Julkaistu

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – ja paskat

En ole aina ihan varma pidänkö sanonnoista. Yleensä minua ärsyttää sanontojen lopullinen sävy ja piittaamattomuus vaihtoehdoista. Sanonnat ovat ehdottomia. Sanonnoissa asia on aina jotenkin ja se siitä sitten. Hyvin suunniteltu on varmasti arvokasta, mutta ei se silti ole vielä puoliksi tehty. Toki se suunnittelu auttaa tekemistä tosi paljon, mutta ei mitään ole oikeasti tehty paitsi se suunnitelma. Kyse on tavallaan turhautumisesta, haluaisin jo tehdä.

Meillä oli ensimmäinen suunnittelupalaveri. Olimme lähettäneet arkkitehdillemme Martinille referenssikuvia taloista joista pidämme, selvittäneet minkälaisia tiloja ja huoneita haluaisimme taloomme – ja lisäksi kertoneet itsestämme ja puuhailustamme. Alun turhautumisesta ei kannata päätellä, että palaveri olisi mennyt huonosti, päinvastoin, Martinin esittelemät suunnitelmat ylittivät odotuksemme, vaikka olivatkin raakileita vielä. Tämän takia juuri valitsimme arkkitehdin. Vaikka kuvittelemme olevamme luovia ja melko kekseliäitä, niin silti saimme jo ensimmäisessä suunnitelmassa jotain uutta ja mielenkiintoista, mitä emme itse olleet ajatelleet.

Olimme nimittäin salaa sommitelleet huonejärjestyksiä, mutta ei kerrota sitä kenellekään, eihän? Koska emme tiedä rakentamisesta ja meitä huolestutti budjetti, niin suunnittelimme aika perinteisesti, eikä suunnitelmassamme ollut mitään kekseliästä, vain huoneita ripoteltuna kahteen kerrokseen. Tiesimme tämän itsekin ja kun koostimme materiaalia arkkitehdille niin tietoisesti pyrimme välttämään liikaa omien ajatustemme tuomista esille, jotta Martin voisi pohtia asiaa ilman liian rajoittavaa suunnitelmaa.

Kyse ei ole mistään mullistavasta, emmekä me mitään mullistavaa haluakaan, mutta silti pieni tasoilla leikittely, muotojen rikkominen ja yleinen fiilis tuntui sopivalta – ja sellaiselta, mitä emme varmaan itse ihan heti olisi tulleet ajatelleeksi. Lisäksi CLT-talossa budjettikaan ei kasva niin kauheasti pienistä muutoksista ja muodon rikkomisesta, kun monessa muussa rakennustavassa tuollainen voisi tuoda kustannuksia merkittävästi lisää. CLT-rakentamisessa materiaalin mahdollisuudet menevät hukkaan, jos ei yhtään leikittele.

Alustava suunnitelma miellytti meitä, mutta kaikki ei ole vielä selvää. Ensin pitää selvittää saammeko rakentaa siihen paikkaan mihin haluamme, kun kaavoituksessa on joku suoja-alue niillä paikkeilla, missä talon olisi paras olla – meidän mielestämme ainakin – ja onko talosta tulossa liian korkea, kun sillekin on joku raja. Paljon kyseltävää, että saadaan suunnitelmat etenemään. Minä vaan olen malttamaton ja haluaisin jo tehdä jotain – mutta siihen on vielä aikaa. Ensin selvitetään, sitten suunnitellaan ja sen jälkeen pitää saada vielä lupa tekemiselle. Toisaalta niinhän se menee meillä kotonakin.

-Samuli

Julkaistu

Haltia

Kävimme Suomen Luontokeskus Haltiassa. Rakennus sijaitsee Espoon Nuuksiossa ja on ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus. Haltia on toteutettu kellarikerrosta lukuunottamatta CLT-elementeistä ja se on rakennettu vuonna 2012. Haltian kantavat rakenteet ja verhoilu ovat puuta. Haltia on Suomen ensimmäinen rakennus, jossa on puinen hissikuilu.

Haltiaan rakennuksena voitte tutustua sen omilla sivuilla tarkemmin: https://www.haltia.com/fi/haltia-suomen-luontokeskus/

Olemme miettineet mitä aiomme tehdä CLT-seinille omassa kodissamme. Paljas puupinta lattiasta kattoon on tuntunut hieman arveluttavalta,  mutta ainakaan Haltiassa sisätilat eivät muistuta lainkaan 70-luvun tunkkaista pintaa, vaikka puu onkin jätetty kokonaan näkyviin. Kokonaisuus oli lämmin ja yllättävän raikas. Mukavan kotoisa. Ehkä uskallamme itsekin jättää puupintaa reilusti näkyviin?

-Samuli

Julkaistu

Mikä ihmeen CLT?

CLT eli cross laminated timber on laudoista ristiinliimattua massiivipuulevyä. Ensimmäisen kerran törmäsin CLT-rakentamiseen Grand Designs tv-sarjassa. En tiennyt tekniikasta mitään, mutta tekniikka ja lopputulos tekivät vaikutuksen. Siinä oli jotain raikasta ja puhdasta, mutta samalla helposti kodikkaaksi muokattavaa.

Grand Designs jakso:
http://www.dailymotion.com/video/x2go2ia

CLT-elementit ovat kestäviä ja kantavia rakenteita, mikä mahdollistaa hyvinkin mielikuvitukselliset muodot ja ratkaisut verrattuna useisiin muihin rakennustapoihin. Lisäksi CLT:n pinta voi toimia suoraan sisäpintana, jolloin sisätilat on mahdollista saada äärettömän nopeasti kuntoon. Ehkä mieltymykseni CLT:tä kohtaan johtuu laiskuudesta. Minusta on ihan mukava tehdä töitä, mutta en halua tehdä turhia asioita. Tai välillä haluan, mutta haluan itse päättää mitä turhia asioita teen. CLT antaa minulle mahdollisuuden valita.

CLT-elementti (kuva: Stora Enso)

Laiskuuteen ja ajan käyttöön liittyy myös rakentamisen nopeus. CLT-talon runkoelementit tulevat valmiina ja oikeassa koossa. Kun suunnitelmat on tehty hyvin, niin pystytys onnistuu muutamassa päivässä.

Me olemme päättäneet rakentaa CLT:stä koska

  • se on nopea pystyttää
  • sillä saadaan kaunis ja lämmin puupinta sisälle
  • sisäpinnat ovat lähes suoraan valmiit
  • suunnittelu on vapaampaa kuin monissa muissa rakennustekniikoissa.

Kysymyksiä ja aiheita, joita CLT-talon rakentaminen on tähän mennessä herättänyt ja joihin pyrimme selvittämään vastaukset tulevissa blogikirjoituksissa:

  1. CLT vs muut puutalot – miten CLT-rakentaminen eroaa muusta puurakentamisesta?
  2. Hinta – onko CLT-rakentaminen kalliimpaa kuin muu puurakentaminen?
  3. Lämpöeristys – kuinka hyvin CLT-elementti eristää lämpöä ja miten CLT-taloissa toteutetaan lämmöneristys?
  4. Terveellisyys – minkälainen sisäilma CLT-taloissa on, onko CLT-rakenteessa haitallisia aineita, jotka voivat päätyä sisäilmaan?
  5. Ekologisuus – kuinka ekologinen CLT on rakennusmateriaalina?
  6. Äänieristys – kuinka hyvä äänieristys CLT-elementeillä on ja kulkevatko askeläänet CLT-rakenteissa?
  7. Paloturvallisuus – onko kokonaan puusta valmistettu CLT paloturvallinen?
  8. Kosteuden hallinta – CLT-talon kosteusvaihtelut saavat elementit halkeilemaan ja paukahtelemaan kovaäänisesti, mistä tämä johtuu ja voiko sille tehdä jotain?

-Samuli

Julkaistu

Miksi minusta on tyhmää rakentaa ja silti aiomme tehdä niin?

En osaa tiivistää suomalaisuuden ydintä, mutta siihen voisi ihan hyvin kuulua ruisleipä, viina ja omakotitalo. En ole koskaan ollut humalassa ja ruisleipä pierettää, mutta omakotitalon voisin varmaan rakentaa – tai no syön minä ruisleipää ja joskus otan pienen lasin viskiäkin. Ehkäpä nykyään, kun puhutaan tasa-arvosta, metroseksuaaleista, useimmista sukupuolista ja kaikesta muustakin suomalaista miestä hämmentävästä, niin talon rakentaminen mielletään edelleen perinteiseksi miehisyyden osoitukseksi. Uskoisin että jokainen osaa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla trilogian alun. Itse tosin en aio rakentaa suolle ja nykyään on kaivureita, mutta kuitenkin, ajatus on sama.

En ole koskaan kokenut tarvetta korostaa miehisyyttäni ja olen usein ajatellut että rakentaminen on tyhmää. Jos nyt katson asuinalueeltani myytäviä omakotitaloja, niin niitä on noin 200 kappaletta. Hinnat alkavat 25 000 eurosta ja päättyvät noin puoleen miljoonaan euroon. Siltä väliltä löytyy varmasti jokaisen budjetille sopiva koti. Ja kun otetaan kerrostaloasunnot mukaan, niin määrä moninkertaistuu. Mutta olen asunut oikeastaan koko aikuisikäni kerrostaloissa ja nyt kun olen naimisissa ja lapsetkin ovat varmaan mahdollisia, niin ehkäpä nyt olisi oikea hetki muuttaa omakotitaloon.

Millan vanhemmat tonttia mittaamassa vuonna 1989

Olemme katselleet myytäviä omakotitaloja useamman vuoden. Olemme jopa käyneet joitakin katsomassa, mutta toistaiseksi emme ole löytäneet yhtäkään, joka voittaisi nykyisen kerrostaloasuntomme. Kaikissa on aina ollut joku vika. Hetken aikaa mietimme, että ostaisimme jonkun täydellista remonttia vaativan talon, jonka sitten remontoisimme mieleiseksemme, mutta nopeasti aloimme pelkäämään homeita, rakennusteknisiä virheitä ja sen sellaisia. Miksi ottaa riski, kun voimme ihan hyvin tehdä ne virheet itsekin? Ovathan muutkin rakentaneet tai rakennuttaneet. En minä tiedä kuinka moni enää oikeasti rakentaa, pääasiassa kai rakennutetaan, mutta on hienompaa puhua rakentamisesta.

Minä rakennan perheelleni kodin kuulostaa paljon hienommalta ja arvostettavammalta kuin että minä rakennutan perheelleni kodin.

Mutta on se silti tyhmää. Niin moni asia voi mennä pieleen. Pahimmillaan rakentamisen jälkeen tai jo sen aikana ei ole enää perhettä, jolle rakentaa. En tiedä kuinka paljon eroista johtuu rakentamisesta, mutta se on varmasti kaikille tuttu uhkakuva. En myöskään ole koskaan ollut mikään rakentaja. Olen koko työikäni ollut päätetyöskentelijä. Pääasiassa minä kai ohjelmoin. Onhan sekin rakentamista, mutta digitaalisessa työskentelyssä on huomattavasti miellyttävämpi tehdä virheitä. No olen kuitenkin pari kertaa tehnyt pieniä remontteja, joten on minulla jonkunlainen käsitys rakentamisesta – todennäköisesti väärä, mutta jonkunlainen silti. Lisäksi minua pelottaa budjetti. Se ei kuulemma koskaan pidä paikkaansa. Voiko rakennusprojekti ajaa meidät vararikkoon?

Samulin isä rakennustyömaalla vuonna 1990

Rakentaminen on tyhmää. Olisi paljon helpompia ja hallittavampia vaihtoehtoja, mutta helppo ja hallittava ei välttämättä kuitenkaan ole se mitä haluamme. Me haluamme oman kodin ja meillä on ajatus siitä millainen sen pitäisi olla. Rakentaminen on oikeastaan ainoa mahdollisuus toteuttaa ajatuksemme. Rakentaminen on tyhmää, mutta meistä se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta.

-Samuli