Julkaistu

CLT-talon älykotiratkaisut

Voiko kotini olla älykkäämpi kuin minä? En tiedä, mutta joka tapauksessa pitää huomioida jo aikaisessa vaiheessa erilaiset älykotimahdollisuudet. Jos haluaisi tehdä karkean jaon, joka on vähän tyhmä, eikä täysin paikkaansa pitävä, niin järjestelmät voisi jakaa jälkiasennettaviin ja kiinteisiin. Toki monet järjestelmät ovat sekoitus molempia, mutta näin rakennusvaiheessa pitää päättää kuinka paljon toteutetaan vetämällä piuhaa seiniin, koska sitä on vähän hölmä tehdä jälkikäteen. Jako ei tosiaan oikeasti mene noin ja suurin osa järjestelmistä on pääasiassa sekoituksia.

En ole itse vielä varma mihin suuntaan olen lähdössä, sillä tällä hetkellä eletään selkeää murroskautta, älykodit ovat tulossa huimaa vauhtia, IoT eli Internet of Things eli Esineiden Internet (EI?) on uutisissa jatkuvasti ja erilaisia älykotijärjestelmien valmistajia tulee markkinoille koko ajan. Itse asiassa välillä tuntuu, että tämä on huonoin mahdollinen aika rakentaa, kun ei ole selkeästi muita parempia järjestelmiä eli voittajat eivät ole vielä selvinneet. Ja aikaisemmin vaihtoehtoja oli paljon vähemmän, joten vertailtavaakin oli vähemmän.

Langattomia tekniikoita on useita, mutta älykotijärjestelmissä puhutaan pääasiassa kahdesta eri standardista: Z-Wavesta ja Zigbeestä. Lisäksi toki on edelleen paljon esimerkiksi radiotaajuuksilla ja bluetoothilla ohjattavia laitteita. Toisin sanoen on kasa erilaisia langattomia standardeja ja laitteita – ja tavallaan näistä pitäisi valita joku. Vai pitääkö?

Lähes kaikissa langattomissa järjestelmissä on hubi tai ohjain/keskusyksikkö, jonka kautta eri laitteita ohjataan. Yksinkertaisin esimerkki lienee valaistus. Vanhassakin talossa valaisimet voidaan korvata älyvaloilla, joita ohjataan keskusyksikön kautta. Käytännössä keskusyksikköä ohjataan joko langattomilla kytkimillä tai puhelimella. Toki lisäksi voidaan tehdä paljon erilaista automaatiota, esimerkiksi sijainnin tai kellon ajan mukaan. Mahdollisuuksia on paljon.

Entä se valinta, mikä järjestelmä on paras? Tällä hetkellä olen melko varmasti suuntautumassa langattomiin jälkiasennettaviin vaihtoehtoihin, koska silloin voin valita huomattavasti vapaammin ja lisäksi on olemassa joukko ohjainyksiköitä, joihin on rakennettu tuki useammalle eri langattomalle tekniikalle, joten en suoranaisesti ole sidottu mihinkään ratkaisuun. Koska laitteet kehittyvät huimaa vauhtia, niin langattomassa järjestelmässä voin korvata koko järjestelmän esimerkiksi viiden vuoden päästä. Lisäksi järjestelmien ja osien hinnat eivät ole älyttömän korkeita – ja voin tehdä työn itse, joten luultavasti selviän halvemmalla näin. Toki pitää itse tehdä töitä ja valintoja – ja osa valinnoista tulee olemaan huonoja, mutta ovatpahan omia huonoja valintoja.

Entä onko CLT-talon suunnittelussa huomioitava älykotia jollain tavalla? CLT-rakentamisessa clt-elementteihin voidaan tehdä suoraan läpiviennit sähköille ja lähinnä varmaan suunnittelussa pitää varmistaa että mahdollisimman moneen paikkaan tulee sähkö. Aiheeseen pitää tutustua enemmän ja keskustella myös sähkösuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa.

1 vastaus artikkeliin “CLT-talon älykotiratkaisut”

  1. Jotain ajatuksia älykodista, lähinnä vain LVI-tekniikan osalta.
    Lämmitys: Lämmitys ja viilennys maksaa joten molempien turhaa käyttöä tulisi välttää. Tasaisen ja miellyttävän lämmön pitäminen tilojen vaatimissa rajoissa ei teidän talossa ole helppoa, johtuen talon korkeudesta ja aukoista alhaalta ylös. Fysiikan lakien mukaan lämpö nousee ylöspäin ja taas kylmä jää sinne alakerrokseen. Tässä oma haasteensa, ettei jouduta lämmittämään ja jäähdyttämään pahimmillaan samanaikaisesti, jos säätöjärjestelmä on älykäs, mutta ei tarpeeksi. Kotona poissa tila on hyvä löytyä, jos vähänkin pidempiä aikoja ollaan pois kotoa ( yli päivän poissaolot )
    Ilmanvaihto: Nykyiset tiiviit rakenteet vaativat jatkuvan ilmanvaihdon, CLT kai voidaan laskea sellaiseksi. Ilmanvaihdon tehoa pitäisi pystyä säätämään automaattisesti tarpeen mukaisesti minimistä aina tehostettuun ilmanvaihtoon. Löytyy erilaisa läsnäoloantureita tai ilman laatua mittaavia CO-antureita. On huomioitava, että ilmanvaihto ja lämmitys osaavat ”keskustella ” keskenään, jotta vältytään ristiriitaisilta toiminnoilta.
    Vesi: Veden osalta vaaditaan riittävän korkea käyttöveden lämpötila takaamaan veden laadun. Vesipuolelle voisi ajatella jotain järjestelmiä jotka vahtivat vesivuotoja ja sulkevat tai hälyttävät havaitessaan vettä paikoissa, johon se ei kuulu.
    Rakennetekniikassa : Kuuntelin Laurin taloja ja siellä tuli esiin kosteuden valvonta rakenteissa, kuulostaa järkevältä vahinkojen ennaltaehkäisynä.
    Tälläistä tuli LVI-miehen mieleen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


CAPTCHA Image
Reload Image