Julkaistu

Elämää rakennusprojektin aikana

Asumme Alvar Aallon suunnittelemassa kerrostaloasunnossa ja vaikka pidämmekin nykyisestä asunnostamme, niin silti olemme laittaneet asunnon myyntiin – koska budjetti ja saamamme laina on rajattu, niin tämän asunnon myyminen auttaisi aika paljon rakentamisessa. Esimerkiksi emme ole ihan varmoja riittävätkö varat autotalliin – tai lämmitykseen.

Aion lähitulevaisuudessa kirjoittaa tarkemmin budjetista, mutta vaikka aluksi ajattelimme, että budjetti on ihan riittävä, niin koko ajan tulee yllättäviä kuluja – joten olisi hyvä päästä tästä nykyisestä asunnosta eroon. Toisaalta samalla olemme sitten koko ajan väliaikaisen muuttouhan alla. Jos asunto menee kaupaksi, niin joudumme muuttamaan vuokralle siksi aikaa, kunnes omakotitalomme valmistuu – mikä on toistaiseksi vielä määrittelemätön aika. Tosin niinhän se useimmiten menee, että ensin pitää myydä vanha asunto/talo pois ennen kuin voi edes aloittaa rakennusprojektia.

Olemme jo valmistautuneet mahdolliseen asunnon myyntiin ja muuttoon muutenkin käymällä tavaroitamme läpi ja hankkiutumalla kaikesta ylimääräisestä eroon. Prosessi jatkuu edelleen ja Milla kertonee siitä myöhemmin vielä enemmän, hän on kuitenkin meidän perheessä se järjestelmällisempi ja parempi hävittämään tavaraa. Minulla on paha tapa hamstrata kaikenlaista rojua, kun sille saattaa joskus kuitenkin löytyä käyttöä. Olen nuorempana keräillyt pullonkorkkeja, tölkkejä, puukkoja, postimerkkejä, perhosia, tulitikkurasioiden etikettejä, kirjoja, jääkiekkokortteja ja kaikenlaisia romiantteja. Nykyään keräilen Star Wars legoja ja vintagefiguureja eli kohteet ovat muuttuneet, mutta tapa on säilynyt

Eli nyt rakentamisen aikana yritämme myydä nykyistä asuntoamme pois ja samalla pyrimme hankkiutumaan turhasta tavarasta eroon, jotta muutosta – tai ehkä kahdesta peräkkäisestä muutosta tulee helpompaa. Lisäksi toki käymme päivittäin töissä. Välillä työpäivän jälkeen jaksaa puuhata vaikka mitä, mutta toisinaan meillä molemmilla on raskaampia työpäiviä, joten silloin ei välttämättä into riitä muuhun sohvalla löhöämiseen. Saa nähdä mitä sitten tulevaisuudessa, kun meille ei ole tulossa sohvaa.

Työssäkäymisen ja rakennusprojektin lisäksi on varmaan ihan hyvä viettää vapaa-aikaa. Pääasiassa olemme käyneet silloin tällöin mökillä rentoutumassa. Tosin useimmiten läppärit ovat olleet mukana ja olemme suunnitelleet tai etsineet tietoa rakentamisesta. No onpahan ainakin vähän eri ympäristö.

Ja, kuten jo budjetista olikin puhetta, niin rakentamisen aikana taloudesta pitää huolehtia, joten seuraamme kulutusta tällä hetkellä aika tarkasti ja pyrimme säästämään vuoden aikana hieman ylimääräistä, jotta sitten saisimme autotallin ja sen lämmityksen.

No ainakin puuhaa riittää. Ja voimme vain kuvitella kuin paljon puuhaa riittää lapsiperheillä!

– Samuli

Julkaistu

Auto

Me hankimme uuden auton tai no me hankimme vanhan auton.

Olen aina halunnut pakettiauton ja nyt kun tämä rakentaminen antoi siihen hyvän syyn, niin sain luvan hankkia sellaisen. Nyt pitäisi myydä vanha auto pois ja elellä seuraava vuosi pelkän pakettiauton kanssa. Kunhan talo valmistuu ja kuljetustarpeita ei ole enää niin paljoa, niin voi sitten palata taas henkilöautomaailmaan. Todennäköisesti seuraava auto on jonkinlainen pluginhybridi, kun ajelua tulee jatkossa enemmän ja noin 50 kilometrin range olisi mainio päivittäiseen ajeluun.

Mutta nyt meillä on mörkö. Auto ei maksanut juuri mitään, sillä on ajettu ihan tuhottomasti ja siinä on automaattivaihteet. Jos olet joskus lukenut Internetistä autoista, niin VW-groupin automaattivaihteita ei kauheasti hehkuteta. Etenkin kun auton vuosimalli on 1996, niin elellään koko ajan jännittävästi.

Oliko auton hankkiminen järkevää rakentamisen kannalta? Se on hyvä kysymys, johon en osaa vastata, mutta minusta tuntuu hyvältä. Eikös se ole auton hankkimisessa tärkeintä, että on hyvä fiilis?

Julkaistu

Suunnittelua kuplassa

Talon rakentaminen on suunnittelua. Suunnittelussa lähdetään yleensä liikkeelle jonkinlaisista haluista. Ja sitten ne halut taas ovat usein elämäntilanteen synnyttämiä. Tämä tekee talon suunnittelun haastavaksi, koska meillä on tarkoitus rakentaa talo ainakin seuraavaksi 25 vuodeksi ja siinä 25 vuoden aikana tulee olemaan monta eri vaihetta, jotka pitäisi huomioida.

Olen seuraillut paljon talon rakentajia tuttavapiirissä ja lukenut blogeja netissä ja huomannut, että valtaosa on lapsiperheitä. Luultavasti lapset tuovat mukanaan tarpeen lisätilalle ja oman talon rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Ja kun taloa suunnitellaan, niin suunnittelu pohjautuu pitkälti lapsikeskeisen elämän haluihin ja tarpeisiin.

Meillä on tavallaan hyvä ja huono tilanne, kun lapsia ei ole. Olemme aina suunnitelleet asiamme melko pitkälle etukäteen. Esimerkiksi kun olimme seurustelleet noin vuoden, niin olimme jo suunnitelleet kihloihin menemisen, häät ja oman kodin rakentamisen – ja lapset sitten sen jälkeen. Siitä on nyt kuusi vuotta. Olemme koko ajan ajatelleet, että on helpompi rakentaa, kun ei ole vielä lapsia pyörimässä jaloissa. Mutta onko se virhe?

Elämme nyt lapsettomassa kuplassa ja meidän halumme eivät pohjaudu lapsiarjen haluihin, vaan kahden nuoren, hieman nörtähtävän, aikuisen haluihin. Meidän 25-vuotissuunnitelmaan kuitenkin kuuluu lapset, joten olemme pyrkineet huomioimaan lapsia myös talon suunnittelussa, mutta jo nyt – hyvien blogi- ja Facebook-kommenttien kautta – olemme huomanneet, että ehkemme ole ajatelleet ihan kaikkea.

Toisaalta jatkuuko se lapsiarki kuinka kauan ja tuleeko se muuttumaan? Etenkin monilla rakentajilla on pikkulapsia, jolloin kaikenlaisen puhdistamisen pitää olla kätevää ja helppoa. Elämään pikkulasten kanssa kuuluu paljon puhdistamista, niin olen ymmärtänyt. Puhdistetaan vaatteita, pyllyjä ja no oikeastaan kaikkea mahdollista. Tällaisessa puhdistustarpeessa halu saada puhdistamisesta helppoa ja vaivatonta on äärettömän suuri. Mutta entä kun lapset ovat vähän vanhempia, tarvitaanko silloin vaivattomia puhdistustiloja yhtä paljon? Luultavasti ei. Tilanne muuttuu ja elää. Muuttuvatko vaivattomat puhdistustilat turhiksi?

Tällä hetkellä meillä ei ole lapsia, mutta yritämme kuvitella elämäämme lapsiperheenä – mutta yritämme samalla kuvitella elämäämme myös sitäkin kauemmas. Ainakin toivon, että jos meille joskus tulee lapsia, niin lopulta lapset muuttavat myös pois kotoa. Silloin olemme toki paljon vanhempia, mutta taas kahdestaan – minkälaista elämämme silloin on, minkälaisia haluja meillä on silloista kotiamme ajatellen? 25 vuoden päästä olen 58-vuotias. Mitä minä silloin haluan?

Kannattaako edes ajatelle niin pitkälle? Jotenkin toivoisin että kannattaa. Vaikka asiat tuskin menevät juuri niin kuin olen suunnitellut, niin miettimällä ja suunnittelemalla etukäteen voin ainakin jonkin verran vaikuttaa tulevaisuuteen ja varautua erilaisiin tilanteisiin. 25 vuoden päästä maailma tulee olemaan erilainen kuin nyt ja on paljon asioita, joihin en voi oikeasti vaikuttaa, mutta ainakin olen yrittänyt ja varmasti tehnyt suunnitelmissani virheitä, mutta samalla luultavasti oppinut jotain.

Meidän kuplassamme, vaikka huomioimme lapset, niin teemme ehkä vähän hölmöjä ratkaisuja, koska rakennamme taloa kuitenkin pääasiassa omaksi iloksemme, emme vielä ajattele lapsiamme, emmekä vanhoja niveliämme, vaan tätä hetkeä ja mikä juuri nyt tuntuu parhaalta, mutta silti jollain tapaa huomioisi tulevat vuodet. Voi olla että suunnitelmamme ei toimi ja viiden vuoden päästä etsimme uutta kotia, mutta toivotaan ettemme tee liikaa hölmöyksiä.

-Samuli

Julkaistu

Omakotitalon tilojen suunnittelu

Oman kodin suunnittelussa lähdimme liikkeelle siitä, mikä oma tarpeemme on. Aika itsestään selvä ajatus, mutta tosiasiassa on helppoa unohtaa oma näkemys ja lähteä suunnittelemaan samanlaisia ratkaisuja kuin muutkin ovat tehneet. Ikään kuin ilmestyy tarve vaikkapa takkahuoneelle, vaikka alunperin nimenomaan oli puhuttu, että sellaista ei tarvita. Kun niitä tarpeita vaivihkaa ilmestyy useampiakin, niin neliöiden määrä kasvaa, kustannukset kasvaa ja tulevina vuosina turhien tilojen ylläpito vituttaa.

Aloitimme tämänkin projektin samoin kuin muutkin yhteiset projektimme: kirjoitimme listan. Tai oikeastaan listan kirjoitin minä yhteisten keskustelujen perusteella. Ja toisen ja kolmannenkin listan. Asumistarpeemme ovat todellisuudessa hahmottuneet jopa useamman vuoden ajan, sillä ehdimme haaveilla kodin rakentamisesta jo melkeinpä yhteisten vuosiemme alusta asti. Kun siis otimme yhteyttä arkkitehtiin, tiesimme suunnilleen minkälaisia tiloja tarvitsemme ja haluamme. Tiesimme myös keitä me olemme, ja ymmärsimme, että meidän tarpeemme ei välttämättä ole sama kuin muiden.

Tietenkin tähän asti kaikki on ollut aika suurpiirteistä: Tarvitsemme suuren työtilan ja tilaa kirjoille. Makuuhuone sen sijaan saa olla pieni ja pimeä. Keittiö saa olla yhteydessä oleskelutilaan, jossa keskipisteenä on suuri ruokapöytä. Meille ei tarvita sohvaa. Takka ja puukiuas pitää olla. Emme missän nimessä halua nurmikkoa. Ennen kaikkea haluamme tehokkaan kodin, joka kunnioittaa asumisfilosofiaamme.

Meillä on jo kolmas versio kotimme piirustuksista olemassa. Vielä emme kuitenkaan tiedä, missä mitäkin kattilaa ja maustepurkkia tullaan säilyttämään, tai mihin kissanhiekkalaatikko sijoitetaan. Nyt, ennen lopullisia piirustuksia, haluamme varmistaa, että kotimme tulee toimimaan juuri meille. Tässä vaiheessa oli hyvä pitää perusteellinen ajatusriihi kustakin huoneesta, ja miettiä tarkkaan mitä kussakin huoneessa tehdään. Mikä on huoneen päätarkoitus? Mitä siellä säilytetään? Minkälainen on huoneen tunnelma? Näitä pohtimalla pääsimme syvemmälle yksityiskohtiin. Hyödynsimme paljon netistä löytyvää tietoa, ja lisäksi kuljimme nykyisen kotimme läpi huoneesta huoneeseen varmistaaksemme ettemme unohda mitään. Listasimme ylös kunkin huoneen käyttötarkoituksen, siellä säilytettävät tavarat ja näiden asettamat vaatimukset tilalle, eli tilan ratkaisut. Ennen kuin kotimme lopulliset piirustukset lyödään lukkoon, voimme käydä kokonaisuuden kohta kohdalta läpi ja varmistaa, että kaikki yksityiskohdat toimivat.

Seuraavat kirjoitukset tulevat käsittelemään tilojen suunnittelua, huone kerrallaan.

1 krs
Eteinen
Kodinhoitohuone
Keittiö
Sauna ja pesutilat
Pikku wc
Olo- ja ruokailuhuone

2 krs
Makuuhuone, vaatesäilytys ja kylpyhuone
Monikäyttöhuone (Vieramajoitus, leffahuone, jumppatila, tulevaisuudessa mahdollinen lasten huone)

Parvi
Työhuone

– Milla

Julkaistu

Asumisen filosofia

Asuminen on elämistä. Asumista ja asumisen filosofiaa ei voi käsitellä käsittelemättä ensin elämistä – ja elämisen filosofiaa.

Haluaisin löytää yhden ainoan sanan, jolla kuvata elämäämme. En ole keksinyt vielä sopivaa. Tehokas on aika lähellä, mutta antaa väärän kuvan, sillä emme me ole aina tehokkaita – tai olemme, jos voi olla tehokas myös laiskottelussa ja miksei voisi. Lainasanoista ”optimoitu” olisi varmaan aika hyvä. Olemme optimoineet elämäämme. Olemme tehostaneet elämäämme. Kyse on aika pitkältä siitä, että olemme pyrkineet minimoimaan sellaiset asiat, joista emme pidä, jotta meille jäisi enemmän aikaa sellaisiin asioihin, joista pidämme. Minimoiminen, optimoiminen ja tehostaminen jakautuvat kahteen ajalliseen jaksoon eli tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.

Tässä hetkessä olemme pyrkineet muokkaamaan kulutus- ja ajankäyttötottumuksiamme. Pari vuotta sitten kävimme kaupassa miten sattui, ostelimme vaatteita ja kaikkea muutakin, vaikkei välttämättä ollut erityistä tarvetta. Luultavasti elimme melko tavallista nuoren työssäkäyvän aikuisen elämää.

Meistä kumpikaan ei pitänyt ruokakaupoissa käymisestä, joten ensimmäinen askel oli vähentää kauppareissuja. Ryhdyimme käymään kaupassa kerran viikossa ja mietimme koko viikon ruokalistan aina valmiiksi. Seuraava askel oli ruoan tilaaminen kotiin, johon ryhdyimme heti, kun se oli asuinpaikkakunnallamme mahdollista. Tällä hetkellä mietimme kahden viikon ruoat valmiiksi ja tilaamme ne kotiin kuljetettuna – käymme tosin hakemassa salaatteja ja hedelmiä lähikaupasta täydennyksenä, koska ne eivät välttämättä kestä kovin hyvin kahta viikkoa. Olemme optimoineet päivittäistavaroiden hankinnan, meillä ei mene aikaa kaupassa, emme tee heräteostoksia ja olemme luultavasti pienentäneet päivittäistavaran/ruoan kustannuksia jopa puolella.

Aikaisemmin kävin melkein joka päivä työpäivän aikana ulkona syömässä. Tällä hetkellä syön eväitä tai Huelia. Työpäivän lounaan hinta on nykyään alle kaksi euroa eli minulle jää joka työpäivä noin 6 euroa enemmän eli kuukaudessa noin 130 euroa, mikä tarkoittaa 10 vuodessa reilua 20 000 euroa korkoineen.

Lisäksi olemme nykyään tarkkoja ostoksistamme muutenkin. Milla vietti vuoden ostamatta vaatteita, mikä varmasti osaltaan vaikutti kulutuskäyttäytymiseemme. Vaikken itse ole koskaan ollut mikään erityinen vaateshoppailija, niin saatoin silti joskus hetken mielijohteesta ostaa farkut tai hupparin tai jotain, etenkin jos oli joku alennusmyynti, enkä sitten välttämättä käyttänyt vaatteita kertaakaan. Ja vielä enemmän hankin kaikenlaisia laitteita, olin sellainen gadgetnörtti. Olemme parin vuoden aikana hankkiutuneet turhasta eroon, mikä vaikuttaa paljon asumiseemme, sillä emme tarvitse säilytystilaa yhtä paljon kuin ennen. Tehostamme asumistamme.

Emme myöskään pidä siivoamisesta, mutta toistaiseksi nykyisessä kodissamme emme ole kauheasti voineet vaikuttaa vielä siihen, mutta tulevassa kodissamme se tulee olemaan yksi oleellinen osa suunnittelua. CLT-talon mahdollinen listattomuus ja yksinkertaisuus helpottaa siivoamista aika paljon. Lisäksi pyrimme hankkimaan sellaisia huonekaluja, jotka eivät haittaa imurointia. Emme pidä siivoamisesta, joten haluamme tehdä siitä mahdollisimman helppoa. Meidän on kuitenkin pakko siivota, koska emme pidä siivottomuudesta. Joka tapauksessa olemme pyrkineet minimoimaan kaiken sellaisen, mistä emme pidä, jotta meille jäisi enemmän aikaa ja varaa niihin asioihin, joista pidämme.

Entä se tulevaisuus? Tulevaisuus on meille tärkeä ja ajattelemme tulevaisuuttamme noin 10-15 vuotta eteenpäin. Tavoitteemme on olla taloudellisesti riippumattomia. Koska olemme optimoineet kulutuksemme, niin meillä jää merkittävä osa tuloistamme käyttämättä ja tuon osan olemme nyt reilun vuoden ajan sijoittaneet passiivisiin indeksirahastoihin. Rahastoista ja sijoittamisesta en ryhdy nyt tässä kirjoittamaan, mutta aiheista löytyy paljon erittäin hyviä blogeja. Tällä hetkellä normaaleilla kahden hengen tuloilla säästämme niin paljon, että olemme 10-15 vuoden päästä taloudellisesti riippumattomia. Ja tämän on mahdollistanut muutamien hyvin yksinkertaisten kulutustottomusten muutos – eli kuka tahansa voisi tehdä saman.

Aikaväli 10-15 vuotta on suurehko, mutta siinä on huomioitu jonkinlainen heittely tulotasossa ja rahan tarpeessa. Esimerkiksi nyt tämän vuoden aikana emme laita säästöön rahaa yhtä paljon kuin normaalisti, vaan säästämme rakentamista varten, jotta saamme juuri sellaisen talon kuin haluamme. Talon rakentaminen on tyhmää. Rakentaminen maksaa paljon ja siltä osin pienentää summaa, jonka saamme kerran kuussa säästöön, mutta toisaalta kyse on tasapainon lyötämisessä – karsimme niistä asioista, jotka eivät ole meille tärkeitä, jotta voimme panostaa sellaisiin asioihin, joilla on merkitystä. Oma talo on meille tärkeä, se tuo meille iloa.

Talon suunnittelussa olemme lähteneet tehokkaista neliöistä. Toki neliöitä on näin alkuun liikaa meille kahdelle, mutta on hyvinkin mahdollista, että perheemme koko kasvaa tulevaisuudessa, joten olemme ottaneet sen huomioon suunnittelussa. Tällä hetkellä olemme suunnitelleet noin 120 m2 taloa kahteen kerrokseen. Kaksi kerrosta sotii taas ehkä vähän tehostamista vastaan, mutta toisaalta se on ainakin meidän kuvitelmissamme sellainen asia, joka tuo vaihtelua elämiseen ja saamme jaettua elämisen osa-alueita eri kerroksiin.

Emme ole nurmikkoihmisiä. Nurmikko tarkoittaa nurmikon leikkaamista ja muuta huoltoa, mikä tuo omakotitaloasumiseen työtä. Emme suoranaisesti näe nurmikkoa itsellemme esteettisestikään tärkeänä – ja vaikka olisi kiva hankkia nurmikon huoltoon kaikenlaisia leluja – niin olemme jo pitkään nähneet pihamme enemmän luonnontilassa olevana sammalmetsänä kuin hoidettuna pihana. Pidämme luonnosta, emmekä halua käyttää aikaa pihan ylläpitoon. Haluamme asumisestamme mahdollisimman vaivatonta ja haluamme olla lähellä metsää ja luontoa, meille tulee terassi, muttei juuri muuta pihaa.

Asumisemme on enimmäkseen optimoitua, mutta samalla pyrimme tekemään siitä itsellemme mukavaa ja inspiroivaa. Tasapainoilemme tehokkuuden ja viihdyttävyyden välillä. Emme halua kotia, joka näyttää liian siistiltä, tavarattomalta katalogikodilta, vaan haluamme kotimme näyttävän kodilta, emme luovu kaikista esineistä, eikä kaikki ole harmaansävyistä – haluamme kodista meidän näköisen eli edelleen legot, vanhat kamerat, kirjat ja kaikki muu meille tärkeä roina tulee jäämään esille ja olemaan osa kotiamme.

Tietenkin asumisen filosofiaan liittyy myös ekologisuus ja kuluttaminen ylipäätänsä. Haluamme olla ekologisia ja pyrimme rakentamaan talon, joka ei kuluta liikaa. Näihin asioihin tulemme palaamaan myöhemmin yksityiskohtaisemmin, kun edelleen käymme läpi lämmitystä, aurinkoenergiaa ja talon energiatehokkuutta.

Olemme optimoineet elämämme ja nyt pyrimme rakentamaan itsellemme asunnon, joka täyttää tarpeemme, tuo meille iloa, muttei ole liikaa. Asuminen on elämistä.

-Samuli