Julkaistu

CLT-talon sähkösuunnitelmat

Koska meille tulee jäämään paljon CLT-pintaa näkyviin, niin on ennalta suunniteltava aika tarkasti miten ja missä sähköt kulkevat. Tämän takia sähkösuunnittelijan rooli on tärkeä, sillä kaikki sähköjen viennit pitäisi olla selvillä, sillä vientien tekeminen jälkikäteen on melkoisen hankalaa.

CLT-elementteihin siis tehdään CLT-tehtaalla tarvittavat läpiviennit sähkölle. Elementit ovat täyttä puuta ja meillekään ei älyttömästi tule jäämään mitään laskettuja kattoja tai rakenteita, joissa piuhoja voisi kuljettaa jälkikäteen. Tämän takia olen itse etenkin valokytkimissä mieltynyt ajatukseen langattomuudesta – saan kytkimet minne haluan ja voin helposti vaihtaa niiden paikkaan.

Valoille pitää kuitenkin viedä sähköt, sillä langaton sähkö on vielä vähän ongelmallista, ja pisto- ja verkkorasiat vaativat myös omat reittinsä. Vaikka pidän langattomuudesta, niin haluan kuitenkin mahdollisimman moneen paikkaan RJ45-rasiat, koska verkko on tärkeä ja ethernet-verkko voi käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi videon ja äänen siirtoon.

Kunhan saamme suunnittelijalta piirustukset, niin esittelemme minkälaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet. Tässä vaiheessa pitäisi jo valita minkälaiseen valojen ohjaukseen päädytään eli mitä älykotijärjestelmää tulemme käyttämään.

Julkaistu

Omakotitalon kotiautomaatio eli älykotimahdollisuudet

Älykotikenttä on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä hieman sekaisin. Enkä itsekään ole ihan varma termistöstä. Puhutaanko älykodeista vai kotiautomaatiosta vai mistä pitäisi puhua? Vai pitäisikö vaan olla hiljaa? Kuitenkin pääasiallinen ajatus lienee, että kodin sähkölaitteita voidaan ohjata keskitetysti ja automaattisesti eli luoda jotain automatiikkaa ja älyä ohjaukseen. Yritän käydä läpi erilaisia mahdollisuuksia, mitä kotiautomaatio voi tarjota tällä hetkellä ja mitä hyötyä älykodista voi olla – ja voiko älykodista olla myös haittaa.

Haluan tehdä taas todella karkean jaon älykodin hyödyistä:

1) Älykoti helpottaa elämää
2) Älykoti säästää resursseja
3) Älykoti suojelee

Toki nämä liittyvät pitkälti myös toisiinsa, mutta on helpompi käsitellä aihetta tällaisen karkean ja osittain keinotekoisen jaottelun avulla.

Älykoti helpottaa elämää

Ehkä on helpoin aloittaa ilmeisimmästä älykodin toiminnallisuudesta eli valaistuksesta. Perinteisesti valaistusta ohjataan kytkimistä. Eli kun tulet huoneeseen, niin valokytkimestä painamalla syttyy kyseiseen kytkimeen yhdistetty valo. Kytkin ja valo on perinteisesti yhdistetty fyysisesti toisiinsa ja kun sekä kytkin että valaisin on rakennusvaiheessa/remontin yhteydessä asennettu, niiden paikkojen vaihtaminen on hankalaa. Toisaalta harvemmin paikkoja tarvitseekaan vaihtaa, jos paikat on suunniteltu hyvin. Mutta kuitenkin kytkimen ja valaisimen välillä on fyysinen yhteys. Älyvalaisimissa fyysinen yhteys ei ole pakollinen ja monet kytkimet ovat langattomia – ja täysin ohjelmoitavissa. Perinteisellä kytkimellä syyttyy juuri se valo, johon se on kytketty, ohjelmoitavalla kytkimellä voit päättää mitkä valot syttyvät.

Esimerkiksi olen toteuttanut lähes kaikki meidän kerrostaloasunnon valot Philipsin Hue valaisimilla, jotka eivät ole vaatineet minulta mitään sähkökytkentöjä, vaan olen yhdistänyt Philipsin Hue Bridgen modeemiin ja sitten korvannut olemassa olevat lamput Philipsin hue lampuilla ja asentanut muutaman ledinauhan. Eli älyvalaistus on mahdollista toteuttaa jälkiasennuksena, eikä se vaadi mitään sähkötöitä. Sitten meillä on asennettuna muutama langaton kytkin. Langattomiin kytkimiin olen ohjelmoinut erilaisia teemoja. Periaatteessa voin sammuttaa kaikki kodin älyvalaisimet oven vieressä olevasta kytkimestä. Tosin tähän on myös toinen vaihtoehto.

Älyvaloja voidaan ohjata siis kytkimistä, samalla tavalla kuin perinteisiäkin valoja, mikä tosiaan ei tunnu vielä kovin suurelta uudistukselta ja helpotukselta, mutta älyvaloja voidaan ohjata myös muutenkin kuin vain kytkimistä. Esimerkiksi kun tulemme kotiin, niin eteisen valot syttyvät automaattisesti. Periaatteessa eteisen valojen sytyttämiseen automaattisesti olisi kaksi vaihtoehtoa: joko järjestelmä havaitsee puhelimeni ja että olen tullut kotiin tai sitten valaistus voisi havaita myös liikkeen eli kun ovi aukeaa, niin valot syttyvät.

Tosin täydellä teholla syttyvät valot kirkkaana kesäpäivänä olisivat tuhlausta tai jos lähdet yöllä vessaan ja valot syttyvät kirkkaina, niin ei sekään ole kovin mukavaa. Onneksi valoihin voidaan luoda myös ajan mukaan määritettyjä teemoja. Esimerkiksi on mahdollista säätää, että yöllä valot syttyvät liikkeestä vain 10% teholla, joten et sokaistu matkalla vessaan. Tai jos on päivä, niin valot eivät syty ollenkaan – tai itse asiassa teoriassa on jopa mahdollista säätää valoja sään mukaan eli jos on aurinkoista, niin valot eivät syty, mutta pilvisellä säällä syttyvät. Pelkkä langaton kytkin ei tee valaistuksesta vielä älykästä, se tekee ehkä ohjauksesta vähän joustavampaa, mutta sitten kun valot ovat osittain automaattisia ja ne on ohjelmoitu käyttäjän tarpeisiin, voidaan jo puhua jonkinlaisesta älykkäästä valaistuksesta.

Miten muuten elämää voi helpottaa kotiautomaation avulla?

Mahdollisuuksia on paljon, mutta helpointa varmaan kertoa esimerkkejä. Kuten jo äsken mainitsin, niin valoille voidaan luoda teemoja. On mahdollista luoda teema esimerkiksi elokuvien katsomiselle. Toiminnallisuuteen voidaan lisätä myös muita laitteita. Käytännössä yhtä nappia painamalla televisio/videotykki, vahvistin ja muut laitteet menevät päälle, valkokangas laskeutuu katosta, verhot menevät kiinni ja valot sammuvat. Tämä kaikki on mahdollista jo nyt ja melko helposti.

En sitten tiedä, onko älykoti tarkoitettu laiskoille ihmisille? Se on kyllä ihan mahdollista. Tosin omaan ideologiaani tietty laiskuus sopii hyvin, koska haluan käyttää aikani niihin asioihin mistä pidän ja toisaalta olen melko kiireinen eli jos säästän 5 minuuttia, kun ryhdyn katsomaan elokuvaa ja katson vaikka kolme elokuvaa viikossa, niin vuodessa olen säästänyt yli kymmenen tuntia. No, en tiedä onko se merkittävää, mutta jos vastaavia säästöjä kertyy myös muualta, niin ehkä tuo säästetty aika hiljalleen muuttuu merkittäväksi.

Älykoti helpottaa siis elämää automatisoimalla kodin valaisimia ja laitteita.

Älykoti säästää resursseja

Tietenkin, jos valot on automatisoitu, niin ne eivät jää niin helposti vahingossa päälle eli säästyy sähköä. Samalla tavalla on mahdollista myös sulkea automaattisesti kaikki sähkölaitteet, kuten tv:t, vahvistimet, kahvinkeittimet, joten kun et ole kotona, eivät laitteesi ja pistorasiasi ole päällä – tai ainakaan ne, joiden et halua olevan päällä. Tällöin säästät sähköä ja toisaalta pienennät tulipaloriskiä.

Tosin suurempia säästöjä syntynee lämmityksestä ja ilmanvaihdosta. Samalla tavalla kuin valaisimet sammuvat lähtiessäsi kotoa, niin lämpöä voidaan laskea alemmas. Ja lisäksi voit seurata pörssisähkön hintaa ja lämmittää lämminvesivaraajan tai ladata sähköauton silloin kun sähkö on edullisinta. Voit vähentää kulutusta merkittävästi silloin, kun et ole paikalla ja lisäksi voit optimoida kulutuspiikit niihin aikoihin, jolloin sähkö on edullisinta. Kaikki tämä on mahdollista jo nyt automatisoida ja vuoden aikana kertyneet säästöt ovat jo selkeitä euroja, eivätkä pelkkää aikaa.

Lisäksi voit kytkeä lomareissun ajaksi viileämmäksi asetetun lämmön taas normaaliksi kotimatkalla, koska järjestelmää on mahdollista ohjata etänä.

Resurssien säästämiseen ja optimointiin liittyy myös tilastot. Voit kerätä tilastoja kuinka paljon huoneissa on vietetty aikaa, minkälainen sisäilman laatu on nukkuessa tai kun on enemmän vieraita ja niin edelleen. Mahdollisuuksia on paljon.

Älykoti suojelee

Älykoti voi suojella sinua monella tavalla. Ensimmäiseksi tietenkin tulee mieleen perinteiset varashälyttimet eli jos joku murtautuu sisään, niin siitä tulee ilmoitus joko sinulle tai jonnekin turvayhtiöön. Lisäksi voit asentaa valvontakameroita, joita voit seurata etänä puhelimestasi – saat heti ilmoituksen, kun järjestelmä havaitsee liikettä ja voit katsoa livenä mistä on kyse.

Älykoti voi suojella myös kosteusvahingoilta. Langattoman kosteusensorin saa asennettua melkein minne vaan ja heti kun sensori havaitsee kosteutta, saat siitä ilmoituksen ja voit säästää merkittäviä korjauskustannuksia.

On myös mahdollista yhdistää palohälytys ja valaistus. Eli jos yöllä palovaroitin ilmoittaa savusta, niin valot voivat syttyvät automaattisesti, jolloin ei tarvitse panikoida pimeässä.

Älykodin humpuukit ja vaarat

Jottei tämä menisi pelkäksi hehkuttamiseksi, niin on kotiautomaatiossa silti vielä huonojakin ja vähän turhia puolia, ainakin omasta mielestäni.

Esimerkiksi olen aina pitänyt ääniohjausta äärettömän hankalana. Ääniohjausta markkinoidaan paljon ja sitä pusketaan monesta paikasta ja tietyissä asioissa ääniohjaus tai äänellä toimiva käyttöliittymä voi olla ihan näppärä. Esimerkiksi jos haluat selvittää jonkun asian, etkä jaksa kirjoittaa kysymystä hakukoneeseen, niin voit kysyä ja saada vastauksen. Se voi olla kätevää, tosin itse silti mieluummin kirjoittaisin sen – toki aina kädet eivät ole vapaana. Mutta esimeriksi valojen päälle laittaminen ääniohjauksella tuntuu typerältä. Mieluummin valot syttyvät pyytämättä ja jos pitää käskyttää valoja, niin napin painaminen on nopeampaa ja selkeämpää kuin äänikomento.

Kun herään aamulla, niin en puhu edes vaimon kanssa, joten tuskin haluan puhua valoillekaan. Nappeja voin painella. Tai parhaimmassa tapauksessa kaikki tapahtuu automaattisesti minun toiveideni mukaan. En ole ihan varma tunnistavatko laitteet jo ihmisiä eli voivatko toiminnot olla henkilökohtaisia. On se ainakin teknisesti mahdollista, mutta löytyykö tuota kuluttajalaitteista?

Toki kaikessa on myös riskinsä. Entä jos joku kaappaa meidän valot tai lämmityslaitteet? Se on mahdollista ja en osaa sanoa kuinka hyvin suojattuja kaikki laitteet ovat – kuinka helposti langattomille laitteille voidaan antaa käskyjä ulkopuolisilla laitteilla, jotka vaan esittävät tuttuja. Ja kun nykyään on myös älylukkoja, niin onhan se vähän huolestuttavaa, jos joku voisi ohjelmiston haavoittuvuutta hyödyntämällä tulla meille sisälle. Toki varkaat pääsevät sisälle oli lukko millainen tahansa. Mutta on se silti riski.

Joka tapauksessa itse haluan toteuttaa meille elämään helpottavia valaistus- ja sähkölaiteratkaisuja, valvoa kodin turvallisuutta ja säästää sähköä ja resursseja mahdollisuuksien mukaan, mutta minulla ei ole tarvetta nähdä etänä mitä jääkaapissa on tai jutella valaisimille.

– Samuli

Julkaistu

CLT-talon älykotiratkaisut

Voiko kotini olla älykkäämpi kuin minä? En tiedä, mutta joka tapauksessa pitää huomioida jo aikaisessa vaiheessa erilaiset älykotimahdollisuudet. Jos haluaisi tehdä karkean jaon, joka on vähän tyhmä, eikä täysin paikkaansa pitävä, niin järjestelmät voisi jakaa jälkiasennettaviin ja kiinteisiin. Toki monet järjestelmät ovat sekoitus molempia, mutta näin rakennusvaiheessa pitää päättää kuinka paljon toteutetaan vetämällä piuhaa seiniin, koska sitä on vähän hölmä tehdä jälkikäteen. Jako ei tosiaan oikeasti mene noin ja suurin osa järjestelmistä on pääasiassa sekoituksia.

En ole itse vielä varma mihin suuntaan olen lähdössä, sillä tällä hetkellä eletään selkeää murroskautta, älykodit ovat tulossa huimaa vauhtia, IoT eli Internet of Things eli Esineiden Internet (EI?) on uutisissa jatkuvasti ja erilaisia älykotijärjestelmien valmistajia tulee markkinoille koko ajan. Itse asiassa välillä tuntuu, että tämä on huonoin mahdollinen aika rakentaa, kun ei ole selkeästi muita parempia järjestelmiä eli voittajat eivät ole vielä selvinneet. Ja aikaisemmin vaihtoehtoja oli paljon vähemmän, joten vertailtavaakin oli vähemmän.

Langattomia tekniikoita on useita, mutta älykotijärjestelmissä puhutaan pääasiassa kahdesta eri standardista: Z-Wavesta ja Zigbeestä. Lisäksi toki on edelleen paljon esimerkiksi radiotaajuuksilla ja bluetoothilla ohjattavia laitteita. Toisin sanoen on kasa erilaisia langattomia standardeja ja laitteita – ja tavallaan näistä pitäisi valita joku. Vai pitääkö?

Lähes kaikissa langattomissa järjestelmissä on hubi tai ohjain/keskusyksikkö, jonka kautta eri laitteita ohjataan. Yksinkertaisin esimerkki lienee valaistus. Vanhassakin talossa valaisimet voidaan korvata älyvaloilla, joita ohjataan keskusyksikön kautta. Käytännössä keskusyksikköä ohjataan joko langattomilla kytkimillä tai puhelimella. Toki lisäksi voidaan tehdä paljon erilaista automaatiota, esimerkiksi sijainnin tai kellon ajan mukaan. Mahdollisuuksia on paljon.

Entä se valinta, mikä järjestelmä on paras? Tällä hetkellä olen melko varmasti suuntautumassa langattomiin jälkiasennettaviin vaihtoehtoihin, koska silloin voin valita huomattavasti vapaammin ja lisäksi on olemassa joukko ohjainyksiköitä, joihin on rakennettu tuki useammalle eri langattomalle tekniikalle, joten en suoranaisesti ole sidottu mihinkään ratkaisuun. Koska laitteet kehittyvät huimaa vauhtia, niin langattomassa järjestelmässä voin korvata koko järjestelmän esimerkiksi viiden vuoden päästä. Lisäksi järjestelmien ja osien hinnat eivät ole älyttömän korkeita – ja voin tehdä työn itse, joten luultavasti selviän halvemmalla näin. Toki pitää itse tehdä töitä ja valintoja – ja osa valinnoista tulee olemaan huonoja, mutta ovatpahan omia huonoja valintoja.

Entä onko CLT-talon suunnittelussa huomioitava älykotia jollain tavalla? CLT-rakentamisessa clt-elementteihin voidaan tehdä suoraan läpiviennit sähköille ja lähinnä varmaan suunnittelussa pitää varmistaa että mahdollisimman moneen paikkaan tulee sähkö. Aiheeseen pitää tutustua enemmän ja keskustella myös sähkösuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa.