Julkaistu

CLT-talon piirustukset osa 4 – loppukiri

Olen aina ihmetellyt miksi rakennusprojekteissa kaikki viivästyy. En ihmettele enää. Kaikki vaan viivästyy. Tai no ei se kai aina niin mene, mutta mitä enemmän on ihmisiä tekemässä, niin sitä todennäköisemmin tulee jotain viivästyksiä. Reilu kaksi kuukautta sitten esittelimme edellisen version piirustuksista. Ajattelimme että olemme melkein maalissa, pari pientä muutosta ja voimme hakea rakennuslupaa. Muutokset tulivat, mutta aika vaan kuluu yllättävän nopeasti ja nyt olemme kesäkuun lopussa. Ja nyt on kiire! Rakennusprojekteissa on kai aina myös kiire.

Pyhtään kunnan rakennustarkastaja jää lomalle heinäkuun alussa eli toisin sanoen, jos haluamme rakennusluvan ja että homma etenisi heinäkuun aikana, niin meidän pitää saada paperit tarkastettavaksi huomenna. Onneksi rakennustarkastaja on tietoinen meidän projektista ja on muutenkin äärettömän avulias, niin hän lupasi tehdä parhaansa, että saisimme luvan näinkin nopeasti. En tiedä kuinka monessa paikassa tällainen on mahdollista.

Eilen kiirehdimme töistä Helsinkiin ja tapasimme arkkitehtimme Martinin. Kävimme viimeiset muokkaukset läpi ennen rakennusluvan hakemista. Katsoimme esimerkiksi ikkunoiden paikat kohdalleen ja löimme lukkoon autotallin pohjan.

Toki tässä on vielä monta tekijää, piirustusten viimeiset versiot pitäisi saada valmiiksi ja kaikki liitteet, naapureiden kuulemiset ja muut kasaan. Eli ei tässä ole ainakaan liikaa aikaa käytettäväksi. En osaa sanoa onko luvan saaminen mitenkään mahdollista, mutta katsotaan miten meidän käy. Olisi nimittäin kiva päästä aloittamaan työt tontilla. Vaikka pidän myös suunnittelusta, niin tekisi mieli jo tehdä jotain, esimerkiksi kaataa pari puuta tai jotain muuta sellaista.

Mutta ne piirustukset. Edelliseen versioon jos verrataan, niin alakerran pohjoispääty eli eteinen, kodinhoitohuone, keittiö ja sauna -linjasto on selkeytynyt. Ja sama linja on myös yläkerrassa – käytännössä yläkerrasta karsittiin yksi käytävä pois ja suurennettiin makuuhuone, vaatehuone ja kylpyhuone -kokonaisuutta hieman. Ei varmaan ihme, että graafikko ja ohjelmistosuunnittelija pitävät selkeistä ja toistuvista elementeistä, joten nykyinen malli miellyttää meitä huomattavasti enemmän kuin aikaisempi vähän epäselvempi ja hajanaisempi pohjapiirustus.

Muuten kaikki on edennyt aika pitkälti kommenttiemme mukaan eli keittiöstä on ovi poistettu, yläkertaan on lisätty parveke ja ullakolla on yhtenäinen varasto/työtila, jossa on myös tekninen tila. Rappujen paikka ullakolle siirrettiin toisten rappujen yläpuolelle, joten eivät vie muualta turhaan tilaa.

Saa nähdä mihin äärikiire meidät vie ja saammeko lupapaperit, toki digitaalisina versioina, lähetettyä ajoissa. Toivottavasti edes pari puuta pääsisi heinäkuussa kaatamaan!

– Samuli

Julkaistu

Millä perusteilla valitsimme tontin eli miten me päädyimme Pyhtäälle

Minun mielestäni omakotitalossa tärkeintä on sijainti. Talon voit kuitenkin melko vapaasti rakentaa sellaiseksi kuin haluat, toki siihenkin on sijainnin mukaan määrättyjä rajoituksia, mutta sijainti määrittää kuitenkin kaiken muun.

Meillä tärkeimmät kriteerit sijainnissa olivat:
– Oma rauha ja etäisyyttä naapuriin
– Luonto ja meri lähellä
– Kauppa ja muut palvelut kävelyetäisyydellä
– Ei liian kaukana suuremmista kaupungeista

Pyhtäällä tontit ovat suurehkoja. Meidän tontti on reilu 2000m2, joten halutessani voin olla alasti pihalla ja naapurit eivät häiriinny. Tai voivat häiriintyä, jos katselevat kiikareilla. En tarkoita, että kiikarit olisivat välttämättömät. Tai siis. No ehkä parempi, etten jatka aiheesta, mutta kuitenkin – tontti on tarpeeksi suuri, joten meillä on omaa rauhaa.

Lisäksi tontilta ei ole kaadettu kaikkia puita. Vaikka kyseessä on kunnan kaavoitusalue, jotka yleensä on hakattu aika paljaaksi, niin vanha kangasmetsä oli hyvässä kunnossa ja puita oli runsaasti. Meidän toiveemme on kuitenkin aina ollut asua metsässä ja nyt se toteutuu.

Asumme metsässä, joten luonto on lähellä. Merikin on melko lähellä, linnuntietä noin kilometri. Muutaman kilometrin päässä on Valkmusan luonnonpuisto, joten metsää, luontoa ja liikuntamahdollisuuksia riittää.

Vaikka asumme metsässä, niin kauppa, koulu, terveyskeskus ja kirjasto ovat kaikki kävelymatkan päässä. Vaikka meillä on auto, niin kaikkialle ei ole pakko mennä autolla.

Kotkaan ja töihin ajaa noin kymmenen minuuttia. Helsinkiin pääsee alle tunnissa. Pietariin noin kolmessa ja puolessa tunnissa. Eli olemme aika lähellä kaikkea. Ja jos emme halua ajella, niin meneehän tuossa noita bussejakin.

Hauska testi, millä voi selvittää mikä Pyhtään asuinalue sopisi juuri sinulle parhaiten: www.pyhtaa.fi/asuinaluetesti

Julkaistu

Auto

Me hankimme uuden auton tai no me hankimme vanhan auton.

Olen aina halunnut pakettiauton ja nyt kun tämä rakentaminen antoi siihen hyvän syyn, niin sain luvan hankkia sellaisen. Nyt pitäisi myydä vanha auto pois ja elellä seuraava vuosi pelkän pakettiauton kanssa. Kunhan talo valmistuu ja kuljetustarpeita ei ole enää niin paljoa, niin voi sitten palata taas henkilöautomaailmaan. Todennäköisesti seuraava auto on jonkinlainen pluginhybridi, kun ajelua tulee jatkossa enemmän ja noin 50 kilometrin range olisi mainio päivittäiseen ajeluun.

Mutta nyt meillä on mörkö. Auto ei maksanut juuri mitään, sillä on ajettu ihan tuhottomasti ja siinä on automaattivaihteet. Jos olet joskus lukenut Internetistä autoista, niin VW-groupin automaattivaihteita ei kauheasti hehkuteta. Etenkin kun auton vuosimalli on 1996, niin elellään koko ajan jännittävästi.

Oliko auton hankkiminen järkevää rakentamisen kannalta? Se on hyvä kysymys, johon en osaa vastata, mutta minusta tuntuu hyvältä. Eikös se ole auton hankkimisessa tärkeintä, että on hyvä fiilis?

Julkaistu

CLT-talon sähkösuunnitelmat

Koska meille tulee jäämään paljon CLT-pintaa näkyviin, niin on ennalta suunniteltava aika tarkasti miten ja missä sähköt kulkevat. Tämän takia sähkösuunnittelijan rooli on tärkeä, sillä kaikki sähköjen viennit pitäisi olla selvillä, sillä vientien tekeminen jälkikäteen on melkoisen hankalaa.

CLT-elementteihin siis tehdään CLT-tehtaalla tarvittavat läpiviennit sähkölle. Elementit ovat täyttä puuta ja meillekään ei älyttömästi tule jäämään mitään laskettuja kattoja tai rakenteita, joissa piuhoja voisi kuljettaa jälkikäteen. Tämän takia olen itse etenkin valokytkimissä mieltynyt ajatukseen langattomuudesta – saan kytkimet minne haluan ja voin helposti vaihtaa niiden paikkaan.

Valoille pitää kuitenkin viedä sähköt, sillä langaton sähkö on vielä vähän ongelmallista, ja pisto- ja verkkorasiat vaativat myös omat reittinsä. Vaikka pidän langattomuudesta, niin haluan kuitenkin mahdollisimman moneen paikkaan RJ45-rasiat, koska verkko on tärkeä ja ethernet-verkko voi käyttää moneen tarkoitukseen, esimerkiksi videon ja äänen siirtoon.

Kunhan saamme suunnittelijalta piirustukset, niin esittelemme minkälaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet. Tässä vaiheessa pitäisi jo valita minkälaiseen valojen ohjaukseen päädytään eli mitä älykotijärjestelmää tulemme käyttämään.