Julkaistu

Katon rakenne

Meillä oli pari toivetta, kun ryhdyimme suunnittelemaan kotiamme. Yksi tärkeimmistä oli, että haluamme vinon CLT-katon. En muista kummalta toive tuli. Muistan kuitenkin kuvan, jossa on ikkuna, vino CLT-katto ja joku hylly. Se näytti miellyttävältä. Halusin että meillä joku paikka näyttäisi samalta.

CLT-Omakotitalo ja vino sisäkatto

Esitimme siis arkkitehdille toiveen, että sisäkatto olisi CLT:tä ja vino. No eihän siinä suoranaisesti ollut mitään ongelmaa CLT-rungon kannalta. Suunnitelmaan oli helppo laittaa katto paikalleen, eikä sen asennuskaan älyttömästi aikaa vienyt, mutta kaikki mitä tuli sen vinon CLT-kattorungon päälle olikin sitten vähän työläämpää.

Katolle nostetut korkeat palkit, joiden väliin puhullateen villa.
Katolle nostetut korkeat palkit, joiden väliin puhalletaan eristevilla.

Talolla on korkeutta tarpeeksi ja katto on melko jyrkkä, joten työskentelyolosuhteet eivät ole helpoimmat. Sinne sitten asennettiin noin 400 milliä korkeat palkit, joiden päälle tuulensuojalevy, toiset 145 mm korkeat palkit ja kattovaneri. Monta kerrosta, paljon tavaraa ja asennattavaa. Piti taas kerran tilata nosturi tontille.

Taas kerran nostori pihalla

Tällä kertaa pääsin itsekin hommiin. Katolla oli kaksi asentajaa, jotka laittoivat isot palkit aina suoraan kiinni, kun nosturi nosti ne ylös. Minun tehtäväni oli kiinnittää seuraava palkki. Homma sujui aika nopeasti ja parissa tunnissa palkit oli asennettu. Nostimme samalla tuulensuojalevyt, vanerit ja nuo toiset 145 mm leveät koolauspuut ylös telineille, jotta asentajat voivat laittaa ne paikoilleen.

Ajattelin, että no tämähän meni nopeasti, eiköhän loputkin työvaiheet mene yhtä joutuisasti. Kaikkineen siinä taisi mennä vielä viikko ennen kuin katon rakenne oli valmis. Katon muoto oli hankala ja työskentely tapahtui korkealla, joten kaikki tekeminen oli melko hidasta. Mutta runko saatiin kuitenkin kasaan ja sen jälkeen puhallusvillaa valmistettuihin koteloihin ja katon eristeet olikin kunnossa.

Katon rakenne alhaalta ylös:, CLT, kotelot puhallusvillalle, tuulensuojalevy, ilmarako, katevaneri ja kevyt huopa.

Ja katto oli myös periaatteessa vesitiivis, kun sinne oli asennettu kevyt huopa. Huopa pitää kyllä vettä, mutta ennen lumia pitää saada oikea katto. Kerran huopa rullautui harjalle kovan tuulen aikana. Silloin jouduin hakemaan valjaat ja kiipeämään itsekin katolle. Jukka auttoi telineiltä.

Katolla. Jukka kuvasi.

Vähän jännitti.

-Samuli

Julkaistu

Ulkoporrastalkoot

Nousu autotallista talolle on jokseenkin jyrkkä. Kompasteltua mäen tarpeeksi monta kertaa totesin, että portaat olisi kivat. Nyt sain suunnitteluun apua Millan isältä, jonka kanssa mittailtiin paikka ja sen jälkeen sainkin aika pian käsiini piirustukset.

CLT-omakotitalo, ulkoportaat
CLT-omakotitalo, ulkoporrassuunnitelma

Portaille tuli mittaa noin kymmenen metriä ja askelmia 22 kappaletta.

Jussi kasaa portaiden runkoa

Portaiden rakentaminen on sellainen yksi selkeä päivän homma, joten järjestin pienimuotoiset porrastalkoot. Aamulla Jussi ilmestyi paikalle ja ryhdyimme kasaamaan runkopuita. Iltapäivällä haimme Anton paikalle ja laitoimme rungon kasaan. Illalla sitten kiinnittelimme Anton kanssa väliaikaiset porraslaudat paikoilleen.

Antto testaa kestävätkö portaat

Hienothan niistä portaista tuli. Seuraavana päivänä laitoimme Anton kanssa vielä halkakatoksen pellit uuteen uskoon.

Toinen testikävely uusilla portailla

En tiedä kuinka paljon nykyään järjestetään talkoita, ehkä ei haluta häiritä ystäviä ja talkoot ovat vähentyneet, mutta minusta on ainakin pääasiassa ollut mukava mennä tekemään jotain selkeitä talkoohommia, jotka ovat poikenneet tarpeeksi omasta tekemisestä. Varmasti asia olisi toinen, jos pitäisi mennä talkoisiin ohjelmoimaan tai korjaamaan tietokoneita – siitä syystä varmaan ammattirakentajat eivät koe rakennustalkoita kovinkaan innostavina, kun joutuu tekemään samaa hommaa kuin normaalistikin, mutta palkaksi saa vain makkaraa ja ehkä muutaman oluen.

-Samuli

Julkaistu

Halkokatos

Lattian suhteen ei vielä ole tehty lopullisia päätöksiä, mutta nyt viime aikoina onkin keskitytty enemmän ulkotöihin, koska kelit ovat olleet kohdallaan – tosin välillä vähän liiankin kohdallaan. Välitöinä syntyi halkokatos.

Kun CLT-elementit tilataan, niin periaatteessa kaikki ikkuna- ja oviaukot ovat hinnassa mukana. Tai siis ne elementit, jotka irrotetaan ikkuna- ja oviaukoista. Kun tilaus tehdään, niin on mahdollista pyytää nuo ylimääräiset jämäpalat kuljetukseen mukaan. Ja koska olen aina kyennyt samaistumaan Sulo Viléniin ja ymmärtämään houkutuksen hankkia jotain, jos halvalla saa, niin nyt tilanne oli mitä mainioin: oli mahdollisuus saada jotain ilmaiseksi!

Pystytysvaiheessa pystytystiimi hieman kuittaili asiasta, että aika paljon sinulle on tuota hukkapalaa tulossa. Kuulemma usein ihmiset tekevät sen virheen, että ottavat nuo ilmaiset palat mukaan ja sitten lopulta maksavat siitä, että pääsevät niistä eroon. Ja lisäksi osa paloista oli melkoisen isoja, joten niitä ei edes kahden miehen voimin liikuttele. Sain huomata sen, kun talon pystytyksen jälkeen metsässä oli epämääräinen kasa CLT-elementtejä.

CLT hukkalementtejö

Onnekseni – tai no onnekseni ja onnekseni, kyllähän se rahaa vei – nosturia tarvittiin uudestaan tontille, kun kattotöitä tehtiin. Kun oikeat työt oli tehty eli kattovasat nostettu katolle ja asennettu paikoilleen, niin pääsin juoksentelemaan edestakaisin autotallin alatasanteen ja talon ylätasanteen väliä, kun nostatin suurimman osan CLT-elementeistä ylätasolle – jos niistä vaikka tekisi jotain, niin onhan ne nyt kiva järjestää edes suht mukaviin pinoihin. Siinä taisi melkoisella tahdilla mennä reilu tunti – että elementit sai kasaan. Oli nimittäin hoppu, sillä tuollainen nosturi maksaa kuitenkin ihan tarpeeksi.

CLT-halkoliiterin runko pystytetty
CLT-halkoliiterin runko pystytetty

Tosiaan CLT-kasa oli hyvin epämääräinen ja osassa oli nostohihnat paikoillaan, mutta suurimassa osassa ei ollut, joten siirtely otti aikansa, mutta sain kuitenkin kahteen enimmäkseen siistiin pinoon kaikki elementit: vinot elementit ja suorat elementit. Minusta jako oli hyvä ja selkeä.

No siinä minulla sitten oli kaksi kasaa CLT-elementtejä ja jotainhan niistä pitäisi keksiä. Saattoi olla isäni idea tai sitten jotain juttelin isäni kanssa, niin keksittiin, että mitä jos niistä rakentaisi halkokatoksen. Koska tontilta on kuitenkin kaadettu kymmenkunta puuta joten halkoja – tai no tulevia halkoja, tällä hetkellä pääasiassa pöllejä – on melkoisesti ja pitäähän ne johonkin saada. Nopeasti suunnitelma kasaan ja hommiin.

Ensin kartoitettiin elementit ja löydettiin sopivat elementit, joiden varaan halkokatos voitaisiin kasata. Moottorisahalla saimme halkaistua pari elementtiä ja meillä oli pian 3 noin 200×200 mm CLT-parrua, joiden päälle sivuseinät ja takaseinä saataisiin mukavasti.

Olimme aiemmin jo valinneet yläkerran vinoikkunan suunnittelun lähtökohdaksi, koska siitä saisimme päätyseinän ja katon kaltevuus sekä seinän pituus määräytyisivät sen mukaan. Tämän jälkeen isommat työstöt moottorisahalla ja meillä olikin äkkiä kaikki palat kasassa. Tai ainakin suurin osa.

CLT-Halkoliiterin kattoruoteet asennettuna
CLT-Halkoliiterin kattoruoteet asennettuna

Alkuvaiheessa oli riittänyt, että elementit oli vaan kaatanut maahan ja sahaillut oikeaan kokoon, mutta nyt meillä oli iso päätyseinä, eikä se liikkunut mihinkään kolmen miehen voimin. Olimme siis isäni ja pikkuveljeni kanssa tekemässä hommaa. Tai no saimme me sen elementin juuri ja juuri nostettua, mutta kuljetus ei onnistunut. Hetken aikaa soiteltuani sain siskon miehen paikalle. Onneksi hänellä oli ollut juuri firman virkistyspäivä, joten puhtia riitti hyvin ja saimme neljästään raahattua elementit paikoilleen ja halkokatoksen rungon kasaan.

Minulla oli akkukäyttöinen käsisirkkeli, jolla sai sahattua 53 mm syvyyteen ja suurin osa CLT-elementeistä oli 100 mm paksuja, mutta sahaamalla ensin toiselta ja sitten toiselta puolelta elementit sai yllättävän nopeasti oikean kokoisiin paloihin, jotka vain sijoitteli paikoilleen ja ruuvaili kiinni. Koska elementtejä oli aika paljon, niin teimme halkokatokseen myös lattian CLT:stä. Kattopellit saimme Millan isältä – olivat odottaneet meidän projektia noin kaksikymmentä vuotta vintillä. Periaatteessa halkoliiteri syntyi ruuvien hinnalla, jos ei huomioi  päivän työtä, joka tekemiseen meni.

CLT-Laavu, valmiina ja puitakin jo täytteenä

Taas toki voi miettiä, että oliko tuossa mitään järkeä – mutta ainakin on taloon hyvin sopiva paikka haloille.

– Samuli

Julkaistu

Lattian rakenne – valu vai puukuitulevy?

Vaikka tässä on vielä aika monta vaihetta ennen kuin pääsee lattialämmityksen lämmitysputkia laittamaan, niin nyt hiljalleen pitäisi päättää miten tuo lattialämmitys toteutetaan. Käytännössä meillä on nyt kaksi vaihtoehtoa: kipsivalu tai sitten Huntonin valmiiksi uritettu puukuitulevy.

Hintaero noilla kahdella ei ole älyttömän iso, mutta toki Huntonin kanssa omaa työtä on aika paljon enemmän – jos sen asennuksen ostaa ulkopuolelta, niin sitten se tulisi jo tosi kalliiksi. Suunnilleen tuo lattiavalu maksaisi noin 3400 euroa ja Huntonin levy 3000 euroa eli hintaero noin 400 euroa. Karkeasti pyöristettynä hinnat siis.

Kipsivalussa pitää lähinnä laittaa lattialle muovi ja seinille suojat – sekä sitten laitella vesiputket lattiaan kiinni. Huntonin levyssä taas pitää asentaa levyt lattialle – eli sahailla valmiit levyt oikean kokoisiksi – ja tietyissä kohdissa luultavasti pitää näyttää levyille vähän jyrsintä, että putket saa menemään oikein. Kipsivalun kanssa taas joutuu odottelemaan sen viikon, että valu kuivuu – ja silloin siinä tilassa ei muita hommia tehdäkään.

Veikkaisin nopeasti arvioiden, että levyjen asennus on helposti 2 päivän homma kahteen mieheen – kysymykseksi jää että onko se 400 euron arvoista. Toki materiaaleilla on myös hieman eroja. Kipsivalu sitoo lämpöä hieman paremmin – mutta samalla myös reagoi lämmityksen muutoksiin hitaammin.

Onneksi päätöstä ei tarvitse ihan heti tehdä, kun on tässä aika monta vaihetta hoidettavana ennen sitä, mutta ei tässä toisaalta ylettömästi aikaakaan ole – jos ajatuksena olisi kuitenkin tämän vuoden puolella muuttaa. Koko ajan tulee aina uusia päätöksiä tehtäväksi – ja kun kyselee mielipiteitä, niin esimerkiksi tässä tapauksessa äänet ovat menneet aika tasan. Harmi kun tässä rakentamisessa ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua.

Pahoittelut, kun vieläkään ei ole kuvia katsottavaksi, mutta pahimpaan odotukseen täältä voi katsoa yhden seinäelementin matkan paikoilleen:

– Samuli

Julkaistu

CLT-runko on pystyssä!

Tiesin, että CLT-runko saadaan pystyyn nopeasti, mutta pakko myöntää, että olin kyllä hämmentynyt kuinka nopeasti kaikki kävi. Viime viikon maanantaina vähän kahdeksan jälkeen saapui KHL:n ensimmäinen kuorma Itävallasta. Keskiviikkona toinen. Torstaina hyvissä ajoin oli viimeinenkin kattoelementti paikoillaan ja katon saumat tiivistetty. Neljä päivää. Se on aika vähän. Toki kaikki ei olisi mennyt näin nopeasti, jos töitä ei olisi tehty ammattilaisten kanssa.

Ensimmäiseksi arkkitehtimme Martin suunnitteli talon ja teki myös CLT-elementtisuunnittelun eli jakoi 3D-mallin sopiviksi CLT-elementeiksi. Martinin suunnittelemat pystyelementit vähän jännittivät, koska ainakin yksi suomalainen CLT-tehdas sanoi, ettei tuo elementtisuunnitelma ole mahdollinen. Onneksi olivat väärässä ja Martin oikeassa. Tilanne oli kyllä näin rakennuttajalle aika stressaava, kun toinen asiantuntija sanoo, ettei työ ole mahdollinen. Olimme kuitenkin jo pitkään luottaneet Martiniin ja päätimme tälläkin kertaa luottaa siihen, että hän tiesi mitä teki.

Tämän jälkeen KHL:n tehdas työsti elementit Martinin suunnitelmien mukaan ja työn jälki oli äärimmäisen tarkkaa. Elementit myös saapuivat ajallaan, eikä elementtejä puuttunut yhtään. Muutama hassu nostopalikka puuttui, mutta pystytystiimi ei jäänyt murehtimaan, vaan hoiti homman varsin näppärästi.

Ja kolmanneksi Emmahusin Erkki tiiminsä kanssa pystytti talon. Sekään ei ollut mikään helppo tehtävä, koska ensin Erkin piti korjailla perustuksien virheitä ja tasoittaa asennuspinnat CLT:tä varten. Perustusten päälle tuli liimapuupalkit, joiden korko piti tehdä täysin yhteneväksi, että CLT-lattialementit voitiin laskea niiden päälle – ja sitten korkeat pystyelementit lattian päälle. Pienikin heitto ja rako elementin alaosassa voisi aiheuttaa kymmenen metriä korkeissa seinäelementeissä melko isonkin raon yläosassa. Kaikki elementit asettuivat paikoilleen ja työt etenivät rivakasti.

Kiitos kaikille asiantuntijoille tähän mennessä! Talo ei ole vielä valmis, mutta nyt vihdoin talon valmistuminen tuntuu todelliselta, kun runko on pystyssä ja sisällä voi kävellä. Seuraavana on vuorossa katon rakenteet ja vesikatto sekä ikkunat ja ovet.

Pystytyksestä on valtava määrä kuvamateriaalia ja sen läpikäyminen voi viedä hetken, mutta lisäilen kuvia ja videoita hiljalleen.

– Samuli

Julkaistu

Terveisiä yhdeksästä metristä

Kun asiat etenevät, niin ne etenevätkin sitten aika vauhdilla. Teen alle listan, niin on selkeämpää:

  1. CLT-elementit on tilattu, ne tulevat Itävallasta ja muutaman lisäyksen jälkeen elementeille tuli hintaa noin 88 000 euroa kuljetuksineen
  2. Talon ympärille pitää rakentaa telineet, jotta noin 10 metriä korkeiden pystyelementtien kiinnityksiin päästään käsiksi
  3. Toimitus tulee noin viikon päästä ja sitten jännittää

Päädyimme tilaamaan talon CLT-elementit Itävallasta, KLH:n tehtaalta. Syynä oli puhtaasti raha. Itävallan elementit jäivät reilu 15 000 euroa halvemmiksi kuljetuksineen. 15 000 euroa on kuitenkin aika paljon rahaa, joten päätimme ottaa pienen riskin tilaamalla elementit ulkomailta. Jokaisen kannattaa tehdä itse päätös tässä asiassa – ja me kerromme parin viikon päästä miten meidän lopulta kävi.

Tosiaan nyt pari viikonloppua ja arki-illat ovat kulunut telineiden parissa ja valmistelevassa työssä. Talon ympärille pitää rakentaa joka puolelle telineet, hieman eri korkeuksiin riippuen katon korkeudesta, jotta asennus tulee onnistumaan. Samalla telineiden korkeimmassa kohdassa vihdoin näki millaiset näkymät ylimmästä kerroksesta on.

Telineet ovat kasassa ja valitsemamme pystytystiimi Emmahus kävi tekemässä pohjatyöt CLT-asennusta varten, joten nyt vaan odotellaan pystytyspäivää, joka on noin viikon päästä.

Onneksi on koko ajan ollut vähän kiire, niin ei ole ehtinyt vielä jännittämään. Meille iski tähän samalla muutto päälle, joten kiire tuplaantui. Muutamme talon valmistumiseen asti Millan vanhemmille. Sekin on pitänyt kiireisenä. Terveisiä vaan sinne! Käytännössä kahden viikon sisällä muutamme ja talon runko tulee olemaan pystyssä.

Siinä on paljon asioita kahdelle viikolle.

– Samuli

Julkaistu

CLT-tehtaita

Meiltä on jonkin verran kyselty CLT-tehtaista ja ajattelin nyt laittaa tähän listan paikoista, joista me kysyimme tarjouksen. En laita mitään hintatietoja, koska hinnat voivat aina vaihdella ja kannattaa aina kysyä tarjous mahdollisimman monesta paikasta.

Kaikki tehtaat ovat vastailleet tosi hyvin kysymyksiin ja palvelussa ei ole ollut merkittäviä eroja, joten meillä valintaan lopulta vaikuttaa eniten hinta. Toki kannattaa laatua myös miettiä – mutta laadustakin kuulee kommenttia vähän kaikkiin suuntiin.

Kaikki paikat eivät ole CLT-tehtaita, vaan toimivat jälleenmyyjinä, mutta halusin silti tuoda kaikki mahdollisuudet esille – nimittäin monta kertaa voi olla helpompaa toimia jälleenmyyjän kanssa kuin ottaa suoraan yhteyttä tehtaalle.

CELT – http://celt.fi/
Crosslam – http://www.crosslam.fi/
Emmahus – http://www.emmahus.fi
Hoisko – http://www.hoisko.fi/
KLH – http://www.klh.at/en/
Kuninkaankylän Puurakentajat – http://www.puurakentajat.fi/
Skonto – http://www.crosstimbersystems.com/
Stora Enso – http://www.clt.info/en/
Timbeco – http://www.timbeco.ee/en/

Julkaistu

CLT-elementtien hinta-arviot

Olemme saaneet alustavan hinta-arvion usealta eri CLT-tehtaalta.

Edullisimmalta suomalaiselta CLT-tehtaalta saimme hinta-arvioksi noin 103 000 euroa. CLT-elementtien hintaa voidaan laskea joko kuutioiden tai neliömetrien mukaan. Neliömetreinä hinta on vähän hankala, koska CLT-elementtien paksuus vaihtelee, meilläkin on 60-200 millisiä elementtejä, mistä syntyy merkittäviä eroja – joten on helpompi puhua kuutioista.

Meille on siis tulossa noin 105 kuutiota CLT:tä. Kuution hinnaksi tulee suomalaisen tehtaan valmistamana noin 980 euroa per kuutio.

Latvialaisen ja itävaltalaisen tehtaan hinnat olivat lähes samat eli noin 86 000 euroa, kuljetuksineen. Kuutiohinnaksi noille tehtaille tulee siis noin 820 euroa per kuutio (kuljetus mukaan laskettuna). Itävaltalainen tehdas oli hieman halvempi kuin latvialainen ja heillä oli joitakin kommentteja talon rakenteisiin. Kommenttien perusteella lisättiin yksi liimapuupalkki talon etelä-seinälle.

Myös suomalaiselta tehtaalta kommentoitiin rakennetta ja kerrottiin, että jos heiltä tilaa elementit, niin elementtisuunnittelu pitää tehdä uudelleen, mikä maksaa 1000 euroa. Meidän nykyinen elementtisuunnitelma ei ole kuulemma toteutuskelpoinen. Taas kerran olemme hankalassa tilanteessa. Joku sanoo, ettei homma toimi ja pitäisi tehdä eri tavalla. Toinen taas on sitä mieltä, ettei ongelmaa ole.

Lisäksi suomalainen puu on tasalaatuista ja laatuvarmistettua, joten siinäkin on noiden muiden maiden elementteihin verrattuna eroja. Esimerkiksi Itävallan CLT:ssä vain näkyvä CLT-pinta on laadukkaampaa puuta. Suomalaiset elementit ovat myös päätyliimattuja, kun taas ulkomaisten tehtaiden eivät ole.

Mutta riittääkö se perusteeksi 17 000 euron hintaeroon? Jos unohdetaan kommentit, että elementtisuunnitelma ei toimi, vaan keskitytään laatuun ja päätyliimaukseen. Mielestäni 17 000 euroa on aikasta paljon rahaa ja vaikka mielelläni ostaisin kotimaisia tuotteita, niin jossain rajakin menee.

Sitten on ongelmatapaukset. Entä, jos joku elementti puuttuu tai tulee muita ongelmia? CLT-talossa pystytysvaihe on tosi kriittinen ja jos jotain puuttuu, niin se tulee melko kalliiksi. Lisäksi jos laadussa on huomautettavaa, niin kuinka sitten toimitaan – pyydetäänkö uudet elementit vai mikä siinä tilanteessa auttaa? Taas tulee melkoisen kalliiksi. Toisin sanoen, jos ongelmia tulee, niin se maksaa. Mutta joka tapauksessa olemme nyt erittäin vahvasti kallistumassa Itävallan tehtaaseen.

Sitten vaan jännätään miten meidän käy ja kuinka isossa pississä olemme – vai onko talo pystyssä parin kuukauden päästä ja säästimme 17 000 euroa.

– Samuli

Julkaistu

Mörön hylly

Eli kuinka ratkaisimme säilytysongelman pakettiautossamme.

Meillä on nyt ollut pakettiauto Mörkö, jonka hankimme rakennusprojektia varten, ainoana autonamme puolisen vuotta. Jostain syystä pakettiautoon tuntuu kertyvän enemmän tavaraa kuin henkilöautoon. Onhan siellä toki enemmän tilaa. Mutta kun kaikki tärkeät tavarat ovat levällään, niin joka kerta vähän ärsyttää, kun yrittää etsiä sitä juuri sillä hetkellä tärkeintä tavaraa – niiden muiden eittämättä joskus muulloin äärimmäisen tärkeiden tavaroiden joukosta.

Milla oli järjestelemässä autossa jotain ja sanoi, että tähän pitää keksiä joku ratkaisu. Yleensä se menee niin. Pääasiassa minä olen etsinyt tavaraa autosta ja tottunut kaikkeen roinaan epämääräisissä paikoissa lattialla, enkä tajua, että asialle voisi tehdä jotain – olen tottunut vallitsevaan tilaan. Milla tulee paikalla ja hetken päästä toteaa, että ehkä asiat voisivat olla paremmin. Ehkä autossa voisi olla jokin säilytysratkaisu, johon tavarat voisi laittaa siististi.

No tietenkin sellainen voisi olla.

Lupasin rakentaa hyllyn. Milla kyllä vähän epäili, että saankohan sellaista aikaiseksi. Tai ehkei sitä, että saanko sellaisen aikaiseksi, mutta kuinkakohan kauan siinä menee. Joskus minulla hieman kestää. Rakennusprojektin suunnitteluvaihekin kesti vuoden. Tosin hylly on pienempi projekti, joten ehkei siihen ihan vuotta menisi. Jos sen saisi valmiiksi ennen kuin meidän työt alkaa oikeasti tontilla eli ennen huhtikuun alkua.

Päätin että tällä kertaa hoidan homman nopeasti. Aloitin projektin materiaaleista. En halunnut marssia kauppaan ja ostaa kaikkea tarvittavaa, sillä ihan varmasti tarvittavat materiaalit saisi kerättyä jostain.

Yleensä en suunnittelu, mutta tällä kertaa panostin ja tein suunnitelman paperille ennen toteutusta

Kun perustusfirma oli purkanut valumuotit, niin kaikki niissä käytetyt ruuvit päätyivät maahan. Käytimme Millan kanssa perustusten valmistumisen jälkeen pari tuntia ja keräsimme kaikki ruuvit. Siihen oli kaksi syytä: ei tuntunut kivalta jättää ruuveja lojumaan ikuisiksi ajoiksi talon ympärille – ja ne olivat ihan kelpo ruuveja, niitä voisi varmasti joskus käyttää jossain. Ja niitähän voi! Lisäksi työmaalle oli jäänyt hieman kakkosnelosta, joista päätin tehdä jalat hyllylle.

Hylly kierrätystavarasta – ruuvit kerätty maasta perustusmuottien jäljiltä ja hyllylevy vanhasta pöydästä.

Sitten puuttui enää hyllylevy. Muistin että meillä oli toimistolla vanhat pöydät, jotka eivät ole olleet käytössä useampaan vuoteen. Olimme joskus itse rakentaneet pöydät liimapuulevystä, joten pöytälevyistä saisi ihan kelvollisen hyllyn. Kävin purkamassa pöydät paloiksi ja pakkasin hyllylevyt, ruuvit ja kakkosneloset autoon ja lähdin Jukalle.

Jukka ja Jukan piha

Jukalla on nimittäin piha ja työkaluja. Meilläkin on toki piha, mutta työkalut puuttuu vielä, joten Jukan piha oli parempi vaihtoehto. Piirsin suunnitelman nopeasti paperille. Siihen meni ehkä viisi sekuntia ja ryhdyimme toimeen. Eihän hylly voi olla kovinkaan hankala homma, tuskin sen suunnitteluun kannattaa kauheasti aikaa käyttää.

Yleensä, kun ajattelen, ettei jokin projekti ole hankala ja hoituu tuosta vaan, niin muutan mielipiteeni vähintään puolessa välissä projektia. Usein jo aiemmin. Tosin yllätyksekseni niin ei tällä kertaa käynyt. Olin jopa huomioinut renkaan levennyksen pakussa, joten pilkoimme tehokkaasti Jukan sirkkelillä pöydän jalkaosat ja halkaisimme pöytälevyn hieman kapeammaksi ja teimme hyllyn reunat. Sitten vaan kaikki kasaan ja hylly oli valmis. En osaa sanoa, ehkä ilman Jukkaa projekti olisi voinut olla hankalampi. Toisaalta minulla oli suunnitelma, joten hommahan oli varsin selkeä.

– Samuli