Julkaistu

CLT-talon älykotiratkaisut

Voiko kotini olla älykkäämpi kuin minä? En tiedä, mutta joka tapauksessa pitää huomioida jo aikaisessa vaiheessa erilaiset älykotimahdollisuudet. Jos haluaisi tehdä karkean jaon, joka on vähän tyhmä, eikä täysin paikkaansa pitävä, niin järjestelmät voisi jakaa jälkiasennettaviin ja kiinteisiin. Toki monet järjestelmät ovat sekoitus molempia, mutta näin rakennusvaiheessa pitää päättää kuinka paljon toteutetaan vetämällä piuhaa seiniin, koska sitä on vähän hölmä tehdä jälkikäteen. Jako ei tosiaan oikeasti mene noin ja suurin osa järjestelmistä on pääasiassa sekoituksia.

En ole itse vielä varma mihin suuntaan olen lähdössä, sillä tällä hetkellä eletään selkeää murroskautta, älykodit ovat tulossa huimaa vauhtia, IoT eli Internet of Things eli Esineiden Internet (EI?) on uutisissa jatkuvasti ja erilaisia älykotijärjestelmien valmistajia tulee markkinoille koko ajan. Itse asiassa välillä tuntuu, että tämä on huonoin mahdollinen aika rakentaa, kun ei ole selkeästi muita parempia järjestelmiä eli voittajat eivät ole vielä selvinneet. Ja aikaisemmin vaihtoehtoja oli paljon vähemmän, joten vertailtavaakin oli vähemmän.

Langattomia tekniikoita on useita, mutta älykotijärjestelmissä puhutaan pääasiassa kahdesta eri standardista: Z-Wavesta ja Zigbeestä. Lisäksi toki on edelleen paljon esimerkiksi radiotaajuuksilla ja bluetoothilla ohjattavia laitteita. Toisin sanoen on kasa erilaisia langattomia standardeja ja laitteita – ja tavallaan näistä pitäisi valita joku. Vai pitääkö?

Lähes kaikissa langattomissa järjestelmissä on hubi tai ohjain/keskusyksikkö, jonka kautta eri laitteita ohjataan. Yksinkertaisin esimerkki lienee valaistus. Vanhassakin talossa valaisimet voidaan korvata älyvaloilla, joita ohjataan keskusyksikön kautta. Käytännössä keskusyksikköä ohjataan joko langattomilla kytkimillä tai puhelimella. Toki lisäksi voidaan tehdä paljon erilaista automaatiota, esimerkiksi sijainnin tai kellon ajan mukaan. Mahdollisuuksia on paljon.

Entä se valinta, mikä järjestelmä on paras? Tällä hetkellä olen melko varmasti suuntautumassa langattomiin jälkiasennettaviin vaihtoehtoihin, koska silloin voin valita huomattavasti vapaammin ja lisäksi on olemassa joukko ohjainyksiköitä, joihin on rakennettu tuki useammalle eri langattomalle tekniikalle, joten en suoranaisesti ole sidottu mihinkään ratkaisuun. Koska laitteet kehittyvät huimaa vauhtia, niin langattomassa järjestelmässä voin korvata koko järjestelmän esimerkiksi viiden vuoden päästä. Lisäksi järjestelmien ja osien hinnat eivät ole älyttömän korkeita – ja voin tehdä työn itse, joten luultavasti selviän halvemmalla näin. Toki pitää itse tehdä töitä ja valintoja – ja osa valinnoista tulee olemaan huonoja, mutta ovatpahan omia huonoja valintoja.

Entä onko CLT-talon suunnittelussa huomioitava älykotia jollain tavalla? CLT-rakentamisessa clt-elementteihin voidaan tehdä suoraan läpiviennit sähköille ja lähinnä varmaan suunnittelussa pitää varmistaa että mahdollisimman moneen paikkaan tulee sähkö. Aiheeseen pitää tutustua enemmän ja keskustella myös sähkösuunnittelijan ja arkkitehdin kanssa.

Julkaistu

Koska rakentamisesta tulee totta?

Onhan tätä jo tehty ja suunniteltu. Tontilla on kävelty, mittailtu ja tampattu lumeen talon ääriviivoja. Pinterestissä on oma board, tai no noin kymmenen boardia, on keittiötä, terassia, makuuhuonetta ja niin edelleen. On kaikenlaisia piirustuksia. Pankistakin on ensimmäinen osa lainaa nostettu ja maksettu laskuja. Mutta vieläkään tämä ei tunnu todelliselta. Vaikka nyt alkaakin kaikki olla kasassa ja selvää, että päästään oikeasti etenemään – ja törmätään oikeisiin ongelmiin – niin toistaiseksi tämä ei ole vielä totta. Tai ei tunnu todelta. Edelleen asumme nykyisessä asunnossa ja jatkamme elämäämme normaalisti. Mikään ei ole muuttunut, eikä varmaan kauheasti muutukaan ihan hetkeen – ja vaikka voikin kuvitella uuden CLT-omakotitalon, niin en usko, että se tulee tuntumaan todelliselta ennen kuin seinät ovat pystyssä, jos silloinkaan.

Olemme jopa käyneet jo Ikeassa. Ikeassa käymisen pitäisi viimeistään muuttaa kaiken todelliseksi. Tai no olen ymmärtänyt, että joillekin se muuttaa kaiken painajaiseksi. Itse olen aina pitänyt Ikeasta. Etenkin olen aina pitänyt Ikean huonekalujen kasaamisesta. Ohjeet ovat pääasiassa hyvät ja osiakin puuttuu melko harvoin – ei, en hupaile, pidän oikeasti Ikean huonekalujen kasaamisesta. Pidän myös lihapullista. Mutta ei, vaikka kuinka katselimme Ikeassa keittiöitä ja sen sellaisia, niin ei se tuntunut todelliselta. Availimme laatikoita ja kaappeja, mietimme minkälaisia purnukoita minnekin tulee, mutta toisaalta niin voisi tehdä, vaikkei taloa rakentaisikaan. Ehkä sitten kun pääsen availemaan ensimmäisiä pahvilaatikoita ja jännittämään oliko kaikki osat tällä kertaa mukana, kaikki muuttuu todeksi.

Entä jos sellaista yksittäistä todeksi muuttumista ei edes tapahdu? Pääasiassa omakotitalon rakentaminen on kuitenkin melko pitkä prosessi, joten siinä ei tule sellaista kovin isoja muutoksia kerralla. Tai CLT-rakentamisessa seinät ovat parissa päivässä pystyssä, joten se lienee suurin nopeasti tapahtuva muutos. Tai ehkä sitten kun nukkuu ensimmäisen yön uudessa kodissa. En tiedä. Siihen on vielä aikaa ja vaikea kuvitella sitä todellisuutena.

Lähinnä mietin tätä projektin etenemisen kannalta. Niin kauan kuin rakentaminen ja omakotitalo eivät tunnu todelliselta, niin osaanko suhtautua kaikkeen tarpeeksi vakavasti ja oikealla asenteella – vai onko tämä kaikki toistaiseksi pelkkää puuhastelua? Kaikissa projekteissa on tärkeää, että on selkeä tavoite ja kaikki toimenpiteet johtavat tavoitetta kohti. Toki meillä on tavoite, haluamme rakentaa CLT-talon, mutta onko tavoite selkeä ja etenemmekö riittävällä vauhdilla ja vakavuudella?

-Samuli

Julkaistu

Pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja

Vaikkei meillä ole vielä mitään valmista, niin olemme keskustelleet rakennusprojektista noin kymmenen eri ihmisen kanssa. Keskustelujen aikana on huomannut kuinka vähän itse ymmärtää ja olisi kauhean kiva, jos olisi joku, jolta voisi kysyä, että mistä tässä nyt oikein on kyse. Tämän takia olemme käyttäneet jonkin verran aikaa hyvän pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan etsimiseen.

Ensinnäkin olimme päättäneet, että haluamme pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan olevan sama henkilö, koska silloin kaikki tiedot ovat yhdessä paikassa ja ei tule viestintäongelmia. Viesintäongelmat ovat lähes missä tahansa projektissa isoin syy ongelmiin ja viivästyksiin.

Muutaman tapaamisen jälkeen löysimme Arto Saksan Kymen Laatutalot Oy:stä, joka jo heti ensimmäisen yhteydenoton jälkeen vaikutti oikealta mieheltä tähän projektiin. Kuten jo äskenkin mainitsin, niin viestintä on tärkeää ja viestintäongelmat johtavat ajan ja rahan menettämiseen.

Lähestyimme kaikkia ehdokkaita sähköpostilla, koska ainakin itse pidän usein sähköpostista enemmän kuin puhumisesta. Sähköpostista jää aina jälki ja asiaan voi palata myöhemmin. Puhelimessa puhutut asiat ovat sanomisen jälkeen ohi ja etenkin kun on liian monta asiaa yhtäaikaa menossa, niin helposti tuppaa unohtamaan ainakin jotain. Saimme tarjouksen projektista heti seuraavana aamuna, kun olimme laittaneet sähköpostia ja lisäksi puhuimme vielä puhelimessa. Kaikilta emme saaneet edes vastausta tai joillakin vastaus kesti yli viikon. Se ei anna kauhean hyvää kuvaa – kestäisikö vastaaminen yhtä kauan myös rakentamisen aikana?

Kun ryhtyy isoon ja uuteen projektiin, jota ei täysin ymmärrä, niin on tärkeä löytää oikeat ihmiset auttamaan. Lisäksi on tärkeää, että oikeat ihmiset ainakin vaikuttavat innostuneilta ja motivoituneilta edistämään projektia. Vaikkei meillä vielä olekaan mitään valmista, niin meillä alkaa olla jo suunnittelutiimi kasassa – mikä lienee hyvä juttu.

Pääsuunnittelija koordinoi rakennusprojektin suunnittelua. Meillä pääsuunnittelijan palveluihin sisältyy:

  • Tapaaminen, lähtötietojen kartoitus ja lähtötiedot suunnittelunohjaukselle
  • Rakennettavaan tonttiin tutustuminen
  • Luonnoskuviin tutustuminen
  • Viranomaisesittely kertaalleen
  • Luvan jättäminen rakennusvirastoon
  • LVI-, S-, Rakennesuunnittelun käynnistäminen, tarvittaessa
  • Pohjatutkimuksen ja pintavaaituksen tekijän järjestäminen
  • Eristyssuunnitelmien yhteensopivuuden tarkastus
  • Rakennuksen sijainnin ja korkeusaseman määritys ennen luvan jättöä
  • Lupa-asiakirjojen kokoaminen, laatiminen ja hoitaminen
  • Rakenne-, Sähkö- ja LVI-suunnittelijoiden hankkiminen
  • Viranomaisten kanssa käydyt neuvottelut
  • Tapaamiset asiakkaan kanssa, kolme tapaamista

Vastaavan työnjohtaja on lakisääteinen eli pakollinen rakennusprojektissa. Meillä vastaavan työnjohtajan palveluihin kuuluu:

  • Vastaavan työnjohtajan luvan hakemisen ja hyväksyttämisen
  • Rakennusluvassa määrättyihin katselmuksiin ja kokouksiin osallistumisen
  • Huolehtii että katselmuksissa ja tarkastuksissa on mukana rakennuslupapäätös ja tarvittavat piirustukset, suunnitelmat sekä muut määrätyt dokumentit
  • Rakennuspaikan merkitseminen ja sijainnin tarkastaminen
  • Tarkastuksissa ja katselmuksissa velvoitetut valvontatoimenpiteet
    • Työmaapöytäkirjan täyttö
    • Kaikki työmaa- ja kokoustapahtumien kirjaaminen
    • Muistiin merkittävien asioiden kirjaaminen
    • Asiakkaan internetpohjaisen työmaapöytäkirjan täyttäminen
    • Kirjallisen reklamoinnin virheistä ja puutteista ja näiden asioiden kuntoon saattaminen
    • Tyyppihyväksyntä merkintöjen tarkastukset
    • Muiden luvan edellyttämien tarkastusten tekeminen
    • Viranomaistarkastuksen edellytysten kunnossa oleminen

– Samuli