Julkaistu

Omakotitalon kotiautomaatio eli älykotimahdollisuudet

Älykotikenttä on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä hieman sekaisin. Enkä itsekään ole ihan varma termistöstä. Puhutaanko älykodeista vai kotiautomaatiosta vai mistä pitäisi puhua? Vai pitäisikö vaan olla hiljaa? Kuitenkin pääasiallinen ajatus lienee, että kodin sähkölaitteita voidaan ohjata keskitetysti ja automaattisesti eli luoda jotain automatiikkaa ja älyä ohjaukseen. Yritän käydä läpi erilaisia mahdollisuuksia, mitä kotiautomaatio voi tarjota tällä hetkellä ja mitä hyötyä älykodista voi olla – ja voiko älykodista olla myös haittaa.

Haluan tehdä taas todella karkean jaon älykodin hyödyistä:

1) Älykoti helpottaa elämää
2) Älykoti säästää resursseja
3) Älykoti suojelee

Toki nämä liittyvät pitkälti myös toisiinsa, mutta on helpompi käsitellä aihetta tällaisen karkean ja osittain keinotekoisen jaottelun avulla.

Älykoti helpottaa elämää

Ehkä on helpoin aloittaa ilmeisimmästä älykodin toiminnallisuudesta eli valaistuksesta. Perinteisesti valaistusta ohjataan kytkimistä. Eli kun tulet huoneeseen, niin valokytkimestä painamalla syttyy kyseiseen kytkimeen yhdistetty valo. Kytkin ja valo on perinteisesti yhdistetty fyysisesti toisiinsa ja kun sekä kytkin että valaisin on rakennusvaiheessa/remontin yhteydessä asennettu, niiden paikkojen vaihtaminen on hankalaa. Toisaalta harvemmin paikkoja tarvitseekaan vaihtaa, jos paikat on suunniteltu hyvin. Mutta kuitenkin kytkimen ja valaisimen välillä on fyysinen yhteys. Älyvalaisimissa fyysinen yhteys ei ole pakollinen ja monet kytkimet ovat langattomia – ja täysin ohjelmoitavissa. Perinteisellä kytkimellä syyttyy juuri se valo, johon se on kytketty, ohjelmoitavalla kytkimellä voit päättää mitkä valot syttyvät.

Esimerkiksi olen toteuttanut lähes kaikki meidän kerrostaloasunnon valot Philipsin Hue valaisimilla, jotka eivät ole vaatineet minulta mitään sähkökytkentöjä, vaan olen yhdistänyt Philipsin Hue Bridgen modeemiin ja sitten korvannut olemassa olevat lamput Philipsin hue lampuilla ja asentanut muutaman ledinauhan. Eli älyvalaistus on mahdollista toteuttaa jälkiasennuksena, eikä se vaadi mitään sähkötöitä. Sitten meillä on asennettuna muutama langaton kytkin. Langattomiin kytkimiin olen ohjelmoinut erilaisia teemoja. Periaatteessa voin sammuttaa kaikki kodin älyvalaisimet oven vieressä olevasta kytkimestä. Tosin tähän on myös toinen vaihtoehto.

Älyvaloja voidaan ohjata siis kytkimistä, samalla tavalla kuin perinteisiäkin valoja, mikä tosiaan ei tunnu vielä kovin suurelta uudistukselta ja helpotukselta, mutta älyvaloja voidaan ohjata myös muutenkin kuin vain kytkimistä. Esimerkiksi kun tulemme kotiin, niin eteisen valot syttyvät automaattisesti. Periaatteessa eteisen valojen sytyttämiseen automaattisesti olisi kaksi vaihtoehtoa: joko järjestelmä havaitsee puhelimeni ja että olen tullut kotiin tai sitten valaistus voisi havaita myös liikkeen eli kun ovi aukeaa, niin valot syttyvät.

Tosin täydellä teholla syttyvät valot kirkkaana kesäpäivänä olisivat tuhlausta tai jos lähdet yöllä vessaan ja valot syttyvät kirkkaina, niin ei sekään ole kovin mukavaa. Onneksi valoihin voidaan luoda myös ajan mukaan määritettyjä teemoja. Esimerkiksi on mahdollista säätää, että yöllä valot syttyvät liikkeestä vain 10% teholla, joten et sokaistu matkalla vessaan. Tai jos on päivä, niin valot eivät syty ollenkaan – tai itse asiassa teoriassa on jopa mahdollista säätää valoja sään mukaan eli jos on aurinkoista, niin valot eivät syty, mutta pilvisellä säällä syttyvät. Pelkkä langaton kytkin ei tee valaistuksesta vielä älykästä, se tekee ehkä ohjauksesta vähän joustavampaa, mutta sitten kun valot ovat osittain automaattisia ja ne on ohjelmoitu käyttäjän tarpeisiin, voidaan jo puhua jonkinlaisesta älykkäästä valaistuksesta.

Miten muuten elämää voi helpottaa kotiautomaation avulla?

Mahdollisuuksia on paljon, mutta helpointa varmaan kertoa esimerkkejä. Kuten jo äsken mainitsin, niin valoille voidaan luoda teemoja. On mahdollista luoda teema esimerkiksi elokuvien katsomiselle. Toiminnallisuuteen voidaan lisätä myös muita laitteita. Käytännössä yhtä nappia painamalla televisio/videotykki, vahvistin ja muut laitteet menevät päälle, valkokangas laskeutuu katosta, verhot menevät kiinni ja valot sammuvat. Tämä kaikki on mahdollista jo nyt ja melko helposti.

En sitten tiedä, onko älykoti tarkoitettu laiskoille ihmisille? Se on kyllä ihan mahdollista. Tosin omaan ideologiaani tietty laiskuus sopii hyvin, koska haluan käyttää aikani niihin asioihin mistä pidän ja toisaalta olen melko kiireinen eli jos säästän 5 minuuttia, kun ryhdyn katsomaan elokuvaa ja katson vaikka kolme elokuvaa viikossa, niin vuodessa olen säästänyt yli kymmenen tuntia. No, en tiedä onko se merkittävää, mutta jos vastaavia säästöjä kertyy myös muualta, niin ehkä tuo säästetty aika hiljalleen muuttuu merkittäväksi.

Älykoti helpottaa siis elämää automatisoimalla kodin valaisimia ja laitteita.

Älykoti säästää resursseja

Tietenkin, jos valot on automatisoitu, niin ne eivät jää niin helposti vahingossa päälle eli säästyy sähköä. Samalla tavalla on mahdollista myös sulkea automaattisesti kaikki sähkölaitteet, kuten tv:t, vahvistimet, kahvinkeittimet, joten kun et ole kotona, eivät laitteesi ja pistorasiasi ole päällä – tai ainakaan ne, joiden et halua olevan päällä. Tällöin säästät sähköä ja toisaalta pienennät tulipaloriskiä.

Tosin suurempia säästöjä syntynee lämmityksestä ja ilmanvaihdosta. Samalla tavalla kuin valaisimet sammuvat lähtiessäsi kotoa, niin lämpöä voidaan laskea alemmas. Ja lisäksi voit seurata pörssisähkön hintaa ja lämmittää lämminvesivaraajan tai ladata sähköauton silloin kun sähkö on edullisinta. Voit vähentää kulutusta merkittävästi silloin, kun et ole paikalla ja lisäksi voit optimoida kulutuspiikit niihin aikoihin, jolloin sähkö on edullisinta. Kaikki tämä on mahdollista jo nyt automatisoida ja vuoden aikana kertyneet säästöt ovat jo selkeitä euroja, eivätkä pelkkää aikaa.

Lisäksi voit kytkeä lomareissun ajaksi viileämmäksi asetetun lämmön taas normaaliksi kotimatkalla, koska järjestelmää on mahdollista ohjata etänä.

Resurssien säästämiseen ja optimointiin liittyy myös tilastot. Voit kerätä tilastoja kuinka paljon huoneissa on vietetty aikaa, minkälainen sisäilman laatu on nukkuessa tai kun on enemmän vieraita ja niin edelleen. Mahdollisuuksia on paljon.

Älykoti suojelee

Älykoti voi suojella sinua monella tavalla. Ensimmäiseksi tietenkin tulee mieleen perinteiset varashälyttimet eli jos joku murtautuu sisään, niin siitä tulee ilmoitus joko sinulle tai jonnekin turvayhtiöön. Lisäksi voit asentaa valvontakameroita, joita voit seurata etänä puhelimestasi – saat heti ilmoituksen, kun järjestelmä havaitsee liikettä ja voit katsoa livenä mistä on kyse.

Älykoti voi suojella myös kosteusvahingoilta. Langattoman kosteusensorin saa asennettua melkein minne vaan ja heti kun sensori havaitsee kosteutta, saat siitä ilmoituksen ja voit säästää merkittäviä korjauskustannuksia.

On myös mahdollista yhdistää palohälytys ja valaistus. Eli jos yöllä palovaroitin ilmoittaa savusta, niin valot voivat syttyvät automaattisesti, jolloin ei tarvitse panikoida pimeässä.

Älykodin humpuukit ja vaarat

Jottei tämä menisi pelkäksi hehkuttamiseksi, niin on kotiautomaatiossa silti vielä huonojakin ja vähän turhia puolia, ainakin omasta mielestäni.

Esimerkiksi olen aina pitänyt ääniohjausta äärettömän hankalana. Ääniohjausta markkinoidaan paljon ja sitä pusketaan monesta paikasta ja tietyissä asioissa ääniohjaus tai äänellä toimiva käyttöliittymä voi olla ihan näppärä. Esimerkiksi jos haluat selvittää jonkun asian, etkä jaksa kirjoittaa kysymystä hakukoneeseen, niin voit kysyä ja saada vastauksen. Se voi olla kätevää, tosin itse silti mieluummin kirjoittaisin sen – toki aina kädet eivät ole vapaana. Mutta esimeriksi valojen päälle laittaminen ääniohjauksella tuntuu typerältä. Mieluummin valot syttyvät pyytämättä ja jos pitää käskyttää valoja, niin napin painaminen on nopeampaa ja selkeämpää kuin äänikomento.

Kun herään aamulla, niin en puhu edes vaimon kanssa, joten tuskin haluan puhua valoillekaan. Nappeja voin painella. Tai parhaimmassa tapauksessa kaikki tapahtuu automaattisesti minun toiveideni mukaan. En ole ihan varma tunnistavatko laitteet jo ihmisiä eli voivatko toiminnot olla henkilökohtaisia. On se ainakin teknisesti mahdollista, mutta löytyykö tuota kuluttajalaitteista?

Toki kaikessa on myös riskinsä. Entä jos joku kaappaa meidän valot tai lämmityslaitteet? Se on mahdollista ja en osaa sanoa kuinka hyvin suojattuja kaikki laitteet ovat – kuinka helposti langattomille laitteille voidaan antaa käskyjä ulkopuolisilla laitteilla, jotka vaan esittävät tuttuja. Ja kun nykyään on myös älylukkoja, niin onhan se vähän huolestuttavaa, jos joku voisi ohjelmiston haavoittuvuutta hyödyntämällä tulla meille sisälle. Toki varkaat pääsevät sisälle oli lukko millainen tahansa. Mutta on se silti riski.

Joka tapauksessa itse haluan toteuttaa meille elämään helpottavia valaistus- ja sähkölaiteratkaisuja, valvoa kodin turvallisuutta ja säästää sähköä ja resursseja mahdollisuuksien mukaan, mutta minulla ei ole tarvetta nähdä etänä mitä jääkaapissa on tai jutella valaisimille.

– Samuli

Julkaistu

Suunnittelua kuplassa

Talon rakentaminen on suunnittelua. Suunnittelussa lähdetään yleensä liikkeelle jonkinlaisista haluista. Ja sitten ne halut taas ovat usein elämäntilanteen synnyttämiä. Tämä tekee talon suunnittelun haastavaksi, koska meillä on tarkoitus rakentaa talo ainakin seuraavaksi 25 vuodeksi ja siinä 25 vuoden aikana tulee olemaan monta eri vaihetta, jotka pitäisi huomioida.

Olen seuraillut paljon talon rakentajia tuttavapiirissä ja lukenut blogeja netissä ja huomannut, että valtaosa on lapsiperheitä. Luultavasti lapset tuovat mukanaan tarpeen lisätilalle ja oman talon rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Ja kun taloa suunnitellaan, niin suunnittelu pohjautuu pitkälti lapsikeskeisen elämän haluihin ja tarpeisiin.

Meillä on tavallaan hyvä ja huono tilanne, kun lapsia ei ole. Olemme aina suunnitelleet asiamme melko pitkälle etukäteen. Esimerkiksi kun olimme seurustelleet noin vuoden, niin olimme jo suunnitelleet kihloihin menemisen, häät ja oman kodin rakentamisen – ja lapset sitten sen jälkeen. Siitä on nyt kuusi vuotta. Olemme koko ajan ajatelleet, että on helpompi rakentaa, kun ei ole vielä lapsia pyörimässä jaloissa. Mutta onko se virhe?

Elämme nyt lapsettomassa kuplassa ja meidän halumme eivät pohjaudu lapsiarjen haluihin, vaan kahden nuoren, hieman nörtähtävän, aikuisen haluihin. Meidän 25-vuotissuunnitelmaan kuitenkin kuuluu lapset, joten olemme pyrkineet huomioimaan lapsia myös talon suunnittelussa, mutta jo nyt – hyvien blogi- ja Facebook-kommenttien kautta – olemme huomanneet, että ehkemme ole ajatelleet ihan kaikkea.

Toisaalta jatkuuko se lapsiarki kuinka kauan ja tuleeko se muuttumaan? Etenkin monilla rakentajilla on pikkulapsia, jolloin kaikenlaisen puhdistamisen pitää olla kätevää ja helppoa. Elämään pikkulasten kanssa kuuluu paljon puhdistamista, niin olen ymmärtänyt. Puhdistetaan vaatteita, pyllyjä ja no oikeastaan kaikkea mahdollista. Tällaisessa puhdistustarpeessa halu saada puhdistamisesta helppoa ja vaivatonta on äärettömän suuri. Mutta entä kun lapset ovat vähän vanhempia, tarvitaanko silloin vaivattomia puhdistustiloja yhtä paljon? Luultavasti ei. Tilanne muuttuu ja elää. Muuttuvatko vaivattomat puhdistustilat turhiksi?

Tällä hetkellä meillä ei ole lapsia, mutta yritämme kuvitella elämäämme lapsiperheenä – mutta yritämme samalla kuvitella elämäämme myös sitäkin kauemmas. Ainakin toivon, että jos meille joskus tulee lapsia, niin lopulta lapset muuttavat myös pois kotoa. Silloin olemme toki paljon vanhempia, mutta taas kahdestaan – minkälaista elämämme silloin on, minkälaisia haluja meillä on silloista kotiamme ajatellen? 25 vuoden päästä olen 58-vuotias. Mitä minä silloin haluan?

Kannattaako edes ajatelle niin pitkälle? Jotenkin toivoisin että kannattaa. Vaikka asiat tuskin menevät juuri niin kuin olen suunnitellut, niin miettimällä ja suunnittelemalla etukäteen voin ainakin jonkin verran vaikuttaa tulevaisuuteen ja varautua erilaisiin tilanteisiin. 25 vuoden päästä maailma tulee olemaan erilainen kuin nyt ja on paljon asioita, joihin en voi oikeasti vaikuttaa, mutta ainakin olen yrittänyt ja varmasti tehnyt suunnitelmissani virheitä, mutta samalla luultavasti oppinut jotain.

Meidän kuplassamme, vaikka huomioimme lapset, niin teemme ehkä vähän hölmöjä ratkaisuja, koska rakennamme taloa kuitenkin pääasiassa omaksi iloksemme, emme vielä ajattele lapsiamme, emmekä vanhoja niveliämme, vaan tätä hetkeä ja mikä juuri nyt tuntuu parhaalta, mutta silti jollain tapaa huomioisi tulevat vuodet. Voi olla että suunnitelmamme ei toimi ja viiden vuoden päästä etsimme uutta kotia, mutta toivotaan ettemme tee liikaa hölmöyksiä.

-Samuli

Julkaistu

Työhuoneen suunnittelu

Taloudessamme on aina ollut hämmentävän paljon tietokoneita – minulla yleensä yksi kerrallaan, mutta Samuli jostain syystä tarvitsee vähintään kolme.  Siinä mielessä voidaan puhua työhuoneesta, mutta tilalle on tiedossa myös muutakin käyttöä kuin varsinainen työnteko: minä satunnaisesti maalaan, ompelen ja askartelen. Melkein aina on jokin projekti meneillään, ja sellaiselle olisi hienoa olla oma tila. Annetaan siis huoneen toiseksi nimeksi vaikka harrastustila. Ja sitten on nuo rakkaat kirjat. Nekin pitäisi johonkin sijoittaa. Siis kutsukaamme tilaa myös kirjastoksi.

Arkkitehdille kerroimme työhuoneen olevan yksi tärkeimmistä tiloista. Olemme tekeväisiä ja luovia ihmisiä, ja haluamme suoda itselemme hyvät edellytykset kehittyä. Kyllä, meille on tulossa pienehkö talo ja haluamme pitää siitä kiinni, mutta työtilasta ei paljon tingitä. Melkein mistä tahansa muualta mieluummin.

Säilytys:

  • Tietokoneet
  • Toimistotarvikkeet (mapit, paperit)
  • Tulostin
  • Paperisilppuri
  • Kirjat
  • Taidetarvikkeet
  • Askartelu- ja käsityötarvikkeet
  • Ompelukone
  • Kameratarvikkeet
  • Valokuvat
  • Lahjapaperit

Tilan ratkaisut:

Omat (tietokone)työpisteet – nörttimäisten ammattien ja harrastusten myötä kummallakin pitää olla työhuoneessa oma työpiste näyttöineen, näppiksineen ja hiirineen.

Valkotaulu – monta vuotta olemme jo puhuneet suuren valkotaulun hankkimisesta. Meillä on paljon yhteisiä hankkeita ja projekteja, joita olisi kätevää ja hauskaa suunnitella valkotaululle.

Paljon kirjahyllytilaa – kirjoja on paljon, ja niitä ei voi karsia.

Lukunurkkaus – eli mukava nojatuoli, viltti, lukuvalo ja pieni pöytä tai muu taso kirjan laskemista ja teekuppia varten.

Suuri askartelupöytä – erilaisten käsityöprojektien onnistumisen edellytys on mielestäni tarpeeksi tilaa. Tilaa levittää kankaat, paperit ja välineet. Mahdollisuus liimata, maalata, leikata, ommella ja naulata välittämättä siitä kärsiikö pöytä. Ja mikä parasta – jättää koko komeus levälleen pöydälle ja jatkaa seuraavana päivänä. Tai parin kuukauden päästä.

Säilytystilaa – laaja kirjo harrastuksia vaatii paljon erilaisia välineitä. Työhuoneessa kaikkia tavaroita ei kuitenkaan tarvitse saada laatikkoon tai kaappiin piiloon. Niiden käyttäminenkin on helpompaa, jos tärkeimmät välineet ovat siististi esillä.

Vesipiste – olisi kätevä tilassa, jossa käytetään maaleja ja liimoja. Tietokonetyötä tehdessäkin veden saanti läheltä on näppärää (kolme litraa päivässä!).

Työrauha – niin kauan kun olemme kahdestaan työrauha ei tule olemaan ongelma. Jossain vaiheessa se kuitenkin voi olla, joten työhuoneen tulisi olla ainakin jossakin määrin erillään muista tiloista. Meillä työhuone on suunniteltu parvelle.

-Milla

Julkaistu

Monikäyttöhuoneen suunnittelu

Aloimme kutsumaan toista makuuhuonetta monikäyttöhuoneeksi, sillä sen käyttötarkoitus tulee muuttumaan elämäntilanteen mukaan. Huone on suunniteltu mahdolliseksi lastenhuoneeksi, mutta kunnes se käyttötarkoitus on ajankohtaista huone tulee palvelemaan meitä vierashuoneena, kotijumppatilana ja elokuvateatterina. Olemme jo miettineet mihin nämä toiminnot siirretään, jos huone joskus tulee lapsen käyttöön: vierasmajoitus onnistuu parvella, jumppaamiselle on tilaa oleskelutilassa; ja valkokangas ja videotykki sijoitetaan makuuhuoneeseen.

Arkkitehti Martin on osannut ajatella talon mukautuvutta. Kakkosmakuuhuoneen viereen hän on piirtänyt komeron, jossa myös olisi optio pienelle kylpyhuoneelle. Lisäksi kahden makuuhuoneen välisen, alakertaan auki olevan tilan voi myöhemmin rakentaa umpeen, jotta tilalle saataisiin vielä yksi makuuhuone lisää, jos tarve vaatisi. Talo siis joustaa elämäntilanteen mukaan.

Tilan ratkaisut (juuri nyt):

Videotykki ja valkokangas – asennetaan tähän huoneeseen, kuten myös mahdolliset pleikkarit ja muut. Tila täytyy siis saada helposti pimeäksi ja viihdelaitteiston sijoittelu täytyy miettiä tarkkaan – sama haaste kuin oleskelutilassa.

Fatboyt – tähänkään huoneeseen ei sohvaa kaivata, joten istuimina voisi hyvin olla vain pari Fatboyta/säkkituolia/kasa patjoja lattialla. Lattian saa siis tarvittaessa myös nopeasti tyhjäksi, jos haluaa käyttää tilaa kotijumppaan.

Komero – on oikeastaan käytävällä huoneen vieressä, mutta se on hyvä paikka sijoittaa jumppamatot ja käsipainot sekä täytettävä vieraspeti ja petivaatteet.

-Milla

Julkaistu

Makuuhuoneen suunnittelu

Ei taida olla suomenkielistä termiä makuuhuoneelle, jonka yhteydessä on sekä vaatehuone että kylpyhuone? Englanninkielessä on käytetty termiä en suite, millä tarkoitetaan makuuhuonetta, joka on suoraan yhteydessä kylpyhuoneeseen, tai kylpyhuonetta, joka on yhteydessä makuuhuoneeseen. Vähän-sinnepäin-termi voisi olla buduaari. Makuu-vaate-kylpyhuone -kombo, kaikki yhden oven takana.

Jos minulle joku tila on tärkeä, niin tämä. Oma hyvinvointi lähtee sisältä, ja oman kokemukseni mukaan kaikkien tärkein edellytys on hyvät yöunet. Asia, joka toisille on itsestään selvyys ja nukahtaminen tapahtuu yrittämättä, kun taas toisille se on vaikeaa ja turhauttavaa. Itse kuulun ikävä kyllä jälkimmäiseen ryhmään. Siksi minulle on hyvin tärkeää luoda makuuhuoneeseen tietynlaiset olosuhteet, jotta nukahtaminen olisi mahdollisimman helppoa. Myös kylpyhuone on minulle tärkeä tila – siellä haluan rentoutua ja nauttia pienestä luksuksesta. Joskus maailmassa ei ole mitään niin tärkeää, kun saada viettää pari tuntia kylpyhuoneessa: laittaa kasvonaamion, hoitaa kulmakarvat kuntoon, lakata varpaankynnet. Tai sitten vaan lillua ammeessa silmät kiinni, mitään ajattelematta. Lapsilta ja eläimiltä pääsy kielletty!

Säilytys:

  • Vaatteet
  • Kengät
  • Korut
  • Pyyhkeet
  • Meikit
  • Hiusvälineet ja -laitteet
  • Hygieniatarvikkeet
  • WC-paperit

Tilan ratkaisut:

Minimalistinen makuutila – eli ei mitään ylimääräistä ja vain juuri tarpeellinen määrä neilöitä. Sängyn molemmin puolin tarvitaan yöpöydät ja lukuvalot. Muuta ei tarvita.

Tuuletusikkuna – usein ennen nukkumaanmenoa tuntuu hyvältä tuulettaa huonetta pikaisesti.

Makuutilan pimennys – omalla kohdallani pienikin valon määrä saattaa häiritä nukahtamista, siksi haluan minimoida ikkunoiden määrän. Emme kaipaa makuuhuoneeseemme upeaa näköalaa – päinvastoin kerroimme jo heti alusta arkkitehdillemme, että makuuhuone saa olla talon pimeimmässä nurkassa.

Erotettu vaatesäilytys – jotta itse makuutila pysyy rauhallisena, erotetaan vaatetila seinällä omaksi alueekseen/huoneekseen. Kun vaatesäilytys on oma tilansa, voi vaatehyllyt ja -rekit hyvin jättää avoimiksi, ilman kaapinovia. Se helpottaa käytettävyyttä ja säästää myös kustannuksia.

Pukeutumispeili ja valo – vaatetilassa voisi hyvin olla luonnonvaloa, mutta vähintään hyvä ja mietitty valaistus ja kokovartalopeili.

Meikkauspiste – laittaudun lähes joka päivä, joten sitäkin varten olisi kiva olla oma selkeä paikka, joko kylpyhuoneen tai vaatehuoneen puolella. Meikkaaminen on mielekkäintä luonnonvalossa, joten meikkauspiste olisi kiva saada ikkunan ääreen. Tietysti hyvä valaistuskin pitää olla. Marraskuussa aamukuudelta luonnonvalo ei paljon auta.

Tilava peilikaappi – erinäiset kosmetiikkapurnukat on kiva saada piiloon. Peilikaapin ovissa on hyvä olla peilipinta myös sisäpuolella, jotta myös takaraivon peilailu onnistuu.

Seinäpönttö – helpottaa siivoamista ja on myös vähän huomaamattomampi kuin perinteinen seisova pytty.

Kynttiläkruunu ja kylpyamme – edustavat sitä luksusta. Muualla talossa käytännöllisyys tulee aina ennen ylellisyttä, mutta tässä tilassa haluan vähän hienostella.

-Milla

Julkaistu

Oleskelutilan suunnittelu

Kotimme suunnittelussa yritän välttää käyttämästä sanaa olohuone. Minulla mielikuva olohuoneesta on sellainen pitkänmallinen divaanisohva, jota vastapäätä TV-taso. Niiden välissä joku olohuoneen pöytä. Sellainen löytyy todennäköisesti suurimmasta osasta suomalaisia koteja. Haluan tietoisesti ohjata arkeamme sellaiseen suuntaan, jossa sohvalla löhöilyä ja TV:n tuijottamista on mahdollisimman vähän. Nykyään meillä on paha tapa tulla syömään kaikki ateriat sohvan ääreen ja luonnollisesti samalla aukeaa se TV. Jompikumpi vain toteaa, että ”katsotaan varmaan yksi jakso”. Se tarkoittaa jaksoa mistä tahansa sarjasta mikä on sillä hetkellä kesken Netflixin tai HBO:n kautta. Se ei ole kysymys, ja useimmiten toteamuskin on turha – molemmat tiedämme jo etukäteen, että samalla kun syömme, katsomme yhden jakson. Se on paha tapa, josta haluaisin päästä.

Uutta kotia ajatellen näen oleskelutilalla pääasiassa kolme funktiota: ruokailu, rentoutuminen ja edustaminen. Haluaisin ruokailun tapahtuvan ruokapöydän ääressä, en sohvalla lautanen kädessä. Ruokapöydän täytyy siis olla kutsuva ja siihen pitää olla helppo pääsy keittiöstä. Saman pöydän ääreen pitäisi mahtua isompikin porukka, jos on illanistujaisia tai juhlia. Lisäksi kodin oleskelutilassa täytyy olla mahdollisuus rentoutua, vaikka haluankin vähän välttää perinteistä olohuoneen ideaa. Tila on myös edustamista varten. Eteisestä on suora yhteys oleskelutilaan, joten tila saa olla vaikuttava ja kutsuva. Elämän eri tilanteita helpottaa myös, jos tila on mukautuva, eli siellä onnistuu niin sujuva arki kuin vaikka rippijuhlien järjestäminen.

Säilytys:

  • Koriste-/keräilyesineet
  • Taide
  • Viherkasvit
  • Polttopuut
  • Hifi/media
  • Lautapelit

Tilan ratkaisut:

Suuri ruokapöytä – lähtökohtana oleskelutilalle on kodin keskiössä sijaitseva ruokapöytä. Ajattelen niin, että se varsinainen seurustelu ja hengailu voisi hyvin tapahtua ruokapöydän ääressä, eikä siinä sohvaryhmällä. Näin ajatellen ruokapöydän tuoleiksi voisi sopia mukavat ja pehmustetut istuimet. Saman pöydän ääreen olisi kiva saada mahtumaan tarvittaessa 8-10 henkeä. Pöydällä tietenkin hyvin harvoin on sellaista käyttöä, mutta toisaalta iso pöytä mahdollistaa myös muiden asioiden tekemisen. Vaikkapa läksyjen.

Takka – rakastan rätisevän tulen tuomaa tunnelmaa, joten takka on must. Lisäksi varaava takka lämmittää, ja haaveilen myös leivinuunin yhdistämisestä takkaan. Takan läheisyydessä täytyy olla tilaa polttopuiden säilyttämiseen.

Portaat istuimina – oleskelutilastamme tulee porrastetusti kahteen tasoon tontin maaston muotoja mukaillen. Porrastus on n. 70-80 cm. Ehdotimme arkkitehdillemme, että porrastuksen askelmat veisivät koko talon läpi seinästä seinään – askelmat tarjoavat paljon lisää istumatilaa. Portailla istuskelu on niin luonnollista, että ajattelimme jopa, että sitä mahdollisuutta voisi korostaa muutamilla istuintyynyillä tai vaikka lampaantaljoilla. Ajatusta on toteutettu esimerkiksi Seinäjoen kirjaston portaissa.

Seinäjoen Löykkiön kirjaston portaat.

Nojatuolit (ei sohvaa!) – minulla on syntynyt niin paha antipatia sohvaa kohtaan, että en uuten kotiin sohvaa halua. Sohvan voi korvata muutamalla nojatuolilla, laiskottelu onnistuu ihan hyvin niissäkin. Sohvan alta ja sohvatyynyjen välistä imuroiminen on ikävää hommaa. Sohva on useimmiten yksi valtava möhkäle, mikä hallitsee koko oleskelutilaa ja sen liikuttelu on hankalaa. Suurin syy minulle on kuitenkin se, että sohva mahdollistaa laiskottelun liian hyvin. Sohvan pois jättäminen tukee ajatusta siitä, että pääasiassa hengailu keskittyisi ruokapöydän ääreen.

Huomaamattomat medialaitteet – en saanut Samulia ylipuhuttua siitä, että oleskelutilaan ei tulisi TV:tä ollenkaan, joten töllö on nyt suunniteltu tilan yhdelle seinälle. TV:tä tärkeämmät ovat kuitenkin hyvät kaiuttimet. Viihdelaitteiden huono puoli on kamala määrä piuhoja ja kaukosäätimiä, ja laitteiston sijainti ja asennus täytyykin suunnitella mahdollisimman valmiiksi jo etukäteen, jotta kaikki mahdolliset elektroniset roippeet saadaan piiloon.

Taide ja keräily – tarvitsevat tilaa näkyä. Olemme molemmat innostuneet keräilemään mitä oudompia asioita, ja tykkäämme pitää rakkaita esineitämme esillä. Samulilla heikkous on vanhat Star Wars -figurit, ja minulla vanhat öljyvärimuotokuvat. Olemme saaneet makumme oudosti sopimaan yhteen ja juttu on niin, että minustakin ne pienet ja vähän kärsineet storm trooperit ja kumppanit ovat aika kivannäköisiä, kun niitä seisoo koko porukka samalla lasihyllyllä. Ne vaativat oman tilansa, ja todennäköistä on, että ne päätyvät esille juuri oleskelutilaan. Minä taas haluan hienon kokoelman vanhoja muotokuvia yhdelle seinälle.

Viherkasvit – näyttävät kivalta, mutta ne myös puhdistavat ja kosteuttavat huoneilmaa ja muutenkin edistävät terveyttä. Olemme miettineet jonkinlaista viherseinää, jossa kastelu tapahtuisi mahdollisimman helposti, ehkä jopa automaattisesti.

-Milla

Julkaistu

Pikkuvessan suunnittelu

Kaksi vessaa helpottaa elämää, pienessäkin talossa. Varsinkin kaksikerroksisessa. Emme halunneet vessaa saunan ja pesutilan yhteyteen, joten alakerran pikkuvessa tulee kodinhoitohuoneen ja eteisen väliin. Vessaan tulee ovi sekä eteisen, että kodinhoitohuonen puolelle – ratkaisu ei ehkä ole ideaali, mutta vessan kautta läpikulku ei meitä haittaa. Vessan sijainti on kylläkin siinä mielessä hyvä, että se ei ole suoraan yhteydessä keittiöön tai olohuoneeseen. Vessan yksityisyys on mukavuuslisä, niin vessassa kävijälle kuin muillekin. Pikkuvessan täytyy täyttää minimivaatimukset, eli sopivasti säilytystilaa, peili ja pistorasia. Mutta se saa olla simppeli. Meillä haaste on kissanhiekkalaatikon sijoittaminen. Sen täytyy mahtua pikkuvessaan, ja mielellään piiloon.

Säilytys pikkuvessassa:

  • Hygieniatarvikkeet
  • WC-paperi
  • Käsipyyhkeet
  • Kissanhiekkalaatikko

Tilan ratkaisut:

Seinäpönttö – helpottaa pienen tilan siivousta kummasti, kun lattia jää tyhjäksi.

Peilikaappi – pikkuvessassamme ei tarvita runsaasti säilytys tilaa, mutta sen verran, että muutamille perustarvikkeille, kuten vanupuikoille, hammaslangalle, käsivoiteelle ja muutamalle vessapaperirullalle on tilaa. Suurin osa kosmetiikan ja muiden hygieniatuotteiden säilytyksestä tulee sijoittumaan yläkerran kylpyhuoneeseen. Peilikaapin yhteyteen pistorasia.

Kissanhiekkalaatikko allaskaapissa – tähän päädyimme aika kauan asiaa pohdittuamme. Kissanhiekkalaatikko ei ole mikään maailman ihanin asia pitää esillä, vaikka sitä kuinka puhtaana pitäisi. Kriteerit laatikon paikalle olivat siis aika kovat: laatikon pitää olla piilossa, mutta kuitenkin helposti siivottavissa. Sen pitää olla lähellä vesipistettä ja vessanpönttöä. Lisäksi kissan pitää päästä vapaasti kulkemaan laatikolle. Nykyisessä asunnossa meillä on kissanlaatikko vessanpöntön vieressä – se ei ole kivan näköinen ja vessan ovea pitää pitää auki, jotta kissa pääsee asioilleen. Toisaalta laatikko on helppo siivota päivittäin ja viikottain hiekan vaihdon yhteydessä laatikon saa helposti suihkun alla puhdistettua.

Selvältä siis tuntui, että laatikko täytyy olla pikkuvessassa. Keksimme, että sen voisi sijoittaa allaskaappiin. Mutta miten kissa pääsee sinne? Ensin mietimme reikää allaskaapin sivuun ja kissanluukkua vessan oveen, mutta se ei vaan tuntunut oikealta. Reikä ovessa saattaisi vähän haitata vessarauhaa? Sen sijaan päätimme, että vessan ja kodinhoitohuoneen väliseen seinään tulee reikä, jonka kautta kissa pääsee kodinhoitohuoneen kautta suoraan pikkuvessan allaskaapin sisälle. Voilà! Kissanhiekkalaatikko on piilossa, kissa pääsee kulkemaan vapaasti ja häiritsemättä mahdollista vessassa kävijää. Ehkä jopa hajut pysyvät vähän aisoissa.

Ainoa miinus on tietysti reikä seinässä. Mutta hei, omasta mielestäni plussia on enemmän kuin miinuksia. Ehkä laitamme reiän eteen pienen verhotangon ja kirjavat verhot? Jos jotain ei voi piilottaa, korosta sitä. Tavallaan tässä ratkaisussa kyllä näkyy CLT:n hienous – voimme suunnitella valmiiksi reiän seinään, tismalleen haluamaamme kohtaan ja tietyn kokoisena, ja saamme tehtaalta suoraan seinän, jossa on kissanreikä valmiina. Ja kun kissasta aika jättää, saa reiän varmasti umpeen. Tai sitten on valmis ratkaisu seuraavalle kissalle. Ellemme käänny koiraihmisiksi.

Bidee-suihku – on kätevä, jo vaikka kissanhiekkalaatikon puhtaanapitoa ajatellen. Sillä voi myös huuhtaista tarvittaissa pöntön, potan, tai noh, mitä vaan.

-Milla

Julkaistu

Keittiön suunnittelu

Monen mielestä keittiö on kodin tärkein tila. Kodin sydän. Meillekin se on ainakin yksi tärkeimmistä. Siellä puuhataan joka päivä, ja ainakin silloin tällöin kokataan ihan antaumuksella. Tärkein asia keittiötä suunniteltaessa on rakentaa hyvä ”flow” työskentelyyn. Jääkaapin, vesipisteen ja lieden välillä liikkuminen täytyy olla helppoa ja esteetöntä, eivätkä ne saa sijaita liian kaukana toisistaan. Jääkaapin vieressä tulee olla laskutilaa (ajattele vaikka kauppakassin purkamista, jos ei olisi?), samoin lieden molemmin puolin. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ergonomia ja turvallisuus. Esimerkiksi työtasojen korkeus tulee mitoittaa asukkaiden mukaan ja eliminoidaan turhaa kumartelua ja varvistelua. Kauhuesimerkki vaarallisesta mikron sijoituspaikasta löytyy nykyisestä asunnostamme: mikro on korkean jääkaapin yläpuolisessa kaapissa, niin että minä joudun varvistamaan sitä käyttäessä, enkö sittenkään yletä kunnolla. Sitten tulee henkeä pidetällen nostettua kuumaa keittolautasta mikrosta pois…

Nykyisen mikromme huonossa sijoittelussakin taustalla on estetiikan halu. Se oli ainut paikka, jonne saimme mikron piiloon, niin ettei sitä tarvinnut pitää näkyvissä ja tukkimassa jo muutenkin liian vähäistä laskutilaa. Nyt kun on mahdollisuus päästä alusta alkaen suunnittelemaan uutta keittiötä, aion varmistaa, että vastaanlaista tilannetta ei pääse syntymään. Tavoitteena siis toimiva, turvallinen ja kaunis keittiö. Keittiön, jos minkä suunnittelussa kannattaa varmasti hyödyntää ammattilaisen apua – niin mekin aiomme tehdä.

Säilytys:

  • Kuiva ruoka (säilykkeet, leivonta, pastat ja riisit)
  • Mausteet
  • Teet ja kahvit
  • Astiat
  • Aterimet
  • Kattilat ja pannut
  • Kulhot ja vuoat
  • Uunipellit
  • Kauhat, lastat
  • Leikkuulaudat
  • Tarjoiluastiat
  • Muovirasiat
  • Leivinpaperit, foliot
  • Pienet kodinkoneet
  • Pesuaineet
  • Jätteet
  • Reseptikirjat
  • Servetit, kertakäyttöastiat

Tilan ratkaisut:

Energiatehokkaat kodinkoneet – hankkimalla energiatehokkaat kodinkoneet voimme säästää sähkölaskussa. Tietenkin kodinkonehankinnat mitoitamme tarpeemme mukaan: täyskorkea jääkaappi ja puolikas pakastin, astianpesukone, liesituuletin, uuni ja tällä hetkellä harkitsemme induktio/kaasuliesi yhdistelmän hankkimista. Kertokaa, jos kokemuksia on. Mietityttää myös nuo uunien pyrolyysitoiminnot. Voiko itsensä puhdistava uuni olla liian hyvä ollakseen totta, vai onko niissä sudenkuoppia?

Tiskiallas – tulee meillä olemaan suurehko. Suuren tiskialtaan tarvetta kyseenalaistetaan aika paljon (koska eihän kukaan tiskaa, jos on asianpesukone!). Meillä on nyt ns. normaalikokoinen yhden altaan tiskiallas, ja olemme monesti todenneet, että isompi saisi olla. Jos työtason pinta-alan uhraaminen suurelle tiskialtaalle arveluttaa, niin tiskialtaisiin löytyy nykyään käteviä lisäosia, jossa altaan saa muunnettua työtason jatkeeksi tai siihen voi asettaa valutusosan.

Aamiaiskaappi – aluksi tuomitsin tämän (Suomessa) uudehkon tulokkaan hölmöksi trendiksi. Keittiön toimintojen suunnittelun myötä totesin, että sellainen täytyy meillekin toteuttaa! Lähinnä ehkä itse saattaisin nimetä sen pienkodinkonekaapiksi. Kun listasimme jatkuvasti käytössä olevia pienkodinkoneitamme (vedenkeitin, kahvinkeitin, monitoimikone, mikro, leivänpaahdin) pelästyin ajatusta, että ne kaikki pyörisivät levällään keittiön työtasoilla. Ehei. Täten meille tulee aamiaiskaappi, jonne nämä laitteet jemmataan. Aamiaskaapin käyttömukavuus vaan täytyy miettiä kunnolla, eli varmistaa, että kaapin ovet aukeavat nätisti ja eivät auki ollessaan ole tiellä muita puuhia haittaamassa.

Järkevät pintamateriaalit – pintamateriaalien valintaa tulee ohjaamaan helppohoitoisuus, kestävyys ja hinta. Noh, kyllä myös ulkoäkö. Kriteerien tärkeysjärjestystä en vielä tiedä, mutta sen sanon, että nykyisen keittiömme valkoiset korkeakiiltolaminaattiset kaapinovet ja myöskin kiiltävä musta välitilan laminaatti ovat olleet puhtaanapidon kannalta painajaismaiset. Niin kauniit kuin ne ovatkin (tai olivatkin, nimittäin ensimmäisen vuoden jälkeen en ole niitä koskaan täysin tahrattomiksi saanut). Kaapinoviin ja välitilaan tavoitteena löytää sellaiset pinnat, joista pienet tahrat ja sormen jäljet eivät näy helposti, työtasoksi taas kestävä ja jynssäämistä sietävä pinta.

Sopivasti työtasoa – meillä laitetaan usein ruokaa yhdessä, ja nykyisen keittiömme suurin harmi on se, ettei kahdelle kokille ole kunnolla tilaa.

Säilytystilaa – täytyy olla keittiössäkin runsaasti, jotta astioita, kippoja ja kuppeja ei tarvitsisi pinota loputtomasti päällekkäin ja täyttää laatikoita peränurkkia myöten. Peränurkista puheenollen, perinteisiä ”aukeavia” kaapinovia toimivampi ratkaisu ovat vetolaatikot, varsinkin alakaapeissa. Niiden myötä välttää kontallaan lattialla ryömimisen navan yläpuolinen ruumis kaapin sisällä esineitä takimmasta nurkasta etsien.

Sokkelitilan hyödyntäminen – en ollut itse tullut tällaista vaihtoehtoa ajatelleeksi ennen kuin luin siitä. Sokkelitilaan voi asentaa vetolaatikon, tai jos on keskuspölynimuri, sokkelitilaan saa kätevän rikkaimurin.

Leivinuuni – on suunnitteilla takan yhteyteen. Takka on tulossa saunan ja keittiön väliin, tulisija olohuoneen suuntaan. Näin ollen tuntuisi järkevältä yhdistää takkaan leivinuuni (oikea termi tällöin lienee takkaleivinuuni), niin että leivinuunin luukku olisi keittiöön päin. Ajatus siitä, että joku ihana pataruoka voisi kypsyä hiljalleen takan lämmössä on alkukantaisuudessaan vaan jotenkin vastustamaton.

Jätesäilytys – keittiössä säilytetään lähinnä kaatopaikkajäte ja biojäte, joita täytyy tyhjentää paljon useammin kuin ns. kuivaa jätettä, joka tullaan lajittelemaan kodinhoitohuoneen puolen jätekaappiin.

Edit: Tämän artikkelin julkaisun jälkeen saimme niin hyvän kommentin Facebookin kautta, että pakko lisätä se vielä tähän:

”…roskis (erityisesti sekajäte ja biojäte) on mielestäni hyvä olla ylälaatikossa altaan vieressä. Siinä se on hyvällä käyttökorkeudella. Lisäksi usein ruokaa tehdessä tulee seistyä altaan edessä, jolloin on kivempi jos roskis on vieressä. Makuasia, mutta en tykkää kumarrella alalaatikon korkeudella olevaan roskikseen.”

-Katja

Tuosta on pakko olla täysin samaa mieltä!

-Milla