Julkaistu

Pyhtää 670 vuotta ja Saaristomarkkinat

Pyhtää täyttää tänä vuonna 670 vuotta. Ensimmäinen asiakirjatieto Pyhtäästä on vuodelta 1347, jossa aiheena oli kiista Ahvenkosken lohipadon käytöstä. Vuonna 1743 Turun rauhassa Ruotsin ja Venäjän raja siirtyi Kymijoen Ahvenkosken haaraan ja tämä jakoi alueen Pyhtääksi ja Ruotsinpyhtääksi, joka jäi Ruotsille. 1809 Haminan rauhassa ns. Vanha Suomi liitettiin muun Suomen yhteyteen, jolloin muodostui tuntemamme Suomi-neidon hahmo.

Viime viikonloppuna vietettiin Pyhtään saaristomarkkinoita Lökörenniemessä. Me kävimme markkinoilla ensimmäistä kertaa ja pakko myöntää, että markkinoiden koko ja vilinä yllätti hieman. Pyhtäällä on noin 5300 asukasta, joista jokainen taisi olla markkinoilla ja tuoda kaverinsakin. Markkinoilla kävi nimittäin 12 000 vierailijaa. Pieni sadekaan ei ketään haitannut.

  

Vaikka vielä olemmekin virallisesti kotkalaisia, niin hiljalleen tässä alkaa tunteaan itsensä pyhtääläiseksi. En tiedä, mutta olen jotenkin jo pidemmän aikaa rinnastanut Pyhtään Stars Hollowhun. Milla aina vähän naureskelee minulle, kun olen jo melko tosissani järjestämässä 24 h tanssimaratonia. Minä en suoranaisesti edes pidä tanssimisesta. Olen tanssinut kahden käden sormilla laskettavan määrän ja seuraavaksi tanssin tulevan tyttäremme häissä – jos sellainen siis tulee joskus – tai tanssimaratonissa. Sitä siis odotellessa. Saaristomarkkinoilla olisi voinut tanssia Tauskin tahdissa.

-Samuli

Julkaistu

Päärakennesuunnittelija on hukassa ja perustus kaipaa suunnittelua

Luulimme, että meillä on päärakennesuunnittelija. Tai no suoranaisesti emme tienneet, että meiltä voisi sellainen edes puuttua – tai että sellainen pitäisi suoranaisesti olla. Tästä huomaa taas kuinka pihalla itse välillä on, mutta nyt tiedämme, että meidän pitäisi hankkia päärakennesuunnittelija ja yksi tärkeä tehtävä olisi perustussuunnittelu. Meiltä saattaa siis uupua jopa kaksi henkilöä. Tai no meiltä puuttuu vielä iso kasa ihmisiä, mutta tällä hetkellä kaipaamme päärakennesuunnittelijaa ja perustussuunnittelmaa.

Meillehän on nyt alustavasti suunniteltu pilariperustus ja pilareiden päälle tulisi CLT-levy. Noin sen pitäisi olla kustannustehokasta ja periaatteessa aika helppoa, kuulemma. Tontti on kallioinen ja hienoa metsää, joten tavoitteena olisi säilyttää mahdollisimman iso osa tontista luonnontilassa ja pilareiden kanssa mylläämistä tulisi luultavasti aika paljon vähemmän. Mutta nyt jonkun pitäisi käsittääkseni laskea pilareiden paikat ja osoittaa että homma toimii – ja toimivuus on herättänyt jo jonkin verran epäilyksiä. Koska itse emme tiedä perustuksista oikeastaan mitään, niin on hyvin vaikea ottaa kantaa ja nyt yritämme metsästellä asiantuntijoita, mielellään useampaa asiantuntijaa, joilta voisi keräillä mielipiteitä ja edetä sen mukaan.

Onhan meillä jo nytkin asiantuntijoita, mutta kun osa sanoo toista ja osa toista, niin on hankala päättää ketä tässä kuuntelisi. Rakentamisessa on liikaa vaihtoehtoja ja mielipiteitä, niin välillä on hukassa ja ei tiedä ketä kuuntelisi. Lueskelin tietoja vuodelta 2014, että yleisin perustustapa on kevytsoraharkko, sitten tulee valubetoni/puumuotti, betoniharkko, betonielementti, valubetoni/EPS-valmismuotti ja sitten muut perustustavat. Muut perustustavat ovat noin 2% ja tuo pilariperustus menee varmaan siihen Muut perustustavat -kategoriaan. Toisin sanoen niin ei yleensä tehdä ja ehkä se juuri tekee tuosta ongelmallisen. Rakentamisessa ja oikeastaan kaikessa pääasiassa tehdään tietyllä tavalla, koska aina ennenkin on tehty niin. Toki siihen, että aina ennenkin on tehty jotenkin, on varmasti ihan oikea syy. En tiedä mihin tässä päädytään, mutta kaikki vaihtoehdot on hyvä käydä läpi.

Nyt jos jollain olisi vinkata päteviä perustussuunnittelijoita tai päärakennesuunnittelijoita, niin olisi mahtava homma.

– Samuli

Julkaistu

Puunkaato

Kaadoimme tontilta talon tiellä olevia puita isäni kanssa. Isäni on kaatanut puita koko ikänsä, minulle tämä taisi olla ensimmäinen kerta, jos pieniä puita ei lasketa mukaan. Tosin en minä nytkään kuin vähän tökännyt, mutta ehkäpä seuraavalla kerralla sitten enemmän. Muutama puu pitää vielä kaataa, mutta pääasiassa kaikki talon tiellä olevat puut on nyt kaadettu. Juuri kun olimme saaneet tulevan talon paikan raivattua risuista, niin taas tuli siivottavaa. Tosin ihan mukava niin, sillä edelleen odottelemme, joten pitää kehittää jotain puuhaa.

Oksat saimme jo siivottua ja seuraavaksi pääsenkin sitten hakkaamaan halkoja. Halkojen hakkaaminen lienee perisuomalaisen miehen toiveiden täyttymys – siinä saa kokea olevansa mies ja vielä jollain tavalla tärkeä mies. Tosin en aina tiedä luenko itseäni perisuomalaiseksi mieheksi, mutta pakko myöntää, että jonkinlaista tyydytystä halkojen hakkaamisesta sai ja jotenkin pystyi kuvittelemaan järjestävänsä perheelleen lämpöä tulevaa talvea varten. Talvi nimittäin on tulossa. Vaikka todellisuudessa saan enemmän lämpöä aikaan istumalla tietokoneen ääressä päivätyössäni ja ansaitsemalla euroja, joilla maksaa laskut. Mutta saan minä siinä halkoja hakatessa kuvitella olevani tärkeässä hommassa ja tekemällä sitä enemmän muita kuin itseäni varten – vaikka todellisuus olisikin toinen.

-Samuli

Julkaistu

Mustikoita

Olemme viettäneet kesälomaa ja samalla odotelleet kaikkien suunnitelmien valmistumista. Sen takia täällä blogissakin on ollut hiljaista. Välillä tuntuu, että koko ajan joku kiusallaan keksii jotain uusia suunnitelmia. Tässä välissä, koska olemme malttamattomia ja haluamme tehdä jotain, päätimme kerätä tontilta mustikat talteen ennen kuin kaikki myllätään.

Aika nopsasti saimme yhden ämpärillisen täyteen ja siihen olikin pakko lopettaa, koska pakastimeen ei mahdu enempää. Millan äiti kävi myös poimimassa yhden ämpärillisen ja veikkaisin että kyllä sieltä vielä lisääkin saisi. Tavallaan hienoa, että omalta maalta saa mustikkaa noinkin runsaasti. Tosin onhan tuosta se 25 000 euroa maksettu, joten ehkä sillä sietääkin pari ämpärillistä mustikkaa saada.

– Samuli