi. Uskoisin että jokainen osaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian alun. Itse tosin en aio rakentaa suolle ja nykyään on kaivureita, mutta kuitenkin, ajatus on sama.

En ole koskaan kokenut tarvetta korostaa miehisyyttäni ja olen usein ajatellut että rakentaminen on tyhmää. Jos nyt katson asuinalueeltani myytäviä omakotitaloja, niin niitä on noin 200 kappaletta. Hinnat alkavat 25 000 eurosta ja päättyvät noin puoleen miljoonaan euroon. Siltä väliltä löytyy varmasti jokaisen budjetille sopiva koti. Ja kun otetaan kerrostaloasunnot mukaan, niin määrä moninkertaistuu. Mutta olen asunut oikeastaan koko aikuisikäni kerrostaloissa ja nyt kun olen naimisissa ja lapsetkin ovat varmaan mahdollisia, niin ehkäpä nyt olisi oikea hetki muuttaa omakotitaloon.

Millan vanhemmat tonttia mittaamassa vuonna 1989

Olemme katselleet myytäviä omakotitaloja useamman vuoden. Olemme jopa käyneet joitakin katsomassa, mutta toistaiseksi emme ole löytäneet yhtäkään, joka voittaisi nykyisen kerrostaloasuntomme. Kaikissa on aina ollut joku vika. Hetken aikaa mietimme, että ostaisimme jonkun täydellista remonttia vaativan talon, jonka sitten remontoisimme mieleiseksemme, mutta nopeasti aloimme pelkäämään homeita, rakennusteknisiä virheitä ja sen sellaisia. Miksi ottaa riski, kun voimme ihan hyvin tehdä ne virheet itsekin? Ovathan muutkin rakentaneet tai rakennuttaneet. En minä tiedä kuinka moni enää oikeasti rakentaa, pääasiassa kai rakennutetaan, mutta on hienompaa puhua rakentamisesta.

Minä rakennan perheelleni kodin kuulostaa paljon hienommalta ja arvostettavammalta kuin että minä rakennutan perheelleni kodin.

Mutta on se silti tyhmää. Niin moni asia voi mennä pieleen. Pahimmillaan rakentamisen jälkeen tai jo sen aikana ei ole enää perhettä, jolle rakentaa. En tiedä kuinka paljon eroista johtuu rakentamisesta, mutta se on varmasti kaikille tuttu uhkakuva. En myöskään ole koskaan ollut mikään rakentaja. Olen koko työikäni ollut päätetyöskentelijä. Pääasiassa minä kai ohjelmoin. Onhan sekin rakentamista, mutta digitaalisessa työskentelyssä on huomattavasti miellyttävämpi tehdä virheitä. No olen kuitenkin pari kertaa tehnyt pieniä remontteja, joten on minulla jonkunlainen käsitys rakentamisesta – todennäköisesti väärä, mutta jonkunlainen silti. Lisäksi minua pelottaa budjetti. Se ei kuulemma koskaan pidä paikkaansa. Voiko rakennusprojekti ajaa meidät vararikkoon?

Samulin isä rakennustyömaalla vuonna 1990

Rakentaminen on tyhmää. Olisi paljon helpompia ja hallittavampia vaihtoehtoja, mutta helppo ja hallittava ei välttämättä kuitenkaan ole se mitä haluamme. Me haluamme oman kodin ja meillä on ajatus siitä millainen sen pitäisi olla. Rakentaminen on oikeastaan ainoa mahdollisuus toteuttaa ajatuksemme. Rakentaminen on tyhmää, mutta meistä se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.

-Samuli