Julkaistu

Halkokatos

Lattian suhteen ei vielä ole tehty lopullisia päätöksiä, mutta nyt viime aikoina onkin keskitytty enemmän ulkotöihin, koska kelit ovat olleet kohdallaan – tosin välillä vähän liiankin kohdallaan. Välitöinä syntyi halkokatos.

Kun CLT-elementit tilataan, niin periaatteessa kaikki ikkuna- ja oviaukot ovat hinnassa mukana. Tai siis ne elementit, jotka irrotetaan ikkuna- ja oviaukoista. Kun tilaus tehdään, niin on mahdollista pyytää nuo ylimääräiset jämäpalat kuljetukseen mukaan. Ja koska olen aina kyennyt samaistumaan Sulo Viléniin ja ymmärtämään houkutuksen hankkia jotain, jos halvalla saa, niin nyt tilanne oli mitä mainioin: oli mahdollisuus saada jotain ilmaiseksi!

Pystytysvaiheessa pystytystiimi hieman kuittaili asiasta, että aika paljon sinulle on tuota hukkapalaa tulossa. Kuulemma usein ihmiset tekevät sen virheen, että ottavat nuo ilmaiset palat mukaan ja sitten lopulta maksavat siitä, että pääsevät niistä eroon. Ja lisäksi osa paloista oli melkoisen isoja, joten niitä ei edes kahden miehen voimin liikuttele. Sain huomata sen, kun talon pystytyksen jälkeen metsässä oli epämääräinen kasa CLT-elementtejä.

CLT hukkalementtejö

Onnekseni – tai no onnekseni ja onnekseni, kyllähän se rahaa vei – nosturia tarvittiin uudestaan tontille, kun kattotöitä tehtiin. Kun oikeat työt oli tehty eli kattovasat nostettu katolle ja asennettu paikoilleen, niin pääsin juoksentelemaan edestakaisin autotallin alatasanteen ja talon ylätasanteen väliä, kun nostatin suurimman osan CLT-elementeistä ylätasolle – jos niistä vaikka tekisi jotain, niin onhan ne nyt kiva järjestää edes suht mukaviin pinoihin. Siinä taisi melkoisella tahdilla mennä reilu tunti – että elementit sai kasaan. Oli nimittäin hoppu, sillä tuollainen nosturi maksaa kuitenkin ihan tarpeeksi.

CLT-halkoliiterin runko pystytetty
CLT-halkoliiterin runko pystytetty

Tosiaan CLT-kasa oli hyvin epämääräinen ja osassa oli nostohihnat paikoillaan, mutta suurimassa osassa ei ollut, joten siirtely otti aikansa, mutta sain kuitenkin kahteen enimmäkseen siistiin pinoon kaikki elementit: vinot elementit ja suorat elementit. Minusta jako oli hyvä ja selkeä.

No siinä minulla sitten oli kaksi kasaa CLT-elementtejä ja jotainhan niistä pitäisi keksiä. Saattoi olla isäni idea tai sitten jotain juttelin isäni kanssa, niin keksittiin, että mitä jos niistä rakentaisi halkokatoksen. Koska tontilta on kuitenkin kaadettu kymmenkunta puuta joten halkoja – tai no tulevia halkoja, tällä hetkellä pääasiassa pöllejä – on melkoisesti ja pitäähän ne johonkin saada. Nopeasti suunnitelma kasaan ja hommiin.

Ensin kartoitettiin elementit ja löydettiin sopivat elementit, joiden varaan halkokatos voitaisiin kasata. Moottorisahalla saimme halkaistua pari elementtiä ja meillä oli pian 3 noin 200×200 mm CLT-parrua, joiden päälle sivuseinät ja takaseinä saataisiin mukavasti.

Olimme aiemmin jo valinneet yläkerran vinoikkunan suunnittelun lähtökohdaksi, koska siitä saisimme päätyseinän ja katon kaltevuus sekä seinän pituus määräytyisivät sen mukaan. Tämän jälkeen isommat työstöt moottorisahalla ja meillä olikin äkkiä kaikki palat kasassa. Tai ainakin suurin osa.

CLT-Halkoliiterin kattoruoteet asennettuna
CLT-Halkoliiterin kattoruoteet asennettuna

Alkuvaiheessa oli riittänyt, että elementit oli vaan kaatanut maahan ja sahaillut oikeaan kokoon, mutta nyt meillä oli iso päätyseinä, eikä se liikkunut mihinkään kolmen miehen voimin. Olimme siis isäni ja pikkuveljeni kanssa tekemässä hommaa. Tai no saimme me sen elementin juuri ja juuri nostettua, mutta kuljetus ei onnistunut. Hetken aikaa soiteltuani sain siskon miehen paikalle. Onneksi hänellä oli ollut juuri firman virkistyspäivä, joten puhtia riitti hyvin ja saimme neljästään raahattua elementit paikoilleen ja halkokatoksen rungon kasaan.

Minulla oli akkukäyttöinen käsisirkkeli, jolla sai sahattua 53 mm syvyyteen ja suurin osa CLT-elementeistä oli 100 mm paksuja, mutta sahaamalla ensin toiselta ja sitten toiselta puolelta elementit sai yllättävän nopeasti oikean kokoisiin paloihin, jotka vain sijoitteli paikoilleen ja ruuvaili kiinni. Koska elementtejä oli aika paljon, niin teimme halkokatokseen myös lattian CLT:stä. Kattopellit saimme Millan isältä – olivat odottaneet meidän projektia noin kaksikymmentä vuotta vintillä. Periaatteessa halkoliiteri syntyi ruuvien hinnalla, jos ei huomioi  päivän työtä, joka tekemiseen meni.

CLT-Laavu, valmiina ja puitakin jo täytteenä

Taas toki voi miettiä, että oliko tuossa mitään järkeä – mutta ainakin on taloon hyvin sopiva paikka haloille.

– Samuli

Julkaistu

CLT-runko on pystyssä!

Tiesin, että CLT-runko saadaan pystyyn nopeasti, mutta pakko myöntää, että olin kyllä hämmentynyt kuinka nopeasti kaikki kävi. Viime viikon maanantaina vähän kahdeksan jälkeen saapui KHL:n ensimmäinen kuorma Itävallasta. Keskiviikkona toinen. Torstaina hyvissä ajoin oli viimeinenkin kattoelementti paikoillaan ja katon saumat tiivistetty. Neljä päivää. Se on aika vähän. Toki kaikki ei olisi mennyt näin nopeasti, jos töitä ei olisi tehty ammattilaisten kanssa.

Ensimmäiseksi arkkitehtimme Martin suunnitteli talon ja teki myös CLT-elementtisuunnittelun eli jakoi 3D-mallin sopiviksi CLT-elementeiksi. Martinin suunnittelemat pystyelementit vähän jännittivät, koska ainakin yksi suomalainen CLT-tehdas sanoi, ettei tuo elementtisuunnitelma ole mahdollinen. Onneksi olivat väärässä ja Martin oikeassa. Tilanne oli kyllä näin rakennuttajalle aika stressaava, kun toinen asiantuntija sanoo, ettei työ ole mahdollinen. Olimme kuitenkin jo pitkään luottaneet Martiniin ja päätimme tälläkin kertaa luottaa siihen, että hän tiesi mitä teki.

Tämän jälkeen KHL:n tehdas työsti elementit Martinin suunnitelmien mukaan ja työn jälki oli äärimmäisen tarkkaa. Elementit myös saapuivat ajallaan, eikä elementtejä puuttunut yhtään. Muutama hassu nostopalikka puuttui, mutta pystytystiimi ei jäänyt murehtimaan, vaan hoiti homman varsin näppärästi.

Ja kolmanneksi Emmahusin Erkki tiiminsä kanssa pystytti talon. Sekään ei ollut mikään helppo tehtävä, koska ensin Erkin piti korjailla perustuksien virheitä ja tasoittaa asennuspinnat CLT:tä varten. Perustusten päälle tuli liimapuupalkit, joiden korko piti tehdä täysin yhteneväksi, että CLT-lattialementit voitiin laskea niiden päälle – ja sitten korkeat pystyelementit lattian päälle. Pienikin heitto ja rako elementin alaosassa voisi aiheuttaa kymmenen metriä korkeissa seinäelementeissä melko isonkin raon yläosassa. Kaikki elementit asettuivat paikoilleen ja työt etenivät rivakasti.

Kiitos kaikille asiantuntijoille tähän mennessä! Talo ei ole vielä valmis, mutta nyt vihdoin talon valmistuminen tuntuu todelliselta, kun runko on pystyssä ja sisällä voi kävellä. Seuraavana on vuorossa katon rakenteet ja vesikatto sekä ikkunat ja ovet.

Pystytyksestä on valtava määrä kuvamateriaalia ja sen läpikäyminen voi viedä hetken, mutta lisäilen kuvia ja videoita hiljalleen.

– Samuli

Julkaistu

Terveisiä yhdeksästä metristä

Kun asiat etenevät, niin ne etenevätkin sitten aika vauhdilla. Teen alle listan, niin on selkeämpää:

  1. CLT-elementit on tilattu, ne tulevat Itävallasta ja muutaman lisäyksen jälkeen elementeille tuli hintaa noin 88 000 euroa kuljetuksineen
  2. Talon ympärille pitää rakentaa telineet, jotta noin 10 metriä korkeiden pystyelementtien kiinnityksiin päästään käsiksi
  3. Toimitus tulee noin viikon päästä ja sitten jännittää

Päädyimme tilaamaan talon CLT-elementit Itävallasta, KLH:n tehtaalta. Syynä oli puhtaasti raha. Itävallan elementit jäivät reilu 15 000 euroa halvemmiksi kuljetuksineen. 15 000 euroa on kuitenkin aika paljon rahaa, joten päätimme ottaa pienen riskin tilaamalla elementit ulkomailta. Jokaisen kannattaa tehdä itse päätös tässä asiassa – ja me kerromme parin viikon päästä miten meidän lopulta kävi.

Tosiaan nyt pari viikonloppua ja arki-illat ovat kulunut telineiden parissa ja valmistelevassa työssä. Talon ympärille pitää rakentaa joka puolelle telineet, hieman eri korkeuksiin riippuen katon korkeudesta, jotta asennus tulee onnistumaan. Samalla telineiden korkeimmassa kohdassa vihdoin näki millaiset näkymät ylimmästä kerroksesta on.

Telineet ovat kasassa ja valitsemamme pystytystiimi Emmahus kävi tekemässä pohjatyöt CLT-asennusta varten, joten nyt vaan odotellaan pystytyspäivää, joka on noin viikon päästä.

Onneksi on koko ajan ollut vähän kiire, niin ei ole ehtinyt vielä jännittämään. Meille iski tähän samalla muutto päälle, joten kiire tuplaantui. Muutamme talon valmistumiseen asti Millan vanhemmille. Sekin on pitänyt kiireisenä. Terveisiä vaan sinne! Käytännössä kahden viikon sisällä muutamme ja talon runko tulee olemaan pystyssä.

Siinä on paljon asioita kahdelle viikolle.

– Samuli

Julkaistu

CLT-tehtaita

Meiltä on jonkin verran kyselty CLT-tehtaista ja ajattelin nyt laittaa tähän listan paikoista, joista me kysyimme tarjouksen. En laita mitään hintatietoja, koska hinnat voivat aina vaihdella ja kannattaa aina kysyä tarjous mahdollisimman monesta paikasta.

Kaikki tehtaat ovat vastailleet tosi hyvin kysymyksiin ja palvelussa ei ole ollut merkittäviä eroja, joten meillä valintaan lopulta vaikuttaa eniten hinta. Toki kannattaa laatua myös miettiä – mutta laadustakin kuulee kommenttia vähän kaikkiin suuntiin.

Kaikki paikat eivät ole CLT-tehtaita, vaan toimivat jälleenmyyjinä, mutta halusin silti tuoda kaikki mahdollisuudet esille – nimittäin monta kertaa voi olla helpompaa toimia jälleenmyyjän kanssa kuin ottaa suoraan yhteyttä tehtaalle.

CELT – http://celt.fi/
Crosslam – http://www.crosslam.fi/
Emmahus – http://www.emmahus.fi
Hoisko – http://www.hoisko.fi/
KLH – http://www.klh.at/en/
Kuninkaankylän Puurakentajat – http://www.puurakentajat.fi/
Skonto – http://www.crosstimbersystems.com/
Stora Enso – http://www.clt.info/en/
Timbeco – http://www.timbeco.ee/en/

Julkaistu

CLT-elementtien hinta-arviot

Olemme saaneet alustavan hinta-arvion usealta eri CLT-tehtaalta.

Edullisimmalta suomalaiselta CLT-tehtaalta saimme hinta-arvioksi noin 103 000 euroa. CLT-elementtien hintaa voidaan laskea joko kuutioiden tai neliömetrien mukaan. Neliömetreinä hinta on vähän hankala, koska CLT-elementtien paksuus vaihtelee, meilläkin on 60-200 millisiä elementtejä, mistä syntyy merkittäviä eroja – joten on helpompi puhua kuutioista.

Meille on siis tulossa noin 105 kuutiota CLT:tä. Kuution hinnaksi tulee suomalaisen tehtaan valmistamana noin 980 euroa per kuutio.

Latvialaisen ja itävaltalaisen tehtaan hinnat olivat lähes samat eli noin 86 000 euroa, kuljetuksineen. Kuutiohinnaksi noille tehtaille tulee siis noin 820 euroa per kuutio (kuljetus mukaan laskettuna). Itävaltalainen tehdas oli hieman halvempi kuin latvialainen ja heillä oli joitakin kommentteja talon rakenteisiin. Kommenttien perusteella lisättiin yksi liimapuupalkki talon etelä-seinälle.

Myös suomalaiselta tehtaalta kommentoitiin rakennetta ja kerrottiin, että jos heiltä tilaa elementit, niin elementtisuunnittelu pitää tehdä uudelleen, mikä maksaa 1000 euroa. Meidän nykyinen elementtisuunnitelma ei ole kuulemma toteutuskelpoinen. Taas kerran olemme hankalassa tilanteessa. Joku sanoo, ettei homma toimi ja pitäisi tehdä eri tavalla. Toinen taas on sitä mieltä, ettei ongelmaa ole.

Lisäksi suomalainen puu on tasalaatuista ja laatuvarmistettua, joten siinäkin on noiden muiden maiden elementteihin verrattuna eroja. Esimerkiksi Itävallan CLT:ssä vain näkyvä CLT-pinta on laadukkaampaa puuta. Suomalaiset elementit ovat myös päätyliimattuja, kun taas ulkomaisten tehtaiden eivät ole.

Mutta riittääkö se perusteeksi 17 000 euron hintaeroon? Jos unohdetaan kommentit, että elementtisuunnitelma ei toimi, vaan keskitytään laatuun ja päätyliimaukseen. Mielestäni 17 000 euroa on aikasta paljon rahaa ja vaikka mielelläni ostaisin kotimaisia tuotteita, niin jossain rajakin menee.

Sitten on ongelmatapaukset. Entä, jos joku elementti puuttuu tai tulee muita ongelmia? CLT-talossa pystytysvaihe on tosi kriittinen ja jos jotain puuttuu, niin se tulee melko kalliiksi. Lisäksi jos laadussa on huomautettavaa, niin kuinka sitten toimitaan – pyydetäänkö uudet elementit vai mikä siinä tilanteessa auttaa? Taas tulee melkoisen kalliiksi. Toisin sanoen, jos ongelmia tulee, niin se maksaa. Mutta joka tapauksessa olemme nyt erittäin vahvasti kallistumassa Itävallan tehtaaseen.

Sitten vaan jännätään miten meidän käy ja kuinka isossa pississä olemme – vai onko talo pystyssä parin kuukauden päästä ja säästimme 17 000 euroa.

– Samuli

Julkaistu

CLT-elementtien suunnittelu, osa 1 – pysty- vai vaakaelementit

Blogissa on eletty hiljaiseloa. Meillä on kulunut aika paljon aikaa CLT-elementtien tilausta valmistellessa. Pääasiassa olemme hioneet talon 3D-mallia arkkitehtimme Martinin kanssa ja nyt malli alkaa vihdoin olla ihan valmis. Mallin pohjalta on tehty elementtisuunnitelma, jossa koko talo on nyt jaettu paloihin – ja tämä suunnitelma lähetetään sitten CLT-tehtaalle, jossa CLT-elementit työstetään suunnitelman mukaisesti.

Aika yksinkertaista?

No on ja ei. Me olemme taas lähteneet hieman kokeelliselle puolelle suunnittelussa – pelkkä CLT-talo ei ole tarpeeksi kokeellinen, vaan teemme senkin nyt hieman eri tavalla kuin normaalisti. Tai se on ainakin tavoite. Tai ainakin arkkitehtimme on sitä mieltä, että se on paras ja nopein vaihtoehto. Parasta ja nopeintahan kannattaa aina tavoitella, eikö?

Normaalisti CLT-talot tehdään kerros kerrallaan ja välipohjan CLT-elementit lasketaan kerroksen päälle eli käytännössä CLT-elementit ovat vaakaelementtejä, joiden korkeus on sama kuin huonekorkeus. CLT-pystytys on siis aika selkeä ja yksinkertainen prosessi.

Meille CLT-elementit tulevat pystyelementteinä eli sellaisia 3 metriä leveitä ja parhaimmillaan melkein 10 metriä korkeita elementtejä. Eli kun seiniä laitetaan paikoilleen, niin kaikki kerrokset ovat aika nopeasti kasassa. Elementteihin kiinnitetään L-muotoiset teräspalkit, joiden päälle sitten lasketaan välipohjaelementit – kun seinät on ensin pystytetty.

Jos on muuten vinkata Kymenlaakson alueelta tai miksei muualtakin sopivaa paikkaa erikoisten teräspalkkien hankkimiseen, niin vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

3D-kuva CLT-talon sisuksista. Sinisellä L-muotoiset teräspalkit, joiden päällä välipohjat lepäävät.

Tässä on hieman käyty keskustelua, että kannattaako tuollainen pystyelementeistä kasattu CLT-talo vai mennäänkö nyt kuinka pahasti metsään. Me emme tosiaankaan tiedä. Olemme kuulleet mielipiteitä molempiin suuntiin ja joku sanoi, ettei homma edes onnistu tuollaisista pystyelementeistä ja on tyhmää tehdä talo noin. Toinen taas sanoi, että hyvä idea ja talon saa varmasti tosi nopeasti pystyyn.  Taas sama ongelma kuin aina aikaisemminkin, emme tiedä kuka asiantuntijoista on paras ja kenen sanaa kuunnella.

Olemme todennäköisesti ottamassa nyt pientä kokeellista riskiä ellei nyt mitään kovin ihmeellistä ilmene. Riippuu aika paljon itse asiassa CLT-elementtien hinnasta miten tästä edetään. Olemme nyt saaneet alustavan hinnan kolmelta eri CLT-elementtejä valmistavalta yritykseltä, yhdeltä suomalaiselta, yhdeltä itävaltalaiselta ja yhdeltä latvialaiselta. Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

– Samuli

Julkaistu

Mitä ihmettä, nythän jotain tapahtuukin!

Nämä leudot syksyt, jotka jatkuvat pitkälle marras- tai no joulukuuhun ovat rakentamisen kannalta – sopivissa vaiheissa – hyvä juttu. Kesän rakennusprojektit ovat jo päättyneet ja kalusto on hiljalleen matkalla talviteloille, tosin samat telat niissä kai on kesät talvet. Matkan varrella on hyvä pysähtyä pienimmille työmaille. Meidänkin tontille oli ilmestynyt kaivuri ja hommaan oli ryhdytty vauhdilla.

Ensin mitään ei tapahdu ja yhtäkkiä pihat on auki ja tontti näyttää oikeasti työmaalta. Hämmentävää kuinka nopeasti sammalmättäät ovat kadonneet ja tilalle on ilmestynyt tien pohjaa ja vähän jo autotallin paikkakin alkaa hahmottua.

Tosin toistaiseksi meillä on vielä paljon selvitettävää ja perustustyöt tuskin alkavat ennen kuin omat selvityksemme on tehty. Odottelemme nyt Itävallasta tarjousta CLT-elementeistä, että voimme tehdä vertailua Suomen hintoihin. Tällä hetkellä vaikuttaa, että suomalaiset tehtaat eivät pysty kilpailemaan hintojen kanssa. Mutta se selviää sitten, kun meillä on kaikkialta viralliset tarjoukset. Jos sinulla on CLT-talo, niin mielellämme kuulisimme mistä olet CLT:t hankkinut!

Tarjouksia odotellessa on hyvä käydä päivittäin tontilla katsomassa miten kaikki etenee. Aikaisempi epätoivo etenemisen hitaudesta hälvenee hiljalleen ja ehkä meidänkin talo joskus valmistuu.

– Samuli

Julkaistu

Rakentaminen on edelleen tyhmää, mutta vieläkin se tuntuu parhaalta vaihtoehdolta

Puolisen vuotta sitten ryhdyimme kirjoittamaan blogia rakentamisesta. Tiesin jo silloin, että ei rakentaminen ole niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Tiesin, ettei niin ole, mutta silti ehkä hieman kuvittelin, että eiköhän se ihan joutuisesta suju, sillä olemmehan kuitenkin erityisen mainioita ja päteviä. Puoli vuotta on mennyt. Meillä on tontti ja piirustuksia. Olemme jopa saaneet rakennusluvan. Lisäksi olemme pyörineet tontilla, siivonneet risuja, keränneet mustikoita ja kaataneet puita. Oikeasti kuvittelin, että tässä vaiheessa perustukset olisivat jo valmiina ja nyt vain odoteltaisiin CLT-tilausta saapuvaksi. Tietenkään asiat eivät ole sujuneet niin joutuisasti ja onhan tähän väliin mahtunut kaikenlaista. Toisaalta asiat voisivat olla aika huonostikin, kun ottaa huomioon, että lähtökohtaisesti meillä ei ollut hajuakaan rakentamisesta.

Olemme myös edelleen naimisissa sekin on positiivista. Tosin en tiedä missä vaiheessa se ero tilastollisesti tulee rakennusprojektien yhteydessä. Onkohan se vasta, kun talo on lähes valmis ja palaillaan hiljalleen takaisin normaaliin arkeen. Vaikea sanoa. On meilläkin toki välillä vähän ovia paiskottu, mutta olisi niitä paiskottu, vaikkei mitään rakennettaisikaan.

Millan kanssa olemme käyneet aika tarkasti kaikki tilat läpi ja jokainen huone on suunniteltu melkoisen pitkälle. Lähinnä käyttötarkoituksen kannalta. Emme ole vielä lyöneet lukkoon kauheasti sisustuksellisia ratkaisuja, vaan aiomme odottaa, kunnes talo on valmis ja sitten edetä niiden asioiden kanssa. Toki jonkinlaista yleistä teemaa puun ja mustan ympärille on kehitetty, mutta kaikki muu tulee vielä elämään aika paljon.

Jo nyt on oppinut aika paljon rakentamisesta. Tai lähinnä kai ymmärtänyt kuinka vähän on tiennyt – ja kuinka vähän edelleen tietää. Tässä on viimeaikoina saanut käsiinsä kaikenlaisia piirustuksia ja yrittänyt sitten päihkäillä, että onkohan tässä nyt kaikki oikein, kun ei niitä kaikkia merkintöjä oikein aina ymmärrä. Ja kuitenkin pitäisi ymmärtää, kun lopulta itse ollaan aika pitkälti vastuutta kokonaisuuden hallitsemisesta ja projektin koordinoimisesta. Lisäksi CLT:ssä joutuu suunnittelemaan ennalta aika paljon tarkemmin, koska kaikki viennit ja muut pitäisi olla valmiina, sillä niitä on hankala tehdä enää työmaalla. Suunnittelu on vienyt aikaa, mutta toisaalta parempi nyt käyttää aikaa enemmän kuin sitten myöhemmin yrittää korjailla virheitä tai puutteita.

Vaikka välillä harmittaa ja tuntuu, etteivät asiat etene siihen tahtiin kuin haluaisimme, niin edelleen jaksamme innostua ja olla välillä vähän liiankin tohkeissamme. Viivästykset kuuluvat rakentamiseen, kun projektissa on kuitenkin paljon ihmisiä mukana ja projektimme ei ehkä ole kaikkein selkeimmästä päästä. Vaikka rakentaminen on edelleen tyhmää, niin onneksi päätimme ryhtyä tähän projektiin. Kai.

 

-Samuli

Julkaistu

CLT-talon sähkösuunnitelmat

Koska meille tulee jäämään paljon CLT-pintaa näkyviin, niin on ennalta suunniteltava aika tarkasti miten ja missä sähköt kulkevat. Tämän takia sähkösuunnittelijan rooli on tärkeä, sillä kaikki sähköjen viennit pitäisi olla selvillä, sillä vientien tekeminen jälkikäteen on melkoisen hankalaa.

CLT-elementteihin siis tehdään CLT-tehtaalla tarvittavat läpiviennit sähkölle. Elementit ovat täyttä puuta ja meillekään ei älyttömästi tule jäämään mitään laskettuja kattoja tai rakenteita, joissa piuhoja voisi kuljettaa jälkikäteen. Tämän takia olen itse etenkin valokytkimissä mieltynyt ajatukseen langattomuudesta – saan kytkimet minne haluan ja voin helposti vaihtaa niiden paikkaan.

Valoille pitää kuitenkin viedä sähköt, sillä langaton sähkö on vielä vähän ongelmallista, ja pisto- ja verkkorasiat vaativat myös omat reittinsä. Vaikka pidän langattomuudesta, niin haluan kuitenkin mahdollisimman moneen paikkaan RJ45-rasiat, koska verkko on tärkeä ja ethernet-verkko voi käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi videon ja äänen siirtoon.

Kunhan saamme suunnittelijalta piirustukset, niin esittelemme minkälaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet. Tässä vaiheessa pitäisi jo valita minkälaiseen valojen ohjaukseen päädytään eli mitä älykotijärjestelmää tulemme käyttämään.

Julkaistu

CLT-talon lämmitys

Kylmä koti on surkea koti ja siksi meillekin tulee lämmitys. Tosin vielä on vähän epäselvää millainen lämmitys meille tulee. Vaihtoehtoja on vähän liikaa. On olemassa sähkölämmitystä, maalämpöä, ulkoilmavesilämpöpumppuja, puupellettejä ja vaikka mitä. Olen nyt jo pidemmän aikaa selvitellyt eri lämmitysvaihtoehtojen kokonaiskustannuksia eri aikajaksoille ja siinä kätevä apu on ollut Lämmitystapojen vertailulaskuri: http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/

Todennäköisesti meille tulee vesikiertoinen lattialämmitys. Se tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin seinille kiinnitettävät patterit. On miellyttävää, jos muut lämmitysvempaimet tulisijan lisäksi eivät ole näkyvissä. Veden voi sitten lämmittää esimerkiksi sähköllä, maalla tai sillä ulkoilma-vesilämpöpumpulla. Aika pitkälti kyse on kai siitä, koska rahat haluaa käyttää.

Asennuskustannuksiltaan maalämpö on kallein, mutta samalla energiakustannuksiltaan halvin. Maalämpöä suositellaan monessa paikassa. Ulkoilma-vesilämpöpumppu on minulle uusi tuttavuus ja en voi väittää, että vieläkään tietäisin niistä kauheasti, mutta asentaminen on halvempaa kuin maalämpö, mutta toki energiakustannukset ovat sitten vähän tyyriimmät. Ja kuten kuka tahansa voikin arvata, niin sähkölämmityksen asentaminen on halvinta, mutta energiakustannukset ovat korkeimmat.

Lämmitystapojen vertailulaskuri antaa hämmentäviä tuloksia, jos lasketaan lämmityskustannukset 15 vuoden ajalle, niin sähkö ja tulisija oli halvin, kun kyseessä on noin 120 m2 talo. Meille tulee joka tapauksessa jonkinlainen tulisija, joten en ole ottanut sen kustannuksia huomioon tuossa lämmityksessä, mutta olen silti merkinnyt sen mukaan tukevaksi lämmitysmuodoksi. Laskurissa huomioidaan polttopuiden kulut. Lisäksi syötin kaikkiin lämmitystapojen kustannuksiin vesikiertoisen lattialämmityksen kustannukset.

Allaolevasta kuvaajasta näkee vuosittaisen lämmityskustannuksen:

Sähkö ja tulisija on kaikkein halvin vaihtoehto. Ero on kuitenkin melko pieni verrattuna ulkoilmavesilämpöpumppuun. Toisaalta en sitten tiedä minkälaisia huoltokustannuksia eri lämmitystavoilla on, eikä laskurikaan sitä huomioi. Tosin koska teknologinen kehitys on huimaa ja vauhti kasvavaa, niin 15 vuoden päästä nykyisillä valinnoilla tuskin on enää suurta merkitystä, jos laitteet siis kestävät siihen asti – silloin pitää kuitenkin miettiä asiat uudestaan.

Mielenkiintoinen uutinen aiheesta, jossa tulokset ovat taas hieman erilaiset, mitä itse sain laskurilla: http://yle.fi/uutiset/3-9454377

Toisaalta tarkat aloitus kustannukset ovat vielä epäselvät ja pitäisi varmaan kysellä tarjoukset ja selvittää tämän hetken hinnat eri lämmitysvaihtoehdoille, niin saisi tarkemmat lähtökohdat laskennalle.

-Samuli