Julkaistu

Lattian rakenne – valu vai puukuitulevy?

Vaikka tässä on vielä aika monta vaihetta ennen kuin pääsee lattialämmityksen lämmitysputkia laittamaan, niin nyt hiljalleen pitäisi päättää miten tuo lattialämmitys toteutetaan. Käytännössä meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa: kipsivalu tai sitten Huntonin valmiiksi uritettu puukuitulevy.

Hintaero noilla kahdella ei ole älyttömän iso, mutta toki Huntonin kanssa omaa työtä on aika paljon enemmän – jos sen asennuksen ostaa ulkopuolelta, niin sitten se tulisi jo tosi kalliiksi. Suunnilleen tuo lattiavalu maksaisi noin 3400 euroa ja Huntonin levy 3000 euroa eli hintaero noin 400 euroa. Karkeasti pyöristettynä hinnat siis.

Kipsivalussa pitää lähinnä laittaa lattialle muovi ja seinille suojat – sekä sitten laitella vesiputket lattiaan kiinni. Huntonin levyssä taas pitää asentaa levyt lattialle – eli sahailla valmiit levyt oikean kokoisiksi – ja tietyissä kohdissa luultavasti pitää näyttää levyille vähän jyrsintä, että putket saa menemään oikein. Kipsivalun kanssa taas joutuu odottelemaan sen viikon, että valu kuivuu – ja silloin siinä tilassa ei muita hommia tehdäkään.

Veikkaisin nopeasti arvioiden, että levyjen asennus on helposti 2 päivän homma kahteen mieheen – kysymykseksi jää että onko se 400 euron arvoista. Toki materiaaleilla on myös hieman eroja. Kipsivalu sitoo lämpöä hieman paremmin – mutta samalla myös reagoi lämmityksen muutoksiin hitaammin.

Onneksi päätöstä ei tarvitse ihan heti tehdä, kun on tässä aika monta vaihetta hoidettavana ennen sitä, mutta ei tässä toisaalta ylettömästi aikaakaan ole – jos ajatuksena olisi kuitenkin tämän vuoden puolella muuttaa. Koko ajan tulee aina uusia päätöksiä tehtäväksi – ja kun kyselee mielipiteitä, niin esimerkiksi tässä tapauksessa äänet ovat menneet aika tasan. Harmi kun tässä rakentamisessa ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua.

Pahoittelut, kun vieläkään ei ole kuvia katsottavaksi, mutta pahimpaan odotukseen täältä voi katsoa yhden seinäelementin matkan paikoilleen:

– Samuli

13 vastausta artikkeliin “Lattian rakenne – valu vai puukuitulevy?”

  1. Ehdottomasti valu. Meillä jouduttiin yhdestä kerroksesta purkamaan vastaa huntton rakenne. Haasteena on saada huntoneista täysin suora pinta. Jos pinta ei ole suora niin parketti joustaa sen päällä. Tästä aiheutuu nitinää ja lattian epätasaisuutta.

    1. Oliko teillä minkälainen rakenne noiden huntoneiden alla? Tosiaan tuo on kyllä hyvä huomio ja pitää tarkasti harkita mihin tässä päätyy.

  2. Maalämpöfoorumin maalampofoorumi.fi mittausten mukaan kipsivalu jakaa lämmön paremmin eli tehokkaammin joten sen vuoksi itse valitsisin sen.

  3. Ääni harvalaudoitukselle ja kipsilevylle. Hinta murto-osan muista vaihtoehdoista ja teidän lattiarakenteella varmasti riittävän tukeva. Pintalattiasta riippuen jopa pelkkä harvalaudoituskin voisi riittää.

    Kokonaisuuteen vaikuttaa myös käytettävä lämmitysjärjestelmä. Kaikille maalämpöpumpuille kevyt rakenne on periaatteessa hyötysuhteelta paras. Kuitenkin suurempi massa saattaa tietyillä malleilla estää pätkäkäyntiä ja laitteiston voi olla yksinkertaisempi ilman puskurivaraajaa. Meillä varaavana massana on yli 40t betonia. Hidastaa reagointia nopeisiin lämpötilamuutoksiin, mutta lisää vakautta.

    Invertteripumpulle (kallis) ehdottomasti kevyt rakenne (reagoi herkästi ja säätö toimii), sähkölämmölle (halvin) raskas rakenne (voi varata lämpöä halvalla sähköllä, jopa aurinko).
    Tai sitten täysin ristiin kuten meillä, kun koko lämmitysjärjestelmän rakenne ja logiikka poikkeaa huomattavasti yhdestäkään cots-tuotteesta.

    1. Nyt tuli taas lisää pohdittavaa! Vähän selailin ja tosiaan jos tekisi laudoituksen ja siihen päälle alumiiniset lämmönjakajalevyt, niin kustannus olisi aika paljon pienempi – ja asennuskin suht helppo homma. Pitänee tulla joku päivä kyselemään aiheesta lisää 🙂 LVI-suunnittelija suositteli meille invertteripumppua osittain senkin takia, kun pumppu on suoraan makuuhuoneen yläpuolella – ja pitää kai vähemmän melua kuin on/off-pumppu.

  4. Jotain näkökohtia järjestelmien valintaan. Kipsivalussa putkien asennus ja koko homma selvästi helpompaa. Hunttonissa melkoinen askartelu putkilenkkien suunnittelussa, lähdöt / paluut jakotukilta lämmityspiireille. On tehtävissä, mutta ei mikään heittämällä tehty.
    Putkilenkeillekin on olemassa erilaisia muotoja, spiraali tai rinnakkainen putkitus, ohje löytynee suunnitelmista.
    Molemmat järjestelmät vaativat asennuksen jälkeen jotain suojausta, jos ei sitten heti laiteta parkettia. Silloin työ on jätettävä melko loppuvaiheeseen talon valmistumisen suhteen. Tuo Huntton ja metallilevyt nyt ainakin alttiit vääntyilemiselle, jos ei kunnolla suojata tai asenneta kovaa kipsilevyä niiden päälle.
    Molemmissa järjestelmissä putkien asennus putkiurakoitsijan toimesta tai ohjauksessa. Tehdään kumminkin järjestelmää, jonka pitää toimia ja olla ohjeiden mukaan turvallinen, korjaukset melko ikävää ja kallista puuhaa.

    1. Kyllä tässä on selkeästi pohdittavaa – tosin liikaa ei ole aikaa pohtia, kun pitäisi ainakin se lämpöpumppu valita tämän kuun aikana, että sen saa oikeaan paikkaan. Ikkunat tulevat tontille parin viikon sisällä ja kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa ennen ikkunoiden asunnusta, pitää pumppu saada ullakon ikkunan kautta sisälle. Joka tapauksessa noiden putkien asennus ja lattiahommat jää aika loppuvaiheeseen, oli vaihtoehto mikä tahansa. Korjausten kannalta levyrakenne on aikasta paljon helpompi.

  5. Meillä CLT-talo on vielä lupaprosessissa, mutta lattia on tällä hetkellä ehkä eniten pohdituttava seikka. Ensimmäinen ajatus oli tehdä betonilla lopulliset lattiapinnat (parketin sijaan), ettei kaikki näkyvät pinnat olisi puuta. Se on kuitenkin jäämässä pois, kun epäilyttää miten lattiamiehet sen osaa tehdä kaikkien väliseinienkin ollessa siinä vaiheessa paikoillaan.

    Oliko teillä koskaan betonivalu vaihtoehtona, ja jos oli, niin millä kriteereillä jätitte sen pois listalta? Edelleen mietimme johonkin kohtaan taloa betonipintaa ja loput parkettia. Ainakin piiloon jäävät betonipinnat voisi tehdä silloin maakostealla, mikä kuivuisi nopeammin eikä niin herkästi sotkisi seiniä.

    Itse olemme jättäneet kipsivalun pois vaihtoehdoista ihan vaan sen takia, ettemme halua käyttää talossa kipsiä ilman mitään sen tieteellisempää perustelua. 🙂

    1. Meilläkin oli betonilattia harkinnassa – ja edelleenkin mietitään muodikasta mikrosementtia, juuri siitä syystä, ettei kaikkialla olisi pelkkää puupintaa. Nythän meillä on sekä lattia, että kaikki välipohjat CLT:tä ja jotenkin tuntuu oudolta tehdä mitään valua niiden päälle – vaikka eihän se mikään ongelma ole. En ole ihan varma miksi ihan oikea betonilattia jäi pois. Yksi syy oli varmaan kuivumisaika, koska lattiapintaa pääsee tekemään vasta aika loppuvaiheessa,niin saattaisi siinä vaiheessa hermostuttaa odottelu, kun talo olisi muuten lähes valmis. Kipsivalu on meillä vaihtoehtona, kun se kuivuisi aika nopeasti ja sillä saa melko ohuen pinnan. Lattian rakenne, mukaan luettuna laminaatti, ei saisi nousta yli 50 mm.

  6. En tiedä talosi rakenteiden u-arvoa, mutta oletko ajatellut sähkölämmitystä lattiaan ja tämä yhdistettynä pyöriväkennoiseen lämmöntalteenottoon?
    Tällöin kosteusprosentti ilmeisesti pysyisi talossa vakaampana ja ehkä säätyttäisiin CLT-elementtien elämiseltä?

    Yksi mikä vähän mietityttää on tuo kipsivalussa tuleva kosteuden määrä. Imeekö CLT kosteuden itseensä ja vaikuttaako tämä levyjen elämiseen?

  7. en tiedä oletteko jo valinnan tehnyt, mutta me emme kipsi huoli tästä syystä:

    Lainaus Mirja Salkinoja-.Saloselta;
    Kipsi voi olla ongelmallinen jos siinä on kosteutta ja liian tiiviissä rakenteessa. Kipsi on pääosin kalsiumsulfaattia, CaSO4. Jos se kostuu ja sijaitsee happea huonosti läpäisevässä ympäristössä (esim. vinyylin alla), syntyy suboksinen tai anoksinen tilanne ja sulfaatinpelkistäjämikrobisto alkaa toimia. Kun läsnä on orgaanista ainetta (liimat) mikrobiologinen sulfaatin pelkistyminen tuottaa kaasumaisia, rasvaliukoisia sulfideja.Se on itse itseään kasteleva reaktio, jonka tuotteena syntyy rikkivetyä ja/tai orgaanisia sulfideja, jotka tiedetään jo ppb tason pitoisina signaaliyhdisteiksi. Ne häiritsevät nisäkässolujen viestiliikennettä (=terveyshaitta, erityisesti silmäongelmia)”. Mirja Salkinoja -Salonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


CAPTCHA Image
Reload Image