Julkaistu

CLT-elementtien suunnittelu, osa 1 – pysty- vai vaakaelementit

Blogissa on eletty hiljaiseloa. Meillä on kulunut aika paljon aikaa CLT-elementtien tilausta valmistellessa. Pääasiassa olemme hioneet talon 3D-mallia arkkitehtimme Martinin kanssa ja nyt malli alkaa vihdoin olla ihan valmis. Mallin pohjalta on tehty elementtisuunnitelma, jossa koko talo on nyt jaettu paloihin – ja tämä suunnitelma lähetetään sitten CLT-tehtaalle, jossa CLT-elementit työstetään suunnitelman mukaisesti.

Aika yksinkertaista?

No on ja ei. Me olemme taas lähteneet hieman kokeelliselle puolelle suunnittelussa – pelkkä CLT-talo ei ole tarpeeksi kokeellinen, vaan teemme senkin nyt hieman eri tavalla kuin normaalisti. Tai se on ainakin tavoite. Tai ainakin arkkitehtimme on sitä mieltä, että se on paras ja nopein vaihtoehto. Parasta ja nopeintahan kannattaa aina tavoitella, eikö?

Normaalisti CLT-talot tehdään kerros kerrallaan ja välipohjan CLT-elementit lasketaan kerroksen päälle eli käytännössä CLT-elementit ovat vaakaelementtejä, joiden korkeus on sama kuin huonekorkeus. CLT-pystytys on siis aika selkeä ja yksinkertainen prosessi.

Meille CLT-elementit tulevat pystyelementteinä eli sellaisia 3 metriä leveitä ja parhaimmillaan melkein 10 metriä korkeita elementtejä. Eli kun seiniä laitetaan paikoilleen, niin kaikki kerrokset ovat aika nopeasti kasassa. Elementteihin kiinnitetään L-muotoiset teräspalkit, joiden päälle sitten lasketaan välipohjaelementit – kun seinät on ensin pystytetty.

Jos on muuten vinkata Kymenlaakson alueelta tai miksei muualtakin sopivaa paikkaa erikoisten teräspalkkien hankkimiseen, niin vinkkejä otetaan ilolla vastaan!

3D-kuva CLT-talon sisuksista. Sinisellä L-muotoiset teräspalkit, joiden päällä välipohjat lepäävät.

Tässä on hieman käyty keskustelua, että kannattaako tuollainen pystyelementeistä kasattu CLT-talo vai mennäänkö nyt kuinka pahasti metsään. Me emme tosiaankaan tiedä. Olemme kuulleet mielipiteitä molempiin suuntiin ja joku sanoi, ettei homma edes onnistu tuollaisista pystyelementeistä ja on tyhmää tehdä talo noin. Toinen taas sanoi, että hyvä idea ja talon saa varmasti tosi nopeasti pystyyn.  Taas sama ongelma kuin aina aikaisemminkin, emme tiedä kuka asiantuntijoista on paras ja kenen sanaa kuunnella.

Olemme todennäköisesti ottamassa nyt pientä kokeellista riskiä ellei nyt mitään kovin ihmeellistä ilmene. Riippuu aika paljon itse asiassa CLT-elementtien hinnasta miten tästä edetään. Olemme nyt saaneet alustavan hinnan kolmelta eri CLT-elementtejä valmistavalta yritykseltä, yhdeltä suomalaiselta, yhdeltä itävaltalaiselta ja yhdeltä latvialaiselta. Siitä enemmän seuraavassa kirjoituksessa.

– Samuli

Julkaistu

Perustusseikkailuja, osa 1 – talon perustukset valmiina

Meidän talolla on perustukset. Kaikkien vaikeuksien, hämmennysten ja säätämisen jälkeen olemme taas yhtä vaihetta lähempänä omaa kotiamme. Tosin ei sekään nyt ihan helppoa ollut. Tosiaan kun talo onkin tulossa tasaiselle pohjalle, niin perustussuunnitelmiin piti tehdä hieman muutoksia, jotta tuo korotus saataisiin toteutettua nyt pelkästään perustusten avulla. Tietenkin siitä tuli sitten lisää kuluja. Välillä aina miettii, että kun kaikkeen tuntuu menevän enemmän kuin alunperin oli suunniteltu, että tuleekohan tästä mitään – ja toisaalta taas samalla on tyytyväinen, kun projekti etenee. Pitäisi varmaan vihdoin käydä jotain kuluja läpi. Perustuksista lienee helppo aloittaa, kun ovat ajankohtaiset ja periaatteessa valmiit.

Valmis perustus joulupäivänä 2017

Eli meille talon perustukset suunnitteluineen maksoivat urakkana noin 14 000 euroa. En osaa sanoa onko se paljon vai vähän, mutta sellaisen tarjouksen me hyväksyimme. Talon pinta-ala on noin 70m2. Lisäksi samassa tarjouksessa oli autotallin perustus ja päärakennesuunnittelijan tehtävät. Kaikkineen hinta oli meille noin 18 500 euroa. Nyt tuosta perustusten muutoksista tuli reilun 2000 euron lisälasku. Kokonaisuudessa se tuntuu aika isolta korotukselta ja yllätti hieman, kun saimme kuulla tuosta vasta kun perustukset oli jo tehty. Kaikkineen perustukset maksavat noin 20 0000 euroa, siinä on siis talon ja autotallin perustukset suunnitteluineen ja lisäksi noin 600 euroa päärakennesuunnittelijan tehtävistä. Mitä mieltä olette, onko se paljon vai vähän vai jotain siltä väliltä?

Perustustapana meille tuli rossipohja eli tuulettuva alapohja.

Kantavasta tuulettuvasta alapohjasta eli rossipohjasta tuli 1900-luvulla pientalojen yleisin alapohjatyyppi Suomessa. Tuulettuvaan alapohjaan kuuluvat tuuletusaukot estävät terveydelle haitallisen maaperän radioaktiivisen radonkaasun kulkeutumisen rakennukseen. Ne pitävät lisäksi alapohjan rakenteet kuivina estäen home- ja lattiasienten kasvun. Tuuletus järjestetään yleensä vähintään 10×15 sentin kokoisilla avoimilla tuuletusaukoilla, joita pitää sijoittaa sokkeliin vähintään kuuden metrin välein sekä myös nurkkiin. Mikäli rakennus sijaitsee suojaisessa paikassa, tuuletusaukkojen määrää on lisättävä huomattavasti vähimmäissuosituksesta.

Alapohjan alle jätetään yleensä ryömintätila, joka mahdollistaa rakenteiden kunnon tarkkailemisen ilman niiden purkamista. Ryömintätilaa voidaan käyttää myös taloteknisten asennusten sijoittamiseen, kunhan ne eivät häiritse ilman virtaamista tuuletusaukkojen välissä.

Perustukset valettiin paikoilleen muoteilla. Takaosaan tehtiin ensin pieni korotus ja sen jälkeen valumuottien avulla tehtiin perustuskehikko tarvittavine tuuletus- ja kulkuaukkoineen sekä raudoituksineen, minkä jälkeen betoniauto saapui tontille ja betonit laskettiin muotteihin. Kai aika perushomma ja kokonaisuudessaan työvaihe kesti noin viikon.

Betonivalu muoteissaan
Työmaa oli perustusten teon ajan sotkuisessa kunnossa. Perustusten valmistuttua kävimme itse siivoamassa tontin asialliseen kuntoon ja vähän hämmennyimme kuinka paljon ihan käyttökelpoista tavaraa sinne oli hylätty sikin sokin.

Tällä hetkellä autotallin perustukset aiheuttavat vielä ongelmia. Jotenkin ajattelin, että kun talon perustussuunnitelmat saadaan kaiken säätämisen jälkeen kasaan, niin ei tuo autotallin perustussuunnittelu voi niin hankalaa olla. Mutta onhan se. En sitten tiedä johtuuko se jostain kielimuurista, kun meidän arkkitehti ei kuitenkaan puhu suomea natiivisti, niin ehkä perustusfirman kaverit eivät ole ymmärtäneet kaikkea englanniksi tai sitten vika on jossain muualla. Olen seurannut keskustelua sivusta ja näin amatöörinä en osaa sanoa missä vika on. Tai ehkä vika on siinä, kun minä en ymmärrä.

Ongelma on ohjeellinen perustusleikkaus. Jos joku teistä osaa kertoa mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa, niin minulle saa kertoa. Kun perustusfirma haluaa ohjeellisen perustusleikkauksen ennen kuin voi tehdä perustussuunnitelmat autotalille. Ensimmäiseksi minulle tuli mieleen, että eikö perustusfirma tee perustussuunnittelun ja kaikki tuollaiset asiat, mutta ei se kai niin ole. Ohjeellisen perustusleikkauksen toimittaa kai sitten arkkitehti tai rakennesuunittelija. No arkkitehdilta ja rakennesuunnittelijalta on tullut materiaaleja, mutta ne eivät kai ole vielä kelvanneet, koska asia ei ole edennyt. Olen sitten pyytänyt, että voisiko joku perustusfirmasta toimittaa esimerkin ohjeellisesta perustusleikkauksesta, niin eiköhän sen esimerkin pohjalta saada oikeanlainen kuva loihdittua. No eipä ole tullut esimerkkiä ja homma ei etene.

Kommunikaatio aiheuttaa päänvaivaa taas. Ensinnäkin, vaikka kaikilla osapuolilla on toistensa yhteystiedot, niin he eivät kommunikoi keskenään – vaikka kirjoittelemme sähköposteja, joissa kaikki ovat mukana. Yleensä minun pitää vastata jokaiseen sähköpostiin, mikä aiheuttaa toisen ongelman: en nimittäin puhu samaa kieltä heidän kansaan. En minäkään pyytäisi SOAP API:n* kuvausta heiltä. Ja tuntuu tyhmältä olla tuossa välissä keskustelemassa, kun ei oikein tiedä mitä haetaan. Ja sitten kun pyytää lisätietoja ja yrittää selvittää asiaa, niin ei tule vastausta. Itse asiassa aika usein, etenkin, kun lähettelee sähköposteja, niin vastaukset jäävät saamatta. Tai ainakin silloin, jos teen virheen ja kysyn samassa sähköpostissa useamman kysymyksen, niin yleensä ehkä siihen yhteen kysymykseen saatan saada vastauksen ja muut sivuutetaan.

Tällainen rakennusprojekti kaipaisi selkeästi jonkinlaista projektinhallintatyökalua, jossa kaikki projektiin osallistuvat tahot olisivat mukana ja voisi antaa tehtäviä/kysymyksiä ja merkitä kenen pitäisi suorittaa tehtävä tai vastata kysymykseen. Sähköposti on hankalahko formaatti ja vielä vähemmän luotan puhelimeen, kun puhelinkeskusteluista ei jää mitään jälkeä siitä, mitä on sovittu. Sähköpostissa kaikki keskustelut jäävät kuitenkin talteen, jos myöhemmin tulee ongelmia.

No nyt käydään pientä vääntöä vielä autotallin perustuksista, koska olisi kiva saada ne kasaan mahdollisimman pian, sillä CLT-toimitus saattaa, jos kaikki menee äärihyvin, tulla jo helmikuussa, jolloin myös autotalli olisi hyvä saada kasaan tai sitten autotallia ei tehdä CLt:stä. Meille tulisi kuitenkin kokonaisuutena halvemmaksi tehdä sekä talo että autotalli yhtäaikaa, etenkin jos autotalli tehdään CLT:stä. Saa nähdä miten käy, mutta toivotaan parasta.

-Samuli

*ammattitermistöä ohjelmistosuunnittelussa