Julkaistu

Halkokatos

Lattian suhteen ei vielä ole tehty lopullisia päätöksiä, mutta nyt viime aikoina onkin keskitytty enemmän ulkotöihin, koska kelit ovat olleet kohdallaan – tosin välillä vähän liiankin kohdallaan. Välitöinä syntyi halkokatos.

Kun CLT-elementit tilataan, niin periaatteessa kaikki ikkuna- ja oviaukot ovat hinnassa mukana. Tai siis ne elementit, jotka irrotetaan ikkuna- ja oviaukoista. Kun tilaus tehdään, niin on mahdollista pyytää nuo ylimääräiset jämäpalat kuljetukseen mukaan. Ja koska olen aina kyennyt samaistumaan Sulo Viléniin ja ymmärtämään houkutuksen hankkia jotain, jos halvalla saa, niin nyt tilanne oli mitä mainioin: oli mahdollisuus saada jotain ilmaiseksi!

Pystytysvaiheessa pystytystiimi hieman kuittaili asiasta, että aika paljon sinulle on tuota hukkapalaa tulossa. Kuulemma usein ihmiset tekevät sen virheen, että ottavat nuo ilmaiset palat mukaan ja sitten lopulta maksavat siitä, että pääsevät niistä eroon. Ja lisäksi osa paloista oli melkoisen isoja, joten niitä ei edes kahden miehen voimin liikuttele. Sain huomata sen, kun talon pystytyksen jälkeen metsässä oli epämääräinen kasa CLT-elementtejä.

CLT hukkalementtejö

Onnekseni – tai no onnekseni ja onnekseni, kyllähän se rahaa vei – nosturia tarvittiin uudestaan tontille, kun kattotöitä tehtiin. Kun oikeat työt oli tehty eli kattovasat nostettu katolle ja asennettu paikoilleen, niin pääsin juoksentelemaan edestakaisin autotallin alatasanteen ja talon ylätasanteen väliä, kun nostatin suurimman osan CLT-elementeistä ylätasolle – jos niistä vaikka tekisi jotain, niin onhan ne nyt kiva järjestää edes suht mukaviin pinoihin. Siinä taisi melkoisella tahdilla mennä reilu tunti – että elementit sai kasaan. Oli nimittäin hoppu, sillä tuollainen nosturi maksaa kuitenkin ihan tarpeeksi.

CLT-halkoliiterin runko pystytetty
CLT-halkoliiterin runko pystytetty

Tosiaan CLT-kasa oli hyvin epämääräinen ja osassa oli nostohihnat paikoillaan, mutta suurimassa osassa ei ollut, joten siirtely otti aikansa, mutta sain kuitenkin kahteen enimmäkseen siistiin pinoon kaikki elementit: vinot elementit ja suorat elementit. Minusta jako oli hyvä ja selkeä.

No siinä minulla sitten oli kaksi kasaa CLT-elementtejä ja jotainhan niistä pitäisi keksiä. Saattoi olla isäni idea tai sitten jotain juttelin isäni kanssa, niin keksittiin, että mitä jos niistä rakentaisi halkokatoksen. Koska tontilta on kuitenkin kaadettu kymmenkunta puuta joten halkoja – tai no tulevia halkoja, tällä hetkellä pääasiassa pöllejä – on melkoisesti ja pitäähän ne johonkin saada. Nopeasti suunnitelma kasaan ja hommiin.

Ensin kartoitettiin elementit ja löydettiin sopivat elementit, joiden varaan halkokatos voitaisiin kasata. Moottorisahalla saimme halkaistua pari elementtiä ja meillä oli pian 3 noin 200×200 mm CLT-parrua, joiden päälle sivuseinät ja takaseinä saataisiin mukavasti.

Olimme aiemmin jo valinneet yläkerran vinoikkunan suunnittelun lähtökohdaksi, koska siitä saisimme päätyseinän ja katon kaltevuus sekä seinän pituus määräytyisivät sen mukaan. Tämän jälkeen isommat työstöt moottorisahalla ja meillä olikin äkkiä kaikki palat kasassa. Tai ainakin suurin osa.

CLT-Halkoliiterin kattoruoteet asennettuna
CLT-Halkoliiterin kattoruoteet asennettuna

Alkuvaiheessa oli riittänyt, että elementit oli vaan kaatanut maahan ja sahaillut oikeaan kokoon, mutta nyt meillä oli iso päätyseinä, eikä se liikkunut mihinkään kolmen miehen voimin. Olimme siis isäni ja pikkuveljeni kanssa tekemässä hommaa. Tai no saimme me sen elementin juuri ja juuri nostettua, mutta kuljetus ei onnistunut. Hetken aikaa soiteltuani sain siskon miehen paikalle. Onneksi hänellä oli ollut juuri firman virkistyspäivä, joten puhtia riitti hyvin ja saimme neljästään raahattua elementit paikoilleen ja halkokatoksen rungon kasaan.

Minulla oli akkukäyttöinen käsisirkkeli, jolla sai sahattua 53 mm syvyyteen ja suurin osa CLT-elementeistä oli 100 mm paksuja, mutta sahaamalla ensin toiselta ja sitten toiselta puolelta elementit sai yllättävän nopeasti oikean kokoisiin paloihin, jotka vain sijoitteli paikoilleen ja ruuvaili kiinni. Koska elementtejä oli aika paljon, niin teimme halkokatokseen myös lattian CLT:stä. Kattopellit saimme Millan isältä – olivat odottaneet meidän projektia noin kaksikymmentä vuotta vintillä. Periaatteessa halkoliiteri syntyi ruuvien hinnalla, jos ei huomioi  päivän työtä, joka tekemiseen meni.

CLT-Laavu, valmiina ja puitakin jo täytteenä

Taas toki voi miettiä, että oliko tuossa mitään järkeä – mutta ainakin on taloon hyvin sopiva paikka haloille.

– Samuli

Julkaistu

Lattian rakenne – valu vai puukuitulevy?

Vaikka tässä on vielä aika monta vaihetta ennen kuin pääsee lattialämmityksen lämmitysputkia laittamaan, niin nyt hiljalleen pitäisi päättää miten tuo lattialämmitys toteutetaan. Käytännössä meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa: kipsivalu tai sitten Huntonin valmiiksi uritettu puukuitulevy.

Hintaero noilla kahdella ei ole älyttömän iso, mutta toki Huntonin kanssa omaa työtä on aika paljon enemmän – jos sen asennuksen ostaa ulkopuolelta, niin sitten se tulisi jo tosi kalliiksi. Suunnilleen tuo lattiavalu maksaisi noin 3400 euroa ja Huntonin levy 3000 euroa eli hintaero noin 400 euroa. Karkeasti pyöristettynä hinnat siis.

Kipsivalussa pitää lähinnä laittaa lattialle muovi ja seinille suojat – sekä sitten laitella vesiputket lattiaan kiinni. Huntonin levyssä taas pitää asentaa levyt lattialle – eli sahailla valmiit levyt oikean kokoisiksi – ja tietyissä kohdissa luultavasti pitää näyttää levyille vähän jyrsintä, että putket saa menemään oikein. Kipsivalun kanssa taas joutuu odottelemaan sen viikon, että valu kuivuu – ja silloin siinä tilassa ei muita hommia tehdäkään.

Veikkaisin nopeasti arvioiden, että levyjen asennus on helposti 2 päivän homma kahteen mieheen – kysymykseksi jää että onko se 400 euron arvoista. Toki materiaaleilla on myös hieman eroja. Kipsivalu sitoo lämpöä hieman paremmin – mutta samalla myös reagoi lämmityksen muutoksiin hitaammin.

Onneksi päätöstä ei tarvitse ihan heti tehdä, kun on tässä aika monta vaihetta hoidettavana ennen sitä, mutta ei tässä toisaalta ylettömästi aikaakaan ole – jos ajatuksena olisi kuitenkin tämän vuoden puolella muuttaa. Koko ajan tulee aina uusia päätöksiä tehtäväksi – ja kun kyselee mielipiteitä, niin esimerkiksi tässä tapauksessa äänet ovat menneet aika tasan. Harmi kun tässä rakentamisessa ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua.

Pahoittelut, kun vieläkään ei ole kuvia katsottavaksi, mutta pahimpaan odotukseen täältä voi katsoa yhden seinäelementin matkan paikoilleen:

– Samuli

Julkaistu

CLT-runko on pystyssä!

Tiesin, että CLT-runko saadaan pystyyn nopeasti, mutta pakko myöntää, että olin kyllä hämmentynyt kuinka nopeasti kaikki kävi. Viime viikon maanantaina vähän kahdeksan jälkeen saapui KHL:n ensimmäinen kuorma Itävallasta. Keskiviikkona toinen. Torstaina hyvissä ajoin oli viimeinenkin kattoelementti paikoillaan ja katon saumat tiivistetty. Neljä päivää. Se on aika vähän. Toki kaikki ei olisi mennyt näin nopeasti, jos töitä ei olisi tehty ammattilaisten kanssa.

Ensimmäiseksi arkkitehtimme Martin suunnitteli talon ja teki myös CLT-elementtisuunnittelun eli jakoi 3D-mallin sopiviksi CLT-elementeiksi. Martinin suunnittelemat pystyelementit vähän jännittivät, koska ainakin yksi suomalainen CLT-tehdas sanoi, ettei tuo elementtisuunnitelma ole mahdollinen. Onneksi olivat väärässä ja Martin oikeassa. Tilanne oli kyllä näin rakennuttajalle aika stressaava, kun toinen asiantuntija sanoo, ettei työ ole mahdollinen. Olimme kuitenkin jo pitkään luottaneet Martiniin ja päätimme tälläkin kertaa luottaa siihen, että hän tiesi mitä teki.

Tämän jälkeen KHL:n tehdas työsti elementit Martinin suunnitelmien mukaan ja työn jälki oli äärimmäisen tarkkaa. Elementit myös saapuivat ajallaan, eikä elementtejä puuttunut yhtään. Muutama hassu nostopalikka puuttui, mutta pystytystiimi ei jäänyt murehtimaan, vaan hoiti homman varsin näppärästi.

Ja kolmanneksi Emmahusin Erkki tiiminsä kanssa pystytti talon. Sekään ei ollut mikään helppo tehtävä, koska ensin Erkin piti korjailla perustuksien virheitä ja tasoittaa asennuspinnat CLT:tä varten. Perustusten päälle tuli liimapuupalkit, joiden korko piti tehdä täysin yhteneväksi, että CLT-lattialementit voitiin laskea niiden päälle – ja sitten korkeat pystyelementit lattian päälle. Pienikin heitto ja rako elementin alaosassa voisi aiheuttaa kymmenen metriä korkeissa seinäelementeissä melko isonkin raon yläosassa. Kaikki elementit asettuivat paikoilleen ja työt etenivät rivakasti.

Kiitos kaikille asiantuntijoille tähän mennessä! Talo ei ole vielä valmis, mutta nyt vihdoin talon valmistuminen tuntuu todelliselta, kun runko on pystyssä ja sisällä voi kävellä. Seuraavana on vuorossa katon rakenteet ja vesikatto sekä ikkunat ja ovet.

Pystytyksestä on valtava määrä kuvamateriaalia ja sen läpikäyminen voi viedä hetken, mutta lisäilen kuvia ja videoita hiljalleen.

– Samuli

Julkaistu

Terveisiä yhdeksästä metristä

Kun asiat etenevät, niin ne etenevätkin sitten aika vauhdilla. Teen alle listan, niin on selkeämpää:

  1. CLT-elementit on tilattu, ne tulevat Itävallasta ja muutaman lisäyksen jälkeen elementeille tuli hintaa noin 88 000 euroa kuljetuksineen
  2. Talon ympärille pitää rakentaa telineet, jotta noin 10 metriä korkeiden pystyelementtien kiinnityksiin päästään käsiksi
  3. Toimitus tulee noin viikon päästä ja sitten jännittää

Päädyimme tilaamaan talon CLT-elementit Itävallasta, KLH:n tehtaalta. Syynä oli puhtaasti raha. Itävallan elementit jäivät reilu 15 000 euroa halvemmiksi kuljetuksineen. 15 000 euroa on kuitenkin aika paljon rahaa, joten päätimme ottaa pienen riskin tilaamalla elementit ulkomailta. Jokaisen kannattaa tehdä itse päätös tässä asiassa – ja me kerromme parin viikon päästä miten meidän lopulta kävi.

Tosiaan nyt pari viikonloppua ja arki-illat ovat kulunut telineiden parissa ja valmistelevassa työssä. Talon ympärille pitää rakentaa joka puolelle telineet, hieman eri korkeuksiin riippuen katon korkeudesta, jotta asennus tulee onnistumaan. Samalla telineiden korkeimmassa kohdassa vihdoin näki millaiset näkymät ylimmästä kerroksesta on.

Telineet ovat kasassa ja valitsemamme pystytystiimi Emmahus kävi tekemässä pohjatyöt CLT-asennusta varten, joten nyt vaan odotellaan pystytyspäivää, joka on noin viikon päästä.

Onneksi on koko ajan ollut vähän kiire, niin ei ole ehtinyt vielä jännittämään. Meille iski tähän samalla muutto päälle, joten kiire tuplaantui. Muutamme talon valmistumiseen asti Millan vanhemmille. Sekin on pitänyt kiireisenä. Terveisiä vaan sinne! Käytännössä kahden viikon sisällä muutamme ja talon runko tulee olemaan pystyssä.

Siinä on paljon asioita kahdelle viikolle.

– Samuli

Julkaistu

CLT-tehtaita

Meiltä on jonkin verran kyselty CLT-tehtaista ja ajattelin nyt laittaa tähän listan paikoista, joista me kysyimme tarjouksen. En laita mitään hintatietoja, koska hinnat voivat aina vaihdella ja kannattaa aina kysyä tarjous mahdollisimman monesta paikasta.

Kaikki tehtaat ovat vastailleet tosi hyvin kysymyksiin ja palvelussa ei ole ollut merkittäviä eroja, joten meillä valintaan lopulta vaikuttaa eniten hinta. Toki kannattaa laatua myös miettiä – mutta laadustakin kuulee kommenttia vähän kaikkiin suuntiin.

Kaikki paikat eivät ole CLT-tehtaita, vaan toimivat jälleenmyyjinä, mutta halusin silti tuoda kaikki mahdollisuudet esille – nimittäin monta kertaa voi olla helpompaa toimia jälleenmyyjän kanssa kuin ottaa suoraan yhteyttä tehtaalle.

CELT – http://celt.fi/
Crosslam – http://www.crosslam.fi/
Emmahus – http://www.emmahus.fi
Hoisko – http://www.hoisko.fi/
KLH – http://www.klh.at/en/
Kuninkaankylän Puurakentajat – http://www.puurakentajat.fi/
Skonto – http://www.crosstimbersystems.com/
Stora Enso – http://www.clt.info/en/
Timbeco – http://www.timbeco.ee/en/

Julkaistu

CLT-elementtien hinta-arviot

Olemme saaneet alustavan hinta-arvion usealta eri CLT-tehtaalta.

Edullisimmalta suomalaiselta CLT-tehtaalta saimme hinta-arvioksi noin 103 000 euroa. CLT-elementtien hintaa voidaan laskea joko kuutioiden tai neliömetrien mukaan. Neliömetreinä hinta on vähän hankala, koska CLT-elementtien paksuus vaihtelee, meilläkin on 60-200 millisiä elementtejä, mistä syntyy merkittäviä eroja – joten on helpompi puhua kuutioista.

Meille on siis tulossa noin 105 kuutiota CLT:tä. Kuution hinnaksi tulee suomalaisen tehtaan valmistamana noin 980 euroa per kuutio.

Latvialaisen ja itävaltalaisen tehtaan hinnat olivat lähes samat eli noin 86 000 euroa, kuljetuksineen. Kuutiohinnaksi noille tehtaille tulee siis noin 820 euroa per kuutio (kuljetus mukaan laskettuna). Itävaltalainen tehdas oli hieman halvempi kuin latvialainen ja heillä oli joitakin kommentteja talon rakenteisiin. Kommenttien perusteella lisättiin yksi liimapuupalkki talon etelä-seinälle.

Myös suomalaiselta tehtaalta kommentoitiin rakennetta ja kerrottiin, että jos heiltä tilaa elementit, niin elementtisuunnittelu pitää tehdä uudelleen, mikä maksaa 1000 euroa. Meidän nykyinen elementtisuunnitelma ei ole kuulemma toteutuskelpoinen. Taas kerran olemme hankalassa tilanteessa. Joku sanoo, ettei homma toimi ja pitäisi tehdä eri tavalla. Toinen taas on sitä mieltä, ettei ongelmaa ole.

Lisäksi suomalainen puu on tasalaatuista ja laatuvarmistettua, joten siinäkin on noiden muiden maiden elementteihin verrattuna eroja. Esimerkiksi Itävallan CLT:ssä vain näkyvä CLT-pinta on laadukkaampaa puuta. Suomalaiset elementit ovat myös päätyliimattuja, kun taas ulkomaisten tehtaiden eivät ole.

Mutta riittääkö se perusteeksi 17 000 euron hintaeroon? Jos unohdetaan kommentit, että elementtisuunnitelma ei toimi, vaan keskitytään laatuun ja päätyliimaukseen. Mielestäni 17 000 euroa on aikasta paljon rahaa ja vaikka mielelläni ostaisin kotimaisia tuotteita, niin jossain rajakin menee.

Sitten on ongelmatapaukset. Entä, jos joku elementti puuttuu tai tulee muita ongelmia? CLT-talossa pystytysvaihe on tosi kriittinen ja jos jotain puuttuu, niin se tulee melko kalliiksi. Lisäksi jos laadussa on huomautettavaa, niin kuinka sitten toimitaan – pyydetäänkö uudet elementit vai mikä siinä tilanteessa auttaa? Taas tulee melkoisen kalliiksi. Toisin sanoen, jos ongelmia tulee, niin se maksaa. Mutta joka tapauksessa olemme nyt erittäin vahvasti kallistumassa Itävallan tehtaaseen.

Sitten vaan jännätään miten meidän käy ja kuinka isossa pississä olemme – vai onko talo pystyssä parin kuukauden päästä ja säästimme 17 000 euroa.

– Samuli

Julkaistu

Mörön hylly

Eli kuinka ratkaisimme säilytysongelman pakettiautossamme.

Meillä on nyt ollut pakettiauto Mörkö, jonka hankimme rakennusprojektia varten, ainoana autonamme puolisen vuotta. Jostain syystä pakettiautoon tuntuu kertyvän enemmän tavaraa kuin henkilöautoon. Onhan siellä toki enemmän tilaa. Mutta kun kaikki tärkeät tavarat ovat levällään, niin joka kerta vähän ärsyttää, kun yrittää etsiä sitä juuri sillä hetkellä tärkeintä tavaraa – niiden muiden eittämättä joskus muulloin äärimmäisen tärkeiden tavaroiden joukosta.

Milla oli järjestelemässä autossa jotain ja sanoi, että tähän pitää keksiä joku ratkaisu. Yleensä se menee niin. Pääasiassa minä olen etsinyt tavaraa autosta ja tottunut kaikkeen roinaan epämääräisissä paikoissa lattialla, enkä tajua, että asialle voisi tehdä jotain – olen tottunut vallitsevaan tilaan. Milla tulee paikalla ja hetken päästä toteaa, että ehkä asiat voisivat olla paremmin. Ehkä autossa voisi olla jokin säilytysratkaisu, johon tavarat voisi laittaa siististi.

No tietenkin sellainen voisi olla.

Lupasin rakentaa hyllyn. Milla kyllä vähän epäili, että saankohan sellaista aikaiseksi. Tai ehkei sitä, että saanko sellaisen aikaiseksi, mutta kuinkakohan kauan siinä menee. Joskus minulla hieman kestää. Rakennusprojektin suunnitteluvaihekin kesti vuoden. Tosin hylly on pienempi projekti, joten ehkei siihen ihan vuotta menisi. Jos sen saisi valmiiksi ennen kuin meidän työt alkaa oikeasti tontilla eli ennen huhtikuun alkua.

Päätin että tällä kertaa hoidan homman nopeasti. Aloitin projektin materiaaleista. En halunnut marssia kauppaan ja ostaa kaikkea tarvittavaa, sillä ihan varmasti tarvittavat materiaalit saisi kerättyä jostain.

Yleensä en suunnittelu, mutta tällä kertaa panostin ja tein suunnitelman paperille ennen toteutusta

Kun perustusfirma oli purkanut valumuotit, niin kaikki niissä käytetyt ruuvit päätyivät maahan. Käytimme Millan kanssa perustusten valmistumisen jälkeen pari tuntia ja keräsimme kaikki ruuvit. Siihen oli kaksi syytä: ei tuntunut kivalta jättää ruuveja lojumaan ikuisiksi ajoiksi talon ympärille – ja ne olivat ihan kelpo ruuveja, niitä voisi varmasti joskus käyttää jossain. Ja niitähän voi! Lisäksi työmaalle oli jäänyt hieman kakkosnelosta, joista päätin tehdä jalat hyllylle.

Hylly kierrätystavarasta – ruuvit kerätty maasta perustusmuottien jäljiltä ja hyllylevy vanhasta pöydästä.

Sitten puuttui enää hyllylevy. Muistin että meillä oli toimistolla vanhat pöydät, jotka eivät ole olleet käytössä useampaan vuoteen. Olimme joskus itse rakentaneet pöydät liimapuulevystä, joten pöytälevyistä saisi ihan kelvollisen hyllyn. Kävin purkamassa pöydät paloiksi ja pakkasin hyllylevyt, ruuvit ja kakkosneloset autoon ja lähdin Jukalle.

Jukka ja Jukan piha

Jukalla on nimittäin piha ja työkaluja. Meilläkin on toki piha, mutta työkalut puuttuu vielä, joten Jukan piha oli parempi vaihtoehto. Piirsin suunnitelman nopeasti paperille. Siihen meni ehkä viisi sekuntia ja ryhdyimme toimeen. Eihän hylly voi olla kovinkaan hankala homma, tuskin sen suunnitteluun kannattaa kauheasti aikaa käyttää.

Yleensä, kun ajattelen, ettei jokin projekti ole hankala ja hoituu tuosta vaan, niin muutan mielipiteeni vähintään puolessa välissä projektia. Usein jo aiemmin. Tosin yllätyksekseni niin ei tällä kertaa käynyt. Olin jopa huomioinut renkaan levennyksen pakussa, joten pilkoimme tehokkaasti Jukan sirkkelillä pöydän jalkaosat ja halkaisimme pöytälevyn hieman kapeammaksi ja teimme hyllyn reunat. Sitten vaan kaikki kasaan ja hylly oli valmis. En osaa sanoa, ehkä ilman Jukkaa projekti olisi voinut olla hankalampi. Toisaalta minulla oli suunnitelma, joten hommahan oli varsin selkeä.

– Samuli

Julkaistu

CLT-elementtien suunnittelu, osa 1 – pysty- vai vaakaelementit

Blogissa on eletty hiljaiseloa. Meillä on kulunut aika paljon aikaa CLT-elementtien tilausta valmistellessa. Pääasiassa olemme hioneet talon 3D-mallia arkkitehtimme Martinin kanssa ja nyt malli alkaa vihdoin olla ihan valmis. Mallin pohjalta on tehty elementtisuunnitelma, jossa koko talo on nyt jaettu paloihin – ja tämä suunnitelma lähetetään sitten CLT-tehtaalle, jossa CLT-elementit työstetään suunnitelman mukaisesti.

Aika yksinkertaista?

No on ja ei. Me olemme taas lähteneet hieman kokeelliselle puolelle suunnittelussa – pelkkä CLT-talo ei ole tarpeeksi kokeellinen, vaan teemme senkin nyt hieman eri tavalla kuin normaalisti. Tai se on ainakin tavoite. Tai ainakin arkkitehtimme on sitä mieltä, että se on paras ja nopein vaihtoehto. Parasta ja nopeintahan kannattaa aina tavoitella, eikö?

Normaalisti CLT-talot tehdään kerros kerrallaan ja välipohjan CLT-elementit lasketaan kerroksen päälle eli käytännössä CLT-elementit ovat vaakaelementtejä, joiden korkeus on sama kuin huonekorkeus. CLT-pystytys on siis aika selkeä ja yksinkertainen prosessi.

Meille CLT-elementit tulevat pystyelementteinä eli sellaisia 3 metriä leveitä ja parhaimmillaan melkein 10 metriä korkeita elementtejä. Eli kun seiniä laitetaan paikoilleen, niin kaikki kerrokset ovat aika nopeasti kasassa. Elementteihin kiinnitetään L-muotoiset teräspalkit, joiden päälle sitten lasketaan välipohjaelementit – kun seinät on ensin pystytetty.

Jos on muuten vinkata Kymenlaakson alueelta tai miksei muualtakin sopivaa paikkaa erikoisten teräspalkkien hankkimiseen, niin vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

3D-kuva CLT-talon sisuksista. Sinisellä L-muotoiset teräspalkit, joiden päällä välipohjat lepäävät.

Tässä on hieman käyty keskustelua, että kannattaako tuollainen pystyelementeistä kasattu CLT-talo vai mennäänkö nyt kuinka pahasti metsään. Me emme tosiaankaan tiedä. Olemme kuulleet mielipiteitä molempiin suuntiin ja joku sanoi, ettei homma edes onnistu tuollaisista pystyelementeistä ja on tyhmää tehdä talo noin. Toinen taas sanoi, että hyvä idea ja talon saa varmasti tosi nopeasti pystyyn.  Taas sama ongelma kuin aina aikaisemminkin, emme tiedä kuka asiantuntijoista on paras ja kenen sanaa kuunnella.

Olemme todennäköisesti ottamassa nyt pientä kokeellista riskiä ellei nyt mitään kovin ihmeellistä ilmene. Riippuu aika paljon itse asiassa CLT-elementtien hinnasta miten tästä edetään. Olemme nyt saaneet alustavan hinnan kolmelta eri CLT-elementtejä valmistavalta yritykseltä, yhdeltä suomalaiselta, yhdeltä itävaltalaiselta ja yhdeltä latvialaiselta. Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

– Samuli

Julkaistu

Perustusseikkailuja, osa 1 – talon perustukset valmiina

Meidän talolla on perustukset. Kaikkien vaikeuksien, hämmennysten ja säätämisen jälkeen olemme taas yhtä vaihetta lähempänä omaa kotiamme. Tosin ei sekään nyt ihan helppoa ollut. Tosiaan kun talo onkin tulossa tasaiselle pohjalle, niin perustussuunnitelmiin piti tehdä hieman muutoksia, jotta tuo korotus saataisiin toteutettua nyt pelkästään perustusten avulla. Tietenkin siitä tuli sitten lisää kuluja. Välillä aina miettii, että kun kaikkeen tuntuu menevän enemmän kuin alunperin oli suunniteltu, että tuleekohan tästä mitään – ja toisaalta taas samalla on tyytyväinen, kun projekti etenee. Pitäisi varmaan vihdoin käydä jotain kuluja läpi. Perustuksista lienee helppo aloittaa, kun ovat ajankohtaiset ja periaatteessa valmiit.

Valmis perustus joulupäivänä 2017

Eli meille talon perustukset suunnitteluineen maksoivat urakkana noin 14 000 euroa. En osaa sanoa onko se paljon vai vähän, mutta sellaisen tarjouksen me hyväksyimme. Talon pinta-ala on noin 70m2. Lisäksi samassa tarjouksessa oli autotallin perustus ja päärakennesuunnittelijan tehtävät. Kaikkineen hinta oli meille noin 18 500 euroa. Nyt tuosta perustusten muutoksista tuli reilun 2000 euron lisälasku. Kokonaisuudessa se tuntuu aika isolta korotukselta ja yllätti hieman, kun saimme kuulla tuosta vasta kun perustukset oli jo tehty. Kaikkineen perustukset maksavat noin 20 0000 euroa, siinä on siis talon ja autotallin perustukset suunnitteluineen ja lisäksi noin 600 euroa päärakennesuunnittelijan tehtävistä. Mitä mieltä olette, onko se paljon vai vähän vai jotain siltä väliltä?

Perustustapana meille tuli rossipohja eli tuulettuva alapohja.

Kantavasta tuulettuvasta alapohjasta eli rossipohjasta tuli 1900-luvulla pientalojen yleisin alapohjatyyppi Suomessa. Tuulettuvaan alapohjaan kuuluvat tuuletusaukot estävät terveydelle haitallisen maaperän radioaktiivisen radonkaasun kulkeutumisen rakennukseen. Ne pitävät lisäksi alapohjan rakenteet kuivina estäen home- ja lattiasienten kasvun. Tuuletus järjestetään yleensä vähintään 10×15 sentin kokoisilla avoimilla tuuletusaukoilla, joita pitää sijoittaa sokkeliin vähintään kuuden metrin välein sekä myös nurkkiin. Mikäli rakennus sijaitsee suojaisessa paikassa, tuuletusaukkojen määrää on lisättävä huomattavasti vähimmäissuosituksesta.

Alapohjan alle jätetään yleensä ryömintätila, joka mahdollistaa rakenteiden kunnon tarkkailemisen ilman niiden purkamista. Ryömintätilaa voidaan käyttää myös taloteknisten asennusten sijoittamiseen, kunhan ne eivät häiritse ilman virtaamista tuuletusaukkojen välissä.

Perustukset valettiin paikoilleen muoteilla. Takaosaan tehtiin ensin pieni korotus ja sen jälkeen valumuottien avulla tehtiin perustuskehikko tarvittavine tuuletus- ja kulkuaukkoineen sekä raudoituksineen, minkä jälkeen betoniauto saapui tontille ja betonit laskettiin muotteihin. Kai aika perushomma ja kokonaisuudessaan työvaihe kesti noin viikon.

Betonivalu muoteissaan
Työmaa oli perustusten teon ajan sotkuisessa kunnossa. Perustusten valmistuttua kävimme itse siivoamassa tontin asialliseen kuntoon ja vähän hämmennyimme kuinka paljon ihan käyttökelpoista tavaraa sinne oli hylätty sikin sokin.

Tällä hetkellä autotallin perustukset aiheuttavat vielä ongelmia. Jotenkin ajattelin, että kun talon perustussuunnitelmat saadaan kaiken säätämisen jälkeen kasaan, niin ei tuo autotallin perustussuunnittelu voi niin hankalaa olla. Mutta onhan se. En sitten tiedä johtuuko se jostain kielimuurista, kun meidän arkkitehti ei kuitenkaan puhu suomea natiivisti, niin ehkä perustusfirman kaverit eivät ole ymmärtäneet kaikkea englanniksi tai sitten vika on jossain muualla. Olen seurannut keskustelua sivusta ja näin amatöörinä en osaa sanoa missä vika on. Tai ehkä vika on siinä, kun minä en ymmärrä.

Ongelma on ohjeellinen perustusleikkaus. Jos joku teistä osaa kertoa mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa, niin minulle saa kertoa. Kun perustusfirma haluaa ohjeellisen perustusleikkauksen ennen kuin voi tehdä perustussuunnitelmat autotalille. Ensimmäiseksi minulle tuli mieleen, että eikö perustusfirma tee perustussuunnittelun ja kaikki tuollaiset asiat, mutta ei se kai niin ole. Ohjeellisen perustusleikkauksen toimittaa kai sitten arkkitehti tai rakennesuunittelija. No arkkitehdilta ja rakennesuunnittelijalta on tullut materiaaleja, mutta ne eivät kai ole vielä kelvanneet, koska asia ei ole edennyt. Olen sitten pyytänyt, että voisiko joku perustusfirmasta toimittaa esimerkin ohjeellisesta perustusleikkauksesta, niin eiköhän sen esimerkin pohjalta saada oikeanlainen kuva loihdittua. No eipä ole tullut esimerkkiä ja homma ei etene.

Kommunikaatio aiheuttaa päänvaivaa taas. Ensinnäkin, vaikka kaikilla osapuolilla on toistensa yhteystiedot, niin he eivät kommunikoi keskenään – vaikka kirjoittelemme sähköposteja, joissa kaikki ovat mukana. Yleensä minun pitää vastata jokaiseen sähköpostiin, mikä aiheuttaa toisen ongelman: en nimittäin puhu samaa kieltä heidän kansaan. En minäkään pyytäisi SOAP API:n* kuvausta heiltä. Ja tuntuu tyhmältä olla tuossa välissä keskustelemassa, kun ei oikein tiedä mitä haetaan. Ja sitten kun pyytää lisätietoja ja yrittää selvittää asiaa, niin ei tule vastausta. Itse asiassa aika usein, etenkin, kun lähettelee sähköposteja, niin vastaukset jäävät saamatta. Tai ainakin silloin, jos teen virheen ja kysyn samassa sähköpostissa useamman kysymyksen, niin yleensä ehkä siihen yhteen kysymykseen saatan saada vastauksen ja muut sivuutetaan.

Tällainen rakennusprojekti kaipaisi selkeästi jonkinlaista projektinhallintatyökalua, jossa kaikki projektiin osallistuvat tahot olisivat mukana ja voisi antaa tehtäviä/kysymyksiä ja merkitä kenen pitäisi suorittaa tehtävä tai vastata kysymykseen. Sähköposti on hankalahko formaatti ja vielä vähemmän luotan puhelimeen, kun puhelinkeskusteluista ei jää mitään jälkeä siitä, mitä on sovittu. Sähköpostissa kaikki keskustelut jäävät kuitenkin talteen, jos myöhemmin tulee ongelmia.

No nyt käydään pientä vääntöä vielä autotallin perustuksista, koska olisi kiva saada ne kasaan mahdollisimman pian, sillä CLT-toimitus saattaa, jos kaikki menee äärihyvin, tulla jo helmikuussa, jolloin myös autotalli olisi hyvä saada kasaan tai sitten autotallia ei tehdä CLt:stä. Meille tulisi kuitenkin kokonaisuutena halvemmaksi tehdä sekä talo että autotalli yhtäaikaa, etenkin jos autotalli tehdään CLT:stä. Saa nähdä miten käy, mutta toivotaan parasta.

-Samuli

*ammattitermistöä ohjelmistosuunnittelussa

Julkaistu

Suunta on enimmäkseen oikeaa ja matka jatkuu

Hätäily oli osittain turhaa ja nyt kun kaikki suunnittelijat ja tekijät ovat taas samoilla linjoilla, niin projekti etenee. Tämän hetken tilanne on se, että talon alle, pohjoispäätyyn, jää 150 cm avoin tila. Kiitos Mikalle hyvästä kommentista!

Pidimme tosiaan pikapalaverin vastaavan rakennusmestarin ja kaivurikuskin kanssa, jossa huomasimme, että ehkä huolemme oli aiheeton, talo ei jää huomattavasti korkeammalla ja vaikka tontin luonnollinen muoto olikin muuttunut ja tasoittunut, niin nykyisellä perustustavalla on helpointa ja järkevintä tehdä perustus samaan tasoon. Alunperin – suunnittelijoiden mukaan – oli tarkoitus täyttää takaosa enemmän maan alle, myös sisäpuolelta, mutta nyt takaosa jätetään auki, joten siellä on sitten enemmän tilaa puuhailla.

Tosin ongelma oli silti olemassa – me emme olleet perillä mitä tapahtui. Toivottavasti jatkossa ei käy näin. Nyt tekijät ja suunnittelijat olivat tehneet ratkaisuja, eikä niitä ollut selitetty meille maallikoille, jotka emme ymmärrä tuollaisia asioita, jos niitä ei selitetä tai emme itse selvitä – eli olisi pitänyt itse olla aktiivisempi. En tiedä kuinka paljon tällaista tapahtuu rakennuttajille, mutta voihan se olla melko yleistä – onhan huomattavasti nopeampaa tehdä, jos ei tarvitse kaikkia tekemisiä selittää.

Mietimme tässä vaiheessa nopeasti myös koko talon alimmaisen kerroksen muuttamista yhteen tasoon, mitä nimimerkki hmmh ehdotti. Tason vaihtelu oli kuitenkin alun perin tontin sanelema ehto, ei niinkään tyyliseikka, joten tässä tilanteessa asiaa oli syytä harkita. Tosin itse olin jo jollain tavalla tottunut ajatukseen ja tuntui vähän pahalta miettiä portaan poistamista, vaikka se ehkä tekisikin tilasta hieman helpomman. Tavallaan helpotuksekseni alakerran muuttaminen yhteen tasoon olisi aiheuttanut koko piirustusten uudistamisen, sillä korkeusmuutosten takia portaat yläkertaan olisivat äkkiä olleet pesuhuoneessa. Joten porras säilyy, vaikkei se enää olekaan samalla tavalla tontin sanelema ratkaisu.

Perjantaina tontille ilmestyivät valumuotit ja tällä viikolla pitäisi työn alkaa. Toivottavasti homma nyt tosiaan menee oikein!